Jumalan armon avustamana!
Akateeminen väitöskirja, joka osoittaa mahdollisuuden viljellä Suomessa erilaisia eksoottisia kasveja, jotka ovat hyödyllisiä meidän kankaillemme,
jonka
Turun kuninkaallisen akatemian filosofisen tiedekunnan
hyväksynnän perusteella,
kuuluisan miehen,
herra Pehr Kalmin,
kuninkaallisen ja vakinaisen talousopin professorin,
Tukholman kuninkaallisen tiedeakatemian jäsenen,
johdolla
asettaa julkisesti tarkastettavaksi
CAROLUS FRID. LEOPOLD,
Hämeestä, Suomesta,
alemmassa auditoriossa 20. heinäkuuta vuonna 1754
[tiettyinä aamupäivän tunteina].
Turussa, painattanut johtaja ja kirjapainaja Jacob Merckell Kuninkaallisen Suomen suuriruhtinaskunnassa.Divina adsistente gratia!
Dissertatio gradualis possibilitatem varia vegetabilia exotica fabricis nostris utilia in Finlandia colendi,
adstruens,
quam
Ex suffrag. Ampl. Facult. Phil. in Reg. Acad. Aboënsi,
sub MODERAMINE
VIRI CELEBERRIMI
Dn. Petri Kalm,
Oeconom. PROFESS. Reg. & Ordinarii,
Reg. Acad. scient. Holmiensis MEMBRI,
Publicæ honorum disquisitioni subjicit
CAROLUS FRID. LEOPOLD,
Tavastia Fenno,
In Auditorio inferiori ad Diem XX. Julii An. MDCCLIV. (1754)
horis ante meridiem convenis.
ABOÆ, Impressit Direct. & Typogr. Reg. Magn. Duc.
Finland. JACOB MERCKELL.
Höglärde Herr CANDIDAT
Min Högtärade COUSIN,
Kun olen lapsuusvuosistani saakka jatkuvasti seurustellut serkkuni kanssa, on Teidän hyveenne, jota olen päivittäin antanut Teissä juurruttaa, antanut minulle varmimmat osoitukset hyväntahtoisuudesta ja väärentämättömästä vilpittömyydestä, sen seurauksena iloni yhteiselämästämme on ollut täydellinen. Se tulee vielä sitäkin enemmän lisääntymään, kun saan nyt havaita serkkuni kauniin edistymisen opinnoissa, jonka hänen ahkeruutensa on aikaansaanut. En tahdo tässä lisätä serkustani mitään ylistykseksi, sillä siten ilahduttaisin serkkuani tuskin lainkaan, koska hän ei mielellään kuule itsestään ylistystä; ja vaikka vähemmän hyväntahtoiset arvostelut näyttävätkin ikään kuin lisäävän Teidän yleistä ylistystänne, todistavat kaikki serkkuni hienot lahjakkuuden osoitukset jokaiselle Teidän kyvykkyydestänne ja ymmärryksestänne niissä tieteissä, joista Isänmaamme on kaikkein eniten hyötyvä. Siksi minua ilahduttaa suuresti nähdä serkkuni saavan tilaisuuden osoittautua sen kunniaseppeleen arvoiseksi, jolla Hyve palkitaan. Jatkuva toiveeni on, ettei Teidän [?], yhdessä saman vihannoivan laakerin kanssa, koskaan menettäisi loistoaan, vaan pysyisi Teidän Hyveenne tavoin kestävänä; ja tällaisen toiveen vallassa pysyn muuttumattomana
Rakkaan serkkuni
Uskollisin
ERIC FORELLUnder mit ständiga sällskap med min Cousin, alt ifrån barna åren, har Eder dygd, som J dageligen låtit hos Eder förtplantas, lemnat mig de säkraste prof af wälmenande och oförfalskad uprichtighet. Hon har giordt, at mit nöje under wår sammanlefnad warit fullkomligt.
Det warder ock än mera ökt, när jag nu får erfara min Cousins wackra framsteg i studier, som des flit framalstrat.
