Vanhoja värjäystapoja.

Kotitaide 6, 1902


[Lahoruuni on ilmeisesti punertavanmusta ostoväri, ei luonnonväri. Näin on ainakin joissakin vanhoissa oppaissa väitetty. Jos sinulla, lukija, on parempaa tietoa, kirjoita ihmeessä kommenttina tietosi!]
Mustaksi värjättiin lahoruunilla, sinikivellä (kuparivihtrillillä) ja rautavihtrillillä. Langat tahi rihmat keitettiin ensin kupari- ja rautavihtrillivedessä, joita pantiin luoti kumpiakin lankanaulaa kohti ja nostettiin sitte valumaan. Sitte pantiin lahoruunia pussiin ja keitettiin, kunnes väri läksi niistä. Siihen liemeen kaadettiin sitten vihtrillivesi ja sitte pantiin langat siihen kiehumaan. Vihtrilliveteen pantiin vähän sian ihraa ettei syönyt lankoja. Keitettyä langat nostettiin valumaan ja kuivattiin päiväpaisteessa.

Mustaksi värjättiin myöskin kroomihapolla ja lahoruunilla.

Samoin myöskin seuraavalla tavalla:
Otettiin ruostelähteen reunoilta vettä korvoon, johon sitten pantiin ruosterautoja ja tahko-altaasta hiekkaa ja annettiin hapata joku viikkokausi. Sitte se hera kaadettiin pataan kiehumaan, johon sitte langat pantiin. Keitettyä nostettiin valumaan ja kuivamaan. Ruosteveden asemesta käytettiin myös kuivatuista lepän kuorista keitettyä vettä, johon sitte pantiin ruosteraudat sekä hiekkaa tahkoaltaasta happanemaan.


Mustansiniseksi värjättiin rihmoja sekä verkkoja lepänkuorilla ja sianpuolanvarsilla. Ne kuivattiin ensin uunissa ja sitten keitettiin vedessä 3—4 tuntia. Sitten harattiin ne padasta pois ja pantiin veteen kuparivihtrilliä ja sitte verkot tai rihmat siihen kiehumaan vähäksi aikaa.

Silkkihuivia värjättiin mustikoilla. Alunaa pantiin sekaan.


Kahviruunia värjättiin kivenkarpeilla. Kivenkarpeita keitettiin ensin noin 3—4 tuntia yksinään, sitte pantiin langat liemeen ja keitettiin saman verran. Sitte nostettiin langat ylös, karistettiin ruvat pois ja pantiin kuivamaan.

Kahviruuniksi värjättiin myös kroomihapolla. Kroomihappoa keitetään ensin vedessä, langat lijotetaan siinä ja nostetaan valumaan. Sitte keitetään kattekuuta ja siinä vedessä lijotetaan lankoja vähän aikaa. Sitte ne väännetään kuivaksi ja taas lijotetaan kroomihappovedessä, sitte kattekuudevedessä j. n. e. 4 kertaa.



[Pakatsi on yksi paatsaman nimitys.] Kahviruuniksi värjättiin myös pakatsinkuorilla. Ne kuivattiin uunissa vienossa lämpimässä ja sitten keitettiin vedessä useampia tunteja, että vesi tuli punaisen näköistä. Sitte pantiin langat päälle ja keitettiin vähän aikaa ja nostettiin sitte valumaan. Sitte harattiin kuoret pois padasta, johon sitte pantiin alunaa ja sitte taas langat kiehumaan. Keitettyä nostettiin valumaan ja kuivattiin.


Punaista värjättiin mataraheinän juurilla. Ne kuivattiin ja sitte keitettiin vedessä lankojen kanssa, sekalutta ja alunaa pantiin sekaan 1½ luotia lankanaulaa kohti.

[Konsnelli=kokenilli.] Siten myös värjättiin punaiseksi, että pantiin sieveteen tinaa sulamaan, niin paljo kuin vaan jaksoi sulattaa. Sitte survottiin konsnellia hienoksi ja keitettiin vedessä ja sitte kaadettiin sievesi siihen, jossa sitte langat keitettiin.


Keltaista.

Aikaseen keväällä otettiin suokummuilta jäkäliä (keltaisen näköinen sisus, päällyspuoli ruohonpäinen) ja keitettiin vedessä lankojen kanssa selailuun. Sitte nostettiin langat valumaan, jäkälät otettiin pois ja pantiin alunaa sulamaan. Sitte taas langat siihen kiehumaan vähäksi aikaa.