Nyström: Om Bärnstens Fernissans tilreddande och nyttjande på betsade svenska Trädsorter.

Kongl. Vetenskaps Academiens Nya Handlingar, För Månaderne Januarius, Februarius, Martius,
1798.
Tom. XIX.
Stockholm, Tryckte hos Johan Pehr Lindh, 1798.

s. 78-89

Meripihkavernissan valmistus ja käyttö petsattujen ruotsalaisten puulajien käsittelyssä.Om Bärnstens Fernissans tilreddande och nyttjande på betsade svenska Trädsorter.
af
Nils Nyström.
Apothekare i Norrköping.

Koska ulkomaisesta puusta valmistetut huonekalut ovat yleensä kalliita ja niiden maahantuonnin vuoksi menetetään paljon arvokasta rahaa, ei pitäisi laiminlyödä useiden kotimaisten puulajien käyttöä, kun ne ovat tiheitä, hienosyisiä ja jokseenkin kovia. Niistä valmistetut huonekalut voidaan, sen jälkeen kun ne on tehty sileiksi ja hyvin tasoitettuiksi, petsata eri väreillä ja sen jälkeen sivellä pellavaöljyllä ja meripihkalakalla.Som meubler af utländskt träd gemenligen äro dyra, och mycket redbart mynt genom införslen [införseln?] af dem förloras, så borde man icke uraktlåta bruket af flere inländska trädsorter då de äro täta, fina och någorlunda hårda. Af dem förfärdigade meubler, kunna, sedan de äro släta och väl glattade, betsas til särskilta färgor, sedan öfverstrykas med Lin-olja, och Bärnstens Fernissa.

Mutta koska tarkoituksenani on ollut kokeilla useita puulajeja sellaisilla petsauksilla, jotka kestävät eivätkä ajan myötä menetä väriään ja jotka mahdollisimman hyvin muistuttavat mahonkia, olen erityisesti käyttänyt sellaista petsausta, joka parhaiten soveltui tämän päämäärän saavuttamiseen. Olen tehnyt kokeet seuraaville 12 puulajille, nimittäin jalavalle, tammelle, puna- ja valkopyökille, vaahteralle, päärynäpuulle, pihlajalle, ruotsinpihlajalle, saarnelle, lepälle, koivulle ja männylle. Näistä vaahtera, koivu, leppä ja valkopyökki ovat niitä, jotka rautaliuoksella petsattuina muistuttavat eniten mahonkia. Muut vaihtelevat kunkin puulajin oman värin ja syykuvioinnin mukaan sekä sen mukaan, ovatko ne enemmän vai vähemmän parkkiainepitoisia. Tästä johtuen petsauksesta tulee vaaleampi tai tummempi.Men som min afsikt varit at försöka åtskilliga trädsorter, med de betsningar som hafva beständ, och ej med tiden förlora sin couleur, och til det närmaste likna Mahogne, så har jag i synnerhet nyttjadt sådan betsning som bäst kunde tjena til ändamålets vinnande, och det på följande 12 stycken trädsorter, nämligen Ahlm, Ek, Röd- och Hvit-Bok, Lönn, Päronträd, Rönn, Oxel, Ask, Ahl, Björk, och Furu. Ibland dessa äro Lönn, Björk, Ahl, och hvit Bok, med Jern solution betsade, de som mäst likna Mahogne. De öfrige variera efter hvarje trädsorts olika färg och ådror, eller som de äro mer eller mindre adstringerande, hvaraf denna betsning blifver mer eller mindre ljus.

Saatan nämä kokeet täten kunnianarvoisan Kuninkaallisen tiedeakatemian arvioitaviksi.Dessa försök får jag härmedelst äran underställa Kongl. Vetenskaps Academiens pröfning.

Meripihkalakkaa ei ole saatavilla kaikissa apteekeissa, eikä se myöskään ole kaikkialla, missä sitä valmistetaan, yhtä hyvälaatuista. Tämä johtuu kahdesta syystä: ensinnäkin siitä, ettei meripihkaa sulatettaessa aina noudateta riittävää huolellisuutta, ja toiseksi siitä, että pellavaöljylakkaa keitetään enemmän tai vähemmän, minkä seurauksena sen kuivumisominaisuus on parempi tai heikompi.Bärnstens Fernissan finnes ej på alla Apothek, och är icke eller på alla ställen, där den tilredes af lika godhet. Detta härrör af 2:ne ordsaker, 1:mo af den mindre försigtighet som iakttages vid Bärnstens smältning 2:do at Linolje-Fernissan blifver mer eller mindre kokad, hvaraf den får mer eller mindre torkande egenskap.