Jag will ei här tillägga min Cousin något såsom beröm, ty derigenom giorde jag min Cousin föga fägnad, som ei har nöje för at höra sit egit ros; och anskönt mindre wälmente omdömmen tyckts liksoms förmöreka Edert almänna loford, öfwertyga dock alla min Cousins wackra snille prof, hwar och en, om Eder skickelighet och insigt uti de wårt Fädernesland måst gagnande wetenskaper.
Det fågnar mig derföre högeligen, då jag får se min Cousin hafwa tilfälle, at giöra sig wärdig til den heders Crants, hwarmed Dygd belönes.
Min ständiga önskan är, at Eder fälhet, jämte samma grönskande lager, aldrig måtte tappa sin fägring, men blifwa såsom Eder Dygd beständig, och under sådan önskan lefwer jag oförändrad
MIN KIÄRE COUSINS
Tro uprichtigste
ERIC FORELL.
I. J. N.
§. 1.
3Kuinka vähäisiä ja vaatimattomia Luonto on vanhastaan suonut lahjoiksi meidän pohjoisille maakunnillemme, sen täytyy olla ilmeistä jokaiselle, joka on edes vähänkin vilkaissut vanhoja luonnonhistorian ja talouden kirjoituksia. Sillä tuskin he ovat suoneet maillemme mitään viljelykasveja, ja tuskin edes joitakin kasviksia; he uskoivat näiden seutujen olevan sellaisia, missä
Lumi makaa, eikä aurinko eikä sade sulata maahan satanutta;
Pohjoistuuli sen kovettaa ja tekee pysyväksi.Quam pauca leviaque Naturæ dona veteres nostris septentrionalibus reliquere Provinciis unicuique, qui vel tantillum in acta Historiæ Naturalis & Oeconomiæ veterum oculos conjecerit, non potest non perspicuum esse; Vix enim aliquas segetes terris nostris, concessere, ac vix vegetabilia quædam; Oras has esse crediderunt, ubi
Nix jacet & jactam nec sol pluviæqve resolvunt:
Indurat Boreas, perpetuamque facit.
Ja näistä he saattoivat sanoa:
Edempänä ei ole mitään muuta kuin asumiskelvotonta kylmyyttä.
Sinä et tunne täällä kevättä, kukkivaan seppeleeseen puettua.
Et näe täällä myöskään viljankorjaajien paljaita ruumiita.
Eikä syksy tarjoa sinulle viiniköynnösten rypäleterttuja;
vaan kaikki vuodenajat kärsivät kohtuuttomasta kylmyydestä.
Harvoin, eikä tämä onnellinen puu avoimilla vainioilla kukoista;
ja maalla on toinen meren muoto.
Lintukaan ei laula, paitsi jos jokin niistä syrjäisissä metsissä
juo käheällä kurkullaan meren vesiä.Et de quibus dicere potuerunt:
Ulterius nihil est nisi non habitabile frigus.
Tu neque ver sentis cinctum florente corona.
Tu neque messorum corpora nuda vides.
Nec Tibi pampineas autumnus porrigit uvas;
Cuncta sed immodicum tempora frigus habent.
4Rara, nec hæc felix in apertis eminet arvis
Arbor; & in terra est altera forma Maris.
Non avis obloquitur, sylvis nisi si qua remotis
Æquoreas rauco gutture potet aquas. Ovid.
