Vanhojen lakkojen, polituurien ja öljymaalien pois syövyttäminen.

Kotitaide 5, 1907

Useimmat lakka- ja öljyvärisivellykset ja usein myöskin polituurit saavat ajan mittaan hienoja halkeimia ja tulevat huonon värisiksi. Jos esineet aijotaan uudelleen petsata, niin on ensisijassa tarpeen poistaa vanhat lakka- ja öljyvärisivellykset.

Tämä voi tapahtua neljääkin eri tapaa noudattaen:
1) hankaamalla raaputusveitsellä;
2) polttamalla sprii- tai bentsiinilampulla;
3) kemiallisesti syövyttämällä ja
4) ensin polttamalla pintaa ja sitten kemiallisesti syövyttämällä.

Raaputusveitsellä hankaaminen käy laatuun vaan täysin tasasissa pinnoissa.

Sprii- tai bentsiinilampulla polttamisesta on se haitta, että jos tahdotaan perin pohjin lakka hävittää, niin puun päällisin pinta osittain palaa, varsinkin, jos tämmösen työn toimittaa tottumaton henkilö.

Kemiallinen syövytys missä puun vahingoittamisesta ei ole pelkoa, tapahtuu semmoisilla kemiallisilla aineilla, joilla on ominaisuus pehmentää lakkoja, vernissoja ja polituureja niin että ne voidaan suurimmaksi osaksi kaavinraudalla poistaa ja jälelle jäävän enemmän tai vähemmän puuhun tunkeutuneen lakkajäännöksen muuttaa vedessä liukenevaksi hartsisaippuaksi, joka sitten voidaan helposti lämpösellä vedellä pois pestä.

Tähän ovat omiansa vahvat voimakkaasti vaikuttavat alkaliliuokset, siis kaustinen sooda (myöskin syövytys natroniksi ja saippuakiveksi kutsuttu.), ammoniakki ja vesilasi joko yksinään tahi hankaussaippuan kanssa yhdessä.

Res.:

a) 1 litra kaupoista saatavaa ammoniakkia ohennetaan ½ litralla kylmää vettä.

b) 300 gr. kaustista soodaa liuotetaan 1 litr. kuumaa vettä.

Vedetään toista tai toista pumpulitupulla puhdistettavalle puun pinnalle ja annnetaan vaikuttaa useamman tunnin kunnes lakka on pehmennyt jonka jälkeen se kaapimella otetaan pois. Sen jälkeen sivellään vielä puulle jompaakumpaa ja annetaan sen uudelleen vaikuttaa puulle 1 à 2 tuntia ja pestään sitte koko pinta perin pohjin lämpösellä vedellä.

Jos tahdotaan estää syövytysmassan liian nopeata kuivumista, niin pannaan siihen hiukan hankaussaippuaa, joka hygroskooppisen (vettä säilyttävän) ominaisuutensa takia pitää sen kauvemmin kosteana.

Yhdistetty poltto- ja sen jälkeen tapahtuva alkalisyövytysmenettelytapa soveltuu erityisesti käytettäväksi sellaisissa lakka-, öljyväri- ja polituurisivellyksissä, jotka eivät ole vielä halkeilleet ja joissa siis alkalinen syövytysaine vain hyvin vaikeasti voisi lakkakerroksen sisälle tunkeutua.

Bentsiini- tai spriilampulla poltetut puun pinnat hangataan huolellisesti lasipaperilla ja voidaan sen jälkeen uudelleen petsata. Kemiallisesti ja yhdistetyn menettelytavan mukaan puhdistetut ja pestyt esineet annetaan seista 1 — 2 päivää. Silloin karisee puuhun tunkeutuneesta soodasta suurin osa pois, kun se yhdistyy ilmassa olevan hiilihapon kanssa hiilihappoiseksi natroniksi (tavalliseksi soodaksi), joka puun pinnalle muodostuu valkoiseksi huurteeksi.

Jos puhtaaksi syövytettävät esineet ovat tammesta tahi muusta parkkihapporikkaasta puulajista, niin tulee puu vahvojen alkalien vaikutuksesta puun parkkihappoon hyvin ruskeaksi. Tämmöisiä esineitä on huuhdeltava, jos tahdotaan niiden vaalea väri takaisin saada, ohennetulla suolahapolla (100 sm³ 1 litr. kylmää vettä) tahi vielä paremmin liuoksella missä on 100 gr oksalihappoa 1 litr. kuumaa vettä, jonka kautta viimenenkin jäännös puuhun jääneistä alkaleista poistuu ja ruskea väri häviää. Sitten on suola-happokäsittelyn jälkeen kylmällä vedellä peseminen tarpeellista näiden happojen poistamiseksi. Metallisolitukset ja lukot ovat aina ennen pois syövytystä paistettavat, kun ne muuten suolahapon vaikutuksesta ruostuvat ja turmeltuvat.

Näillä kovasti syövillä kemiallisilla aineilla varsinkin kaustisella soodalla työskennellessä pidettäköön tarkka vaari, että kädet tulevat vain mahdollisimman vähän sen kanssa tekemisiin koska muuten voipi siitä olla haitalliset seuraukset. Samoin vaikuttavat nämä aineet varsinkin saippuakivi hävittävästi vaatteen kaikkiin väreihin ja itse vaatteisiinkin, jos ne ovat villasta. Sentakia käytettäköön tätä työtä tehdessä pumpulisia tai liinaisia vaatteita.

Samasta syystä ei kaustista soodaa puulle sivellessä sovi käyttää eläinten karvoista tehtyjä pensseliä, koska ne aivan heti liukenisivat.