Hyvän meripihkalakan tunnusmerkkinä on, että se kuivuu 12–24 tunnin kuluessa levittämisestä huoneessa, jonka lämpötila on 15 astetta.Profvet på en god Bärnstens Fernissa, är, at den efter anstrykningen uti et rum om 15 graders varma [värma?], torkar inom 12 à 24 timmar.

Suorittamistani kokeista olen havainnut seuraavan menetelmän parhaaksi.Af de försök jag anstålt har jag funnit följande methode vara den bästa.

Jotta meripihkasta voitaisiin erottaa sen vesimäiset ja suolamaiset ainesosat ja saada talteen hartsimainen aine, joka yksin soveltuu lakan valmistukseen, olen käyttänyt sulattamista avoimessa astiassa.At från Bärnsten skilja dess vattenaktiga och saltaktiga beständsdelar, för at kunna erhålla det resineusa ämnet, som allenast är tjenligt til fernissans beredning; har jag nyttjadt smältning i öppet käril.

Valettuun rautapannuun, jossa on vaakasuora ja tasainen pohja, pannaan survottua ja seulottua meripihkaa tasaisesti levitettynä enintään yhden tuuman paksuiseksi kerrokseksi. Tämä asetetaan vaakasuoraan asentoon tasaisen hiilitulen yläpuolelle ja pidetään siinä, kunnes meripihka sulaa ja muuttuu juoksevaksi. Tämän jälkeen se kaadetaan kylmälle kupari- tai rautalevylle. Kun meripihka on jäähtynyt, se murretaan palasiksi. Jos se on tällöin murtopinnaltaan mustanruskeaa ja kirkasta sekä painaa noin puolet eli 16–18 luotia yhtä sulattamatonta meripuntia kohti, voidaan olla varmoja siitä, että se soveltuu tähän tarkoitukseen.Uti en gjuten jern panna med horizontel och platt botten, lägges stött och siktad Bärnsten, jämt utbredd til högst 1 tums tjocklek. Detta sättes uti en horizontel ställning, öfver en jämn kohleld, och hålles däröfver, til dess Bärnsten blifver smält och flytande, då den utgjutes på en kall koppar eller jern plåt. Sedan Bärnsten blifvit kall, brytes den i stycken, finnes han då svartbrun och klar i brottet; samt väger vid pass hälften eller 16 à 18 lod efter 1 Skålp. osmält Bärnsten, så är man säker at den til detta behof är tjenlig.

Tämä on huomioitava tarkoin, sillä jos meripihkaa sulatetaan liian vähän, niin että jokin osa jää sulamatta, se ei liukene lakkaan. Jos taas sulattaminen tapahtuu hitaasti ja voimakkaassa kuumuudessa, meripihka palaa ja muuttuu täysin käyttökelvottomaksi.Detta bör noga observeras, ty smältes Bärnsten för litet, så at någon del är osmält, löses den ej i Fernissan, och sker det vid långsam och stark hetta, förbrännes den och blir aldeles oduglig.

Huomautus. Jos meripihkaa pidetään riittävän miedon hiilitulen yläpuolella, se ei sula, vaan muuttuu mustanruskeaksi kuoreksi, joka soveltuu myös lakan valmistukseen. Edellytyksenä on ainoastaan, ettei sitä ei ole kuumennettu liikaa eikä liian vähän. Tämä voidaan parhaiten todeta punnitsemalla: yhdestä naulasta meripihkaa pitäisi saada puoli naulaa. Jos meripihkaa on siis kuumennettu liian vähän, se on pantava uudelleen pannuun ja pidettävä tulen yläpuolella, kunnes edellä mainittu paino saavutetaan. Samaa menettelyä noudatetaan sulatuksen aikana, kuitenkin niin, että ainoastaan sulamattomat palat poimitaan erilleen ja sulatetaan uudelleen.Anm. Om Bärnsten hålles öfver nog lindrig kohl eld, kommer den ej til smältning, utan förvandlas til en svart-brun skorpa, hvilken äfven är tjenlig til Fernissa; allenast den ej blifvit för mycket eller för litet afrökter, hvilket bäst visar sig med vägning, då et halft skålp. bör ärhållas efter et skålp. Har således Bärnsten blifvit förlitet afrökter, bör den åter läggas i pannan och hållas öfver elden til dess ofvannämnde vigt ärhålles. Det samma observeras vid smältningen, dock så at allenast de osmälta stycken utsokas och omsmältas.