Koska samat henkilöt ovat kuitenkin tässä asiassa erehtyneet ja samalla tehneet vääryyttä Pohjolaamme kohtaan, pyrimme seuraavassa osoittamaan tämän jokaiselle. Sen, kuinka suuria vahinkoja tästä erehdyksestä on seurannut ja kuinka ne ovat lähes tähän asti rasittaneet meidän Pohjolaamme, aion nyt ainakin muutamin sanoin osoittaa. Juuri tämä heidän erehdyksensä on ilmennyt ennen kaikkea kahdessa laiminlyönnin muodossa: ensinnäkin siinä, että he ovat tuoneet ilmi niin vähän Luonnon tuotteita, vaikka uudemman ajan ahkeruus on tehnyt ne tunnetuiksi ja osoittanut niitä olevan mitä runsaimmin; toiseksi siinä, että vanhat [tutkijat] ovat olleet aivan liian saamattomia, jopa kaikkein saamattomimpia, tutkiessaan ja kokeiden avulla selvittäessään luonnonesineiden voimia, ominaisuuksia ja hyötyjä sekä myös täydentäessään jossain määrin luonnon puutteita taidon avulla, vaikka oman aikamme jokapäiväinen kokemus on meille opettanut päinvastaista, ja me itse olemme jo nyt iloisin mielin siitä vakuuttuneita. Juuri tuo heidän ensimmäinen puutteensa oli syynä siihen, että vielä lähes meidän päiviimme saakka emme tunteneet niitä asioita, joita itse omistamme, vaan hankimme vierailta mailta sellaisia, joita oma maaperämme tuotti luonnostaan ja runsaasti. Toisen [virheen] syyksi on luettava se, että olemme uskoneet tuskin minkään tuotannollemme erittäin hyödyllisen kasvin voineen tai voivan tulla viljellyksi Suomen taivaan alla. Molemmat puutteet ovat syntyneet virheellisestä käsityksestä, jonka mukaan meidän pohjoisessa ilmastossamme olisi sietämätön kylmyys. Molemmat ovat lisäksi mitä vahingollisimpia ja järjelliselle ihmiselle sopimattomia. Näiden virheiden seurauksena syntyneet vahingot, kuinka lukuisia ja kuinka suuria ne ovatkaan, jokainen näkee helposti. Myönnämme mielellämme, että meidän Suomemme, jonka ilmaston tiedämme olevan hyvin lähellä kaikkein kylmimpiä [ilmastoja], ei ole suotta joutunut vanhojen epäluulojen kohteeksi; sillä meteorologiset havainnot osoittavat, että elohopea niin sanotussa ruotsalaisessa lämpömittarissa on täällä Turussa talviaikaan useammin kuin kerran laskenut 30 asteeseen nollan eli jäätymispisteen alapuolelle; mutta Torniossa, kuten herra Hellantin havainnoista käy ilmi, jopa 35 asteeseen asti saman lämpömittarin mukaan. Mutta se, että tästä pitäisi päätellä, ettei täällä meidän luonamme voitaisi viljellä lainkaan tai vain hyvin harvoja sellaisia eksoottisia kasveja, jotka eteläisemmillä alueilla kasvavat luonnostaan tai helposti, on väärin — ja mitä suurimmassa määrin väärin. Jotta tämä kävisi selvemmin ilmi, olemme katsoneet aiheelliseksi osoittaa muutamin perustein, siinä määrin kuin varamme ja aikamme sallivat, että Suomen ilmastossa on mahdollista viljellä erilaisia eksoottisia kasveja, jotka ovat Isänmaan tuotannolle hyödyllisiä mutta eivät täällä luonnostaan kasva. Pyydämme siis erittäin kohteliaasti hyväntahtoista lukijaa suhtautumaan yritykseemme suopeasti ja tulkitsemaan hyväntahtoisesti sen, mitä olemme meille asetetun tekstin pituusrajoituksen vuoksi voineet esittää. Ast quod in hoc ipso iidem errarint, nec non nostram injuria affecerint Boream in sequentibus certiorem quemque reddere conamur. Quanta errorem huncce secuta sunt damna, quæ fere hucusque nostram presserunt Boream paucis nunc saltem ostendere animus est. Hic ipse eorum error in duplici præsertim sese exerit negligentiæ vitio: primo in eo, quod tam pauca detexerint Naturæ producta, quorum tamen recentioris ævi diligentia cognita reddidit frequentissima; secundo, quod segnes nimis, immo segnissimi fuerint veteres in perscrutandis atque ope experimentorum investigandis corporum viribus, affectionibus atque utilitatibus, nec non artis auxilio defectibus naturæ quodam modo supplendis, cum tamen quotidiana nostræ ætatis edocti experientia, contrarii læto jamjam animo convictos nosmet reperimus. Primum illud eorum vitium in caussa erat, cur fere ad nostra usque tempora, earum rerum, quas ipsi