Keräili Samuli Paulaharju.
Jo ammoisista ajoista on kansamme osannut käyttää kasveja lääkitsemiskeinoina. Mainitaanhan jo Kalevalassa, miten voiteen laittaja
otti tammen lastuloita,
puun murskan murenemia,
otti heiniä hyviä,
ruohoja monen-näköjä.
Sitten
laitti keiton kiehumahan,
noita tammen kuoriloita,
heiniä hyvän-näköjä.
Ja vielä nytkin osaa kansa monet lääkkeet ja rohdot kasveista keittää, kuumentaa ja sulattaa tai muuten valmistaa, jopa melkein mihin tautiin tahansa. Koettaisimmepa vain vanhoilta mummoilta siellä täällä tiedustella näitä asioita, niin aina jotakin kuulisimme. Ehkä L. Y:n lukijoita huvittanee silmäillä seuraavaa luetteloa Karjalan kannaksen Uudenkirkon lääkekasvistosta sekä lyhyttä selontekoa kasvien käytännöstä. Saamme samalla tutustua kasvien kansanomaisiin paikkakunnallisiin nimityksiin.
Leiniheinästä (Ranunculus acer) tehdään vasta