Sulattaminen on varmin menetelmä, mutta kokemattomalle vaikein toteuttaa.Smältningen är säkrast men för en ovan svårast at verkställa.

Olen havainnut, että tasapohjainen pannu on parempi kuin kuperapohjainen, koska sulaminen tai haihduttaminen tapahtuu edellisessä nopeammin kuin jälkimmäisessä. Kuperapohjaisessa pannussa massa paksuuntuu keskeltä, minkä vuoksi se palaa pohjasta ja reunoilta ennen kuin keskellä oleva massa ehtii sulaa tai haihtua.Jag har funnit at en panna med platt botten är bättre än en med kupig, emedan smältningen eller afrökningen i den förra går fortare än i den sednare, hvaruti massan blifver tjock i mitten, och således förbrännes på botten och sidorne innan den mitt uti hinner smälta eller afröka.

Tähän tarkoitukseen ei ole tarpeen hankkia erityisen kirkasta ja vaaleaa meripihkaa, vaan tavallinen keltainen meripihka tai raastettu meripihka käy. Ulkomaisilta kauppiailta sitä saa 50 prosenttia halvemmalla kuin paloina myytävää meripihkaa.Til detta behof är ej nödigt, at taga utsökt klar och ljus Bärnsten, utan vanlig gul eller raspadt, som hos utländningar fås 50 procent lindrigare pris än den i stycken.

Sameamman meripihkan sisältämä maa-ainesmainen osa erottuu lakasta. Kun lakka on kuumaa, sen annetaan seistä rauhassa, kunnes se on jäähtynyt, minkä jälkeen kirkkaampi osa erotetaan.Den terrestriska del som en mindre klar Bärnsten innehåller, skiljer sig från Fernissan, då hon är varm, får stå stilla, til dess den kalnadt, och innan det klarare afhälles.

Pellavaöljylakan koostumus ja valmistus.Composition och tilredningen på Linolje-Fernissan.

1 naula karkeasti survottua ja seulottua lyijyhilsettä.
2 luotia hienoksi jauhettua sinkkisulfaattia.
1 kannu pellavaöljyä.1 skålp. groft stött och siktad Silfverglitt.
2 lod fin rifven hvit Victriol.
1 kanna Linolja.

Seos pannaan kupari- tai rautapannuun, jonka tulee olla niin tilava, että se täyttyy vain puolilleen. Seosta keitetään, kunnes kaikki kosteus on haihtunut. Tämä havaitaan siitä, että pinnalle muodostuu kalvo, tai siitä, että sulkakynä halkeaa, kun sitä pidetään pohjaan asti kiehuvassa lakassa. Tämän jälkeen pannu otetaan pois tulelta. Kun seos on jäähtynyt, kirkas lakka kaadetaan varovasti toiseen astiaan niin, ettei pohjalle kertynyt paksu aines tule mukana. Keittämisen aikana seosta tulee silloin tällöin sekoittaa, jotta lyijyhilse ei tartu pannun pohjaan. Sitä ei kuitenkaan saa sekoittaa jatkuvasti, sillä silloin lyijyhilsettä liukenee liikaa ja lakasta tulee liian paksua.Detta blandas uti en koppar eller jern panna, som bör vara så rymlig, at den endast til hälften blir fyld, och kokas til dess all fuktighet är afrökt, hvilket visar sig, då en hinna lägger sig på ytan; eller då en fjäder pänna spricker sönder när den hålles til botten, i den kokande Fernissan; hvarefter den tages af elden, och sedan den kalnadt, afhälles varsamt den klara Fernissan, så at det tjocka på botten ej medföljer. Under kokningen bör någon gång omröras, at Silfverglitten ej fäster sig vid botten, men man får ej röra beständigt, ty då händer at öfverflöd af Silfverglitten löses och Fernissan blifver för tjock.

Meripihkalakan koostumus ja valmistus.Composition och tilredning på Bärnstens Fernissan.

½ naulaa sulatettua tai paahdettua[?] meripihkaa.
1½ naulaa pellavaöljylakkaa.
2 naulaa tärpättiöljyä.½ skålp. smält eller tosterad Bärnsten.
1½ skålp. Linolje Fernissa.
2 skålp. Therpentinsolja.