possidemus ignari fuimus, easque, quas solum nostrum sponte & abunde produxit ab exteris arcessivimus. Alteri imputandum, quod vix plantas ullas Fabricis nostris perutiles sub cœlo Fennico coli potuisse & posse crediderimus. Utrumque vitium ex erronea suspicione intolerabilis frigoris in Climate nostro Boreali ortum. Utrumque etiam 5tam maxime noxium, quam hominibus rationalibus indignum. Damna vero, vitiorum horum consectaria, quot & quanta fuere, quivis facile perspicit. Nostram Fennoniam, cujus clima frigidissimis proximum esse novimus, non immerito veterum incidisse suspicionem lubenter fatemur; ostendunt enim observationes Meteorologiæ argentum vivum in Thermometro sic dicto Svecico sæpius hic Aboæ tempore hiemali ad gradum 30. intra o seu punctum congelationis descendisse; Tornoæ vero uti ex observationibus Dn. Hellant constat, etiam usque ad gradum 35. ejusdem Thermometri. Quod vero inde concludendum sit nullas aut paucissimas plantas exoticas in Regionibus australioribus sponte vel facile provenientes hic apud nos coli posse, falsum est & falsissimum. Ut autem hæc clarius elucescant, operæ pretium esse duximus, rationibus quibusdam, quatenus & opum & temporis angustia permittit, demonstrare possibilitatem in nostro Climate Fennonico varia vegetabilia exotica Fabricis Patriæ utilia, hic autem sponte non provenientia, colendi. Conamen vero nostrum ut benignis asspiciat oculis, & ea, quæ pro imperata brevitate in medium proferre constituimus in meliorem interpretari velit partem, benevolum perofficiose rogamus Lectorem.
§. II.
De principio vegetationis variæ suere & etiamdum sunt opiniones; quidam sali, alii oleoso cuidam, terræ multi primas detulerunt, aquam rurius6alii genuinum & primarium vegetationis principium statuerunt. Nos litem hanc nondum diremtam esse judicamus. Potius unumquodque horum plurima in vegitationem plantarum conferre, amiceque conspirare existimamus. Fennicum autem solum principiis his omnibus gaudens, fœcunditate, modo debita adhibeatur cultura, regioni nullæ, etiam sub mitiori sic dicto cœlo sitæ, cedere, multiplici comprobatum est experientia.
§. III.
Calorem temperatum circa opus vegetationis absolute esse necessarium, tum ex recentiorum observationibus manifestum est, cum etiam veteres, ceu veritas vulgo familiarissima, quodcunque alias pro primario vegetationis principio venditaverint, sugere non potuit; etenim hujus veritatis convicti atque a convictione decepti veteres totam Boream, & eo magis quamque ejus provinciam, Climati frigidissimo, polo scilicet arctico propiorem i fructuum gratorum vegetabiliumque utilium minime feracem censebant. Ast considerare debuissent brevitatem æstatis nostræ longitudine dierum, eodem tempore anni, cum solem sere seraper supra horizontem videmus, indeque aucto gradu caloris intensioris aliquatenus compensari, quo fit, ut varie fructus longe minori spatio temporis, quam in regionibus australibus maturitatem apud nos adsequantur. Non ea tamen nostra est mens, quasi omnes arbores onesque herbæ exoticæ apud nos produci possent; ipsa 7enim natura & structura multarum hoe impedit. Sufficit si quædam vegetabilia, eaque utiliora, industriam nostram laboremque non respuant. Nec mox ab incepta desisteudum, si non statim successu optato gauderes. Multas arbores & herbas, quæ jam facili negotio in hortis nostris crescunt, haud ita feliciter circa primum earum in Patriam adventum productas tuisse certum est. Plures sæpe decurrunt anni antequam plantæ novo Climati assvescunt. Plurima vegetabilia, quorum cultura nostris temporibus, etiam in regionibus Europæ australioribus difficulter peragitur, feros Nepotes in hortis nostris læte provenientia visuros, non a veritate alienum crediderimus: Legi possunt quæ Celeb : Dn. Præses descriptioni suæ brevi De utu atque cultura vegetabilium quorundam America Septentrionalis, Svethico idiomate consignatæ pag. 17 & 48. Inseruit, ubi varia hanc sententiam corroborantia adferuntur.
§. IV.
Quamquam vero frigus toto illo anni tempore quo remotiores a sole esse videmur, hiemali ninimirum, eoque longissimo, variis nostram Fennoniam afficiendo incommodis, quodam modo tollere videtur omnem terræ nostræ fertilitatem, illamque in caput quasi mortuum mutare, dum fluida, quæ vegetabilibus adferunt vitam in glaciem verrit, motuique reddit minus apta. Accidunt tamen contra nobis ex virtute frigoris multa insigniaque commoda, quæ quum in Dissertat. De usu frigoris , Præside. Celeb. Dn. Prof. MENNANDER, ab auctore Dn. 8Cand. Birling in lucem edita, legi possunt, brevitati studentes præterimus, id saltem monuisse non pœnitebit, quod ad nostrum facit propositum, femina nimirum vegetabilium ope effectus ipsius trigoris, nivis puta, contra vim eiusdem per totam hiemale intervallum, in; gremio terræ, tuta & incorrupta reservari, atque vivacia jacere. Huic frigoris beneficio aliud merito addendum putamus, in eo consistens, quod terræ, vi frigoris condensatæ, calore solis tempore veris illam calefaciente, non solum densitas & congelatio resolvatur, sed etiams eadem terra, experientia teste, postea ad multo majus volumen sese extendat, porosior fiat ac rarior, majoremque inde continere possit aquæ copiam. Hinc radices vegetabilium, per quas oris inftar nutrimentum iis adjicitur, quoriumcunque a natura pulsæ, in dilatando sese, minimum patiuntur impedimentum; sed ob liberam accrescendi licentiam sub superficie terræ porosissimæ, atque ob nutrimenti, aquæ nimirum copiam, brevi admodum tempore ad debitam producuntur magnitudinem, unde etiam fœcundatio ipsius herbæ non potest non accelerari, crescendi namque libertas radicis & copia alimenti, accedente calore, indubia sunt media fœcundadonem promoventia. Ex hisce jam non immerito concludimus frigus ipsum suo modo in caussa esse, quod nostra Fennonia licet per brevius temporis spatium beneficio illo, calefactu scilicet solis, fruatur, multa tamen, accedente humana diligentia, vegetabilia sine sponte non provenientia producere possit, quæ 9bonitate, præstantia, maturitateque illis, quæ ad ysys noistros varios ab exteris Regionibus apportari curamus, vix ac ne vix quidem cedunt.
§. V.
Lubet jam ad ipsam provocare experientiam, qua edocti sumusm multa aliarum regibnum vegetabilia apud nos læte erevisse atque ad maturitatem pervenisse. Non heie nobis sermo est de arboribus & herbis, quæ ciborum gratia in hortis nostris coluntur, quippe de quarum facilitare in Fennonico nostro solo proveniendi Dissertationem eruditum nuper edidit Cl. Cand. Dn. Lindsten; sed de ejusmodi vegetabilibus verba facimus, quorum usus Fabricis nostris permagnus est. Horum etiam, ob temporis angustiam quædam saltem a nobis nominnanda erunt.
Carthamus soliis ovaris, integris, ferrato aculeatis. Linn. Hort. Upsal. 251. svec. Safflor, in Ægypto sponte crescit. Tinctoribus præbet colorem præstancissimum rosaceum; hanc ob caussam variis in locis in Gallia, Germania, Hispania & alibi studiose colitur. Accedente pluvia copiosa tempore floris, sed præcipue fructificationis, femina corrumpuntur & putrescunt; hinc in Ansglia, insula pluviarumm feraci, rarissime femina præbet perfecta. A variis hic Aboæ cultus & flores copiosos & femina matura atque incorrupta, etram æstate anni proxime præterlapsi 1753. quæ certe inter calidissimas minime referri potest, testantibus id observationibus Meteorologicis, protulit.
Isatis, Svecis Weide, sativa vocata, quia in hortis præcipue colitur, estque biennis. Disting venda hæcce 10 est ja. vulgari & apud nos sponte crescente, quæ minorem, operi tinctorio præbet utilitatem; usus autem Isatis sativæ Tinctoribus certe est maximus; præcipuus enim ejus usus est ad pannos cæruleo colore tingendos; nec tantum cæruleum de se præbet colorem, sed aliorum fere omnium colorum basis est & fundamentum, testance Rajo & experienta. A quinque aut sex seminibus hujus, Anno 1752. satis, tantam jam nacti sumus feminum copiam. ut multis jugeribus serendis sufficeret, in tantum etiam solum nostrum ei arrisit, ut se ipsam sponte per integros hortos serendo, multum laboris hortulanis in illa erudicanda creat, hinc hæc, fi qua, facillimo negotio apud nos produci potest.