Meripihka ja pellavaöljylakka sekoitetaan keskenään valettuun ja syvään rautapannuun, jonka tulee olla niin tilava, että se täyttyy ainoastaan kolmasosaltaan. Sen jälkeen pannua pidetään miedon tulen yläpuolella, kunnes meripihka liukenee. Tämä havaitaan seoksen kuohumisesta. Siksi on tärkeää pitää varalla suurempaa kupari- tai rauta-astiaa, jonka yläpuolella lakkaa voidaan käsitellä, jos se uhkaa kuohua reunojen yli. Näin voidaan ehkäistä seoksen läikkyminen ja hukkaan joutuminen, mitä muuten tapahtuisi. Kun meripihka on liuennut, pannu otetaan pois tulelta. Kun lakka on hieman jäähtynyt, siihen lisätään tärpättiöljy samalla sekoittaen. Tämän jälkeen seoksen annetaan seistä, jotta karkeat tai liukenemattomat hiukkaset laskeutuvat pohjalle. Kirkas lakka kaadetaan varovasti erilleen ja siivilöidään pellavakankaan läpi. Lopuksi se säilytetään lasiastiassa.Bärnsten och Linolje Fernissan blandas tilsammans uti en gjuten och djup jern panna, som bör vara så rymlig at den allenast til 1/3del blir fyld, sedan hålles den öfver lindrig eld til dess Bärnsten uplöses, som visar sig med pösning, hvarföre det är angelägit, at hafva et större koppar eller jern käril i reserve at hålla Fernissan öfver, i händelse den skulle gå öfver bräddarnene, och således förekomma spilning som eljest händer. Sedan Fernissan blifvit uplöster sättes pannan af elden, och då Fernissan blifvit något afsvalnad, tilgjutes Therpentins oljan medelst omrörning, hvarefter man låter detta stå, så at de grofva eller ouplösta partiklarne få sätta sig til botten, då den klara Fernissan försiktigt afhälles, och silas genom en linne duk; samt förvaras i glas käril.

Lakkoja keitettäessä on tarkoin varottava, etteivät ne kiehu yli tai muuten syty palamaan. Jos näin tapahtuu, paloa ei saa sammuttaa vedellä, sillä se aiheuttaa räjähdyksen niin voimakkaasti, että laborantti on vaarassa saada kiehuvaa lakkaa kasvoilleen. Siksi on parasta peittää astia niin, ettei ilmaa pääse sisään, käyttäen sitä, mitä on nopeimmin saatavilla: esimerkiksi puunkappaletta, rautapeltiä tai jotakin muuta, jolla astian saa nopeasti peitetyksi ja liekin tukahdutetuksi. Tämän seikan lisäksi on varottava, ettei kiehuvaan lakkaan pääse vettä, sillä siitäkin syntyy äkillinen ja vaarallinen räiskähdys.Anm. Vid Fernissors kokning, bör noga aktas at de ej koka öfver, eller eljest komma i brand, om så händer, bör släckningen ej ske med vattn, ty det förordsakar explosion, med den häftighet, at Laboranten är exponerad at få den kokande Fernissan i synen, hvarföre det är bäst at öfvertäcka kärilet så at luften uteslutes, med hvad som är snarast förhand, antingen med et träd stycke, jern bläck, eller något annat som i hast täcker, och qväfver lågan. Man bör utom denna omständighet vakta sig, at ej något vatten kommer til den kokande Fernissan, hvaraf äfven en hastig och äfventyrlig sprakning upkommer.

Nr. 1. RautapetsausN:o 1. Jern Betsning.

4 luotia rautaviilauspurua
16 luotia tavallista sievettä.4 lod Jern Filspån.
16 lod ordinairt Skedvatten.

Sievesi sekoitetaan ensin 8 luotiin vettä lasitettuun kiviruukkuun, jonka tilavuus on yksi kannu. Siihen lisätään vähitellen pieniä määriä viilauspurua, ja jokaisen lisäyksen yhteydessä sekoitetaan huolellisesti rauta- tai puulastalla. Tämä valmistus on suoritettava liedellä savupiipun alla, koska liukeneminen tapahtuu kuumuuden vaikutuksesta ja aiheuttaa tukahduttavaa savua sekä kuohumista. Siksi on tärkeää, että ruukku on riittävän suuri ylivuotamisen välttämiseksi. Kun rauta on tällä tavoin liuennut suurimmaksi osaksi kellanruskeaksi ja seos on jäähtynyt, se kaadetaan kannun vetoiseen pulloon. Pulloa pidetään ilman korkkia lämpimällä kaakeliuunilla 1–2 päivää, ja sitä ravistellaan tänä aikana usein. Kun pullo on tämän jälkeen jäähtynyt, siihen lisätään ravistellen 1¾ naulaa virtaavaa vettä. Seoksen annetaan seistä noin minuutin ajan, jotta liukenematon aines ehtii laskeutua. Tämän jälkeen rautaliuos kaadetaan toiseen pulloon, joka suljetaan korkilla.Skedvattnet blandas först med 8 lod vattn, uti glaserad sten-kruka om en kannas rymd, hvartil lägges litet i sender af filspån, då vid hvarje tillägning väl omröres, med en jern- eller träd-spade. Denna tilredning bör förrättas i spis under skorsten, emedan uplösningen sker med hetta, och qväfvande rök, samt med pösning, hvarföre det är angelägit at krukan är tilräckeligt stor, til undvikande af öfverflödning. Sedan jernet på detta sätt til större delen med gulbrun färg är uplöst, och blandningen blifvit kall, hålles den uti en kans bouteille, och låter den stå utan kork på en varm kakelugn, 1 à 2 dagar, dâ bouteillen under denna tiden som oftast omsqvalpas, hvarefter och sedan bouteillen blifvit afsvalnad, tilslås, medelst omsqvalpning 1¾ skålp. strömvattn, och låter det stå stilla, ungefär en minut, så at det ouplösta får sjunka, då jern solution afhälles uti en annan bouteille, som med kork tiltäppes.

Huom. Jos tämä toimenpide suoritetaan tarkasti kuvauksen mukaisesti, saadaan kellanruskea rautaliuos, joka soveltuu petsaukseen. Mutta jos ensimmäisessä sekoituksessa lisätään joko liian paljon vettä tai käytetään liian heikkoa typpihappoa, väri muuttuu mustanruskeaksi. Tällöin typpihapon lisäystä on kasvatettava siinä suhteessa kuin liukeneminen edellyttää. Sen jälkeen menetellään edelleen samalla tavalla kuin edellä on mainittu.Anm. Om denna operation tilställes accurat efter beskrifningen, så ärhålles en gulbrun jern solution, som til betsning är tjenlig, men i händelse vid första tilblandningen, antingen för mycket vattn tilkommer, eller för svagt Skedvattn därtil nyttjas, blir färgen svartbrun, och då bör tilsatsen af Skedvattnet ökas i den proportion som fordras til uplösning; och förfares vidare på samma sätt som förut är omnämt.

Tämä petsi soveltuu lähes kaikille puulajeille tammea lukuun ottamatta, koska tammi on erittäin supistava (parkkiainepitoinen). Tästä syystä tammen väri muuttuu ensimmäisellä sivelykerralla liian tummaksi. Petsi antaa yhdelle ja samalle puulajille erilaisia värisävyjä sen mukaan, kuinka runsaasti sitä levitetään. Sävyinä ovat nimittäin keltainen, kellanruskea sekä tummanruskea, jossa on punaruskeita juovia tai laikkuja.Denna betsning är tjenlig för mäst alla trädsorter, utom Ek, såsom mäst adstringerande, hvarföre den vid första påstrykningen härmed blifver för mörk. Hon ger åt en och samma trädsort särskilta couleurer, efter som därmed mer eller mindre anstrykes, nämligen gul, gulbrun, och mörkbrun med rödbruna strimmor eller fläckar.

Tämä on, sikäli kuin olen voinut selvittää, se petsi, jolla on paras kestävyys ja jonka hieno värisävy ei muutu ilman tai auringonsäteiden vaikutuksesta.Denna är efter hvad jag kunnat utröna, den som äger bäst beständ, och ej förändrar fin couleur af luft eller solstrålar.

Minulla on tästä petsistä koepaloja, jotka ovat olleet neljän vuoden ajan alttiina ulkoilmalle ja auringonsäteille, mutta joiden väri ei ole siitä muuttunut.Jag har profstycken häraf som i 4 års tid varit exponerade för fria luften, och solstrålar, men ej däraf förändrat sin färg.

Punapuupetsaus.N:o 2. Fernbåcks Betsning.

4 luotia aitoa punaista bresiljaa
2 luotia alunaa
2 luotia hienoksi jauhettua punaista liitua
Tämän päälle kaadetaan yksi stoppi vettä, jonka annetaan seistä ja uuttua kylmässä 24 tuntia. Sen jälkeen seosta keitetään, kunnes jäljellä on yksi kortteli. Se siivilöidään pellavakankaan läpi ja säilytetään lasipullossa. Tämä petsi antaa punaruskean värin, ja sitä voidaan käyttää kaikille puulajeille, mutta sen väri muuttuu ajan myötä vaaleanruskeaksi.4 lod äkta Fernbåck.
2 lod Alun.
2 lod fin rifven Röd-krita.
Härpå gjutes et stop vattn som får stå och draga sig kalt i 24 timmar, sedan kokas detta til dess 1 quarter återstår, som silas genom linne och förvaras i glas flaska. Denna betsning ger en rödbrun färg, och kan nyttjas til alla trädsorter, men förändrar sig med tiden til ljusbrun.

Jos yksi naula petsiä nro 1 sekoitetaan kolmeen naulaan vettä, ja seokseen pannaan puukappaleita, minkä jälkeen seos asetetaan joksikin aikaa lämpimään paikkaan, petsi tunkeutuu puuhun ¼ tuuman syvyydelle. Huokoisempiin puulajeihin se tunkeutuu huomattavasti syvemmälle.Om et skålp. af betsningen N:o 1. utblandas med 3 skålp. vattn, och däruti lägges trädstycken, och sättes någon tid på varmt ställe, så indrages den ¼ tum i trädet, och på de lösare trädsorter går den mycket längre in.

Tässä yhteydessä on huomattava, että petsiä tulee laimentaa enemmän tai vähemmän vedellä sen mukaan, onko puu tummempaa vai vaaleampaa tai onko se enemmän tai vähemmän parkkiainepitoista. Puuta tulee aika ajoin kääntää ja huolehtia siitä, että se saa tasaisen ja sopivan tumman värin. Tämän jälkeen puukappaleet nostetaan pois ja kuivataan.Härvid bör observeras at betsningen bör med mer eller mindre vatten utblandas, alt som trädet är mörkare eller ljusare, eller mer eller mindre adstringerande. Man bör som oftast vända trädet och tilse at det bekommit en jämn och lagom mörk färg, då det uptages och torkas.

Sama tapahtuu, jos petsin nro 2 kanssa menetellään vastaavalla tavalla. Tällöin ei tarvitse kiinnittää niin tarkkaa huomiota puun erilaisiin värisävyihin ja parkkiainepitoisuuteen. Tämä menetelmä soveltuu kuitenkin käytettäväksi ainoastaan pienessä mittakaavassa.Det samma händer om på dylikt sätt förhålles med betsningen N:o 2. hvarvid ej behofves göra så noga afseende på trädets olika färg och adstringerande egenskap. Detta låter dock endast practisera sig i smått.

Tapa petsata ja pintakäsitellä huonekaluja määrätyillä aineilla.Sättet at betsa och öfverstryka Meubler med föreskrifne ämnen.

Petsiä nro 1 levitetään sienellä 4–6 kertaa tai kunnes puu saa sopivan tumman mahonginvärisen sävyn. Levityksen aikana petsiä sekoitetaan tai ravistellaan niin, että pohjalle laskeutunut rautaokra sekoittuu hyvin sen yläpuolella olevaan rautaliuokseen. Puun annetaan kuivua kunnolla jokaisen käsittelykerran välillä. Tämän jälkeen puu käsitellään pellavaöljyllä 1–2 kertaa, ja senkin annetaan kuivua jokaisen levityskerran välillä. Mitä enemmän puu kyllästyy pellavaöljyllä, sitä parempi, sillä tällöin se ei ime itseensä niin paljon meripihkalakkaa. Muutoin meripihkalakka tarttuu ainoastaan puun pintaan ja antaa sille kiillon.Med betsningen N:o 1 öfverstrykes med en svamp 4 à 6 gångor, eller til dess trädet får en lagom mörk Mahogene färg. Under påstrykningen omröres eller sqvalpas betsningen, så at Jernockran som satt sig på botten blifver väl blandad med den ofvanstående jern solution, och låter trädet väl torka emellan hvarje anstrykning. Sedan öfverstrykes med Lin-oljan 1 à 2 gångor, och låter den äfven torka emellan hvarje anstrykning. Ju mera trädet blir impregneradt med Lin-oljan ju bättre; emedan det då ej absorberar så mycket Bärnstens Fernissa, som nu endast fäster sig på ytan och gör glants.

Lopuksi, kun puu on näiden käsittelykertojen jälkeen kuivunut kunnolla, se sivellään melko tasaisesti sienellä meripihkalakalla 1–2 kertaa tai niin monta kertaa, että pinta tulee tasaiseksi ja kirkkaaksi. Jos puu on kyllästetty hyvin tai käsitelty pellavaöljyllä, riittää yksi lakkakerros, erityisesti sängyissä, kaapeissa ja tuoleissa. Sen sijaan pöytälevyt, jotka altistuvat suuremmalle kulutukselle, tulee lakata useampaan kertaan. Jokaisen lakkakerroksen välillä pinnan on annettava kuivua kunnolla.Sluteligen och sedan trädet blifvit efter dessa anstrykningar väl torrt, öfverstrykes ganska jämt med en svamp Bärnstens Fernissan 1 à 2 gånger eller så ofta at det får en jämn och klar yta. Om trädet blifvit väl dränkt eller öfverstrukit med Lin-olja behofves ej mer än en öfverstrykning med Fernissan, i synnerhet på sängar, skåp och stolar, men bordskifvor som äro exponerade för mera nötning, böra flere gångor öfverstrykas och väl torka emellan hvarje anstrykning.

Jos lakkakerroksen levittämisen jälkeen ilmenee epätasaisuuksia tai lakkarakeita, ne voidaan kuivumisen jälkeen poistaa hiomalla tai kaapimalla sopivalla hiomamateriaalilla, minkä jälkeen pinta lakataan uudelleen. Olen itse mieluiten käyttänyt näissä levityksissä sientä, erityisesti meripihkalakan levittämiseen, koska sillä pinnasta tulee tasaisempi kuin maalarinsiveltimellä, joka useimmiten jättää pintaan juovia tai siveltimen jälkiä.Skulle efter Fernissans anstrykning några ojämnheter eller Fernissgryn visa sig, så kunna de efter torkningen, med skäftgräs afskäftas; och å nyo med Fernissa öfverstrykas. Jag har hälst vid dessa anstrykningar nyttjat svamp, särdeles med Fernissan, emedan den härmed blifver jämnare än med målare borste, som merendels lemnar strimor eller här efter sig.

Sieni, jolla lakka levitetään, tulee säilytyskertojen välillä säilyttää tiiviisti suljetussa lasipurkissa, jotta se ei ilman vaikutuksesta pääse kuivumaan siihen imeytyneen lakan vuoksi. Muutoin sieni kovettuu seuraavaan käyttökertaan mennessä ja muuttuu käyttökelvottomaksi.Svampen hvarmed Fernissan påstrykes bör emellan nyttjandet förvaras uti en väl tilsluten glasburk; så at den af luften, i anseende til den insupna Fernissan ej får torka, och således til nästa bruk blifver hård och otjenlig.

Petsin nro 2 kanssa menetellään samalla tavalla, mutta sen levityskertojen ei tarvitse olla yhtä huolellisia.På samma sätt förfares med betsningen N:o 2. hvarvid anstrykningarne därmed ej äro så granlaga.

Jos käytetään syiltään epäsäännöllistä koivua tai leppää, puun pinta muuttuu näiden käsittelykertojen seurauksena laikukkaaksi, koska petsi imeytyy enemmän puun poikkisyihin kuin silloin, kun käsiteltävä pinta on puun pituussuunnassa. Sama tapahtuu rasvaisen ja oksaisen männyn kohdalla, sillä rasvaiset kohdat eivät ime petsiä yhtä paljon kuin vähärasvaiset kohdat. Tämä ei kuitenkaan tee lopputuloksesta epämiellyttävän näköistä.Om vresig Björk eller Ahl nyttjas, blifver den med dessa anstrykningar flammig, emedan betsningen drager sig mera in på tvärn än då ytan är på längden; det samma händer med fett och qvistigt Furu, ty de feta fläckarne attrahera ej betsningen så mycket som de magra; detta gör dock ej utseendet obehagligt.

Meripihkalakkaa voidaan käyttää myös lähes kaikkien öljyväreillä maalattujen väripintojen päällä, lukuun ottamatta sinistä väriä, joka muuttuu sen vaikutuksesta vihreäksi. Sen etuna on, ettei se halkeile ajan mittaan, kuten tavallisesti tapahtuu muiden lakkalaatujen tai viinialkoholilla valmistettujen lakkojen kohdalla.Bärnstens Fernissan kan äfven nyttjas öfver nästan alla med olje färg målade couleurer; utom blå som härmed förändras til grön. Den har den förmon at den ej med tiden spricker, som merendels händer med lack Fernissor, eller de som äro med Spiritus Vini tilredda.

Olen myös havainnut, että tämä lakka soveltuu aitojen kultausten päälle levitettäväksi, koska se ei muuta niiden väriä havaittavasti, varsinkaan jos lakka levitetään ohuena ja tasaisena kerroksena. Tällä saavutetaan se etu, että kullattuja huonekaluja voidaan puhdistaa viinialkoholilla ja saippuanahalla vahingoittamatta kultausta. Epäaidoille kultauksille se ei sovellu, sillä ne syöpyvät sen vaikutuksesta, muuttuvat patinoituneiksi ja vihreiksi. Edellä kuvatulla tavalla olen käsitellyt tällä lakalla sänkyjä, kaappeja, pöytiä ja tuoleja. Vielä kymmenen vuoden kuluttua niiden ulkonäkö oli muuttunut vain vähän tai ei lainkaan.Jag har äfven funnit at denna Fernissa är tjenlig til at öfverstryka äkta förgylningar, emedan den ej märkeligen förändrar färgen, särdeles om den tunt och jämt påstrykes. Härmed vinnes det ändamål, at man med Spiritus Vini och såpläder kan rengöra förgylta meubler utan at förgylningen skadas. På oäkta förgylningar duger den ej, ty de angripas däraf, blifva ergiga och gröna. På förenämnde sätt har jag med denna Fernissa öfverstrukit sängar, skåp, bord och stolar, som efter 10 års förlopp föga eller intet förändradt sitt utseende.

Kun tämä lakka on kuivunut ja kovettunut kunnolla, se kestää kiehuvaa kuumuutta ja kulutusta. Se ei menetä kiiltoaan ajan mittaan, ellei sitä raaputeta tai hangata hiekalla. Lakka estää mustetta ja muita värillisiä nesteitä, joita läikkyy näille huonekaluille, imeytymästä puuhun. Näin ne voidaan helposti pestä pois puhtaalla vedellä. Tästä syystä se soveltuu myös mahonkihuonekalujen pintakäsittelyyn. Se kovettaa huokoisempien puulajien pinnan.Sedan denna Fernissa blifvit väl torr och tilhårdnad, tål den kokhetta och nötning: förlorar ej fin glants med tiden, om den ej skafves eller skuras med sand: den hindrar bläck och annat couleurt liquidum som spilles på dessa meubler at draga sig uti trädet, och således lätt kan aftvättas med rent vatten. Af denna ordsak är den äfven tjenlig at öfverstryka mahogne meubler. Den gör de lösare trädsorter hårdare i ytan.

Tämä lakka ei tule tässä käyttötarkoituksessa kalliiksi, sillä 4 luotia sitä riittää tavalliseen pelipöytään, ja se maksaa noin 8 killinkiä. Myös petsiaineet ovat vielä tätäkin edullisempia. Jos näihin huonekaluihin tulee naarmuja tai kulumia, vaurioitunut kohta voidaan helposti korjata uudella lakkakerroksella. Jos huonekalut lakataan uudelleen meripihkalakalla joka neljäs tai viides vuosi, ne säilyttävät pysyvän kiiltonsa.Denna fernissa blifver til detta behof ej kostsam, emedan 4 lod däraf är tilräckeligit til et ordinairt spelbord, som kostar circa 8 sk. och betsningarne äro af ännu ringare kostnad. Skulle dessa meubler blifva skafda, så är den skadade fläcken lätt hulpen med ny öfverstrykning, och om de hvart 4:de eller 5:te år med Bärnstens Fernissan öfverstrykas, så behålla de en beständig glants.

Lisäys.Tillägg.

Pöytälevyt ja muut sileät puukappaleet, joista halutaan erittäin sileitä, voidaan hioa hohkakivellä petsin ja pellavaöljyn levittämisen jälkeen mutta ennen niiden lakkaamista.Bordskifvor och andra släta stycken som åstundas mycket glatta, kunna sedan betsningen och Linoljan är påstruken innan de anstrykas med Fernissan, slipas med Pimpsten.

Tämän kiven tulee olla tasaiseksi leikattu tai toiselta puolelta hiottu sekä vapaa hiekasta, jotta se ei jätä puuhun juovia.Denna sten bör vara platt skuren, eller slipad på en sida; och sandfri, så at han ej går strimmor i trädet.

Huom. Koska huokoisemmat puulajit yleensä turpoavat ja menettävät sileytensä petsauksen vaikutuksesta, edellä mainittu hionta on tällaisessa tapauksessa tarpeen.Anm. Som de lösare trädsorterne merendels svälla och förlora sin glatthet af betsningen, så är berörde slipning vid dylik händelse nödig.