Reseda soliis simplicibus lanceolatis integris. Linn. Flor. svec. 419. quæ alias Luteola vocatur, Tinctoribus Wouw & Wau. In variis locis Scaniæ sponte provenit; Aboæ etiam ad Fabricam tinstoriam e feminibus projectis in plateis enatam observavimus, in hortis autem culta læte crescit, & e seminibus delapsis seipsam propagat. Lanarum infectoribus herbæ usus est; colorem enim dat luteum.
Nicotiana. Svet. Tobak, in variis locis Finlandæ jam colitur atque provenit, e. g. Vasæ in Carelia & alibi. Ante centum hos annos hanc in nostro Climate nunquam produci posse jurasses, præcipue cum etiam nunc cultura ejus seminumque ma; turitas in ipsa Virginia non ita facilis sit.
Medicinalium etiam vegetabilium exempli loco adduci possunt Salvia, Fœnum Græcum, Ruta, Abrotanum, 11Carduus benedictus, Carduus Mariæ, Imperatoria, Melilotus & alia, quae itidem per culturam & experimenta variorum in nostra Fennonia haud difficultur provenerunt, & ad maturitatem perfectam perdura sunt.
§. VI.
Ex iis quæ breviter a nobis adducta, sunt, facile parere existirriamus, varias herbas, quæ quotannis magno pretio ab exteris ad nos advehuntur, haud« ita difficulter apud nos produci posse. Quod etiam multæ aliæ, e. g. Rubia tinctorum, Glycyrrhiza, Crocus & adhibita industri & debita cultura, olim fructus uberes in Climate nostro præbeant, spem fovemus maximam. Quemadmodum denique possibile est, ita, ut & actu vegetabilia exotica utilissima Fennico assvescant solo, nostraque inde accrescat Patriæ salus Oeconomia, faxit Deus
T. O. M. Cui Soli honor & gloria in æternum.
CLARISSIME DOMITI CANDIDATE AMICE INTEGERRIME,
Qui indesessam curam in soli cœlique natalis indole rimanda ponunt, illi non sibi sed cibitati sapiunt. Thefauros hi proprios in latebris bucusque absconditos detegunt, quibus morbo laborans civitas nervos acquirere , roburque sibi conciliare valet. Tu, Amice Honoratissime, qui semper in augusto hoc naturæ Theatro Tua invenisti fercula, Tuas delicias, Tuaque oblectamenta, ita sundos Patriæ nostræ, ditassimos perscrutatus es, ut hodie onustus mercibus pretiocissimis in publicum procedas. Plantas enim fabricis nostris utiles, quibus frigore hyemali torpescens animus domestica denegavit babitacula, Tu glebam nostram seracissimam producere paratisime demonstras. Rem certe impossibilitatum claustris inclusam, utut diu ante exoptatam, omnium nunc gaudio in lucem prosers bodiernam; unde non modo respublica uberrimos capit fructus sed & nominis Tui memoria posteritati immortalis consecratur. Ingratitudine ergo ipsa ingratior essem, nisi amico in paucis fidelissimo egregium hunc ingenii fœtum animo in laetitiam resoluto gratularer. Adsunt prœmia dulcissima, quibus Te laboribus feliciter exantlatis, defatigatum refocillare possis. Mox Palladis olivae circumvolabunt purpureis suts alis, cedentg Tibi in lauream triumphi. Patria quoque indesessum felicitatis suae cultorem, ornamentis suis solitis, decorabit. Hoc brabeum, haec fortitudinis stipendia Tibi gratulor & iterum iterumque gratulor. De cætero vota pro Tua perenni felicita, te fundam calidissima, quamdiu ero!
Tuus.
Obstrictissimus,
MART. LUNDBECK.
Tavast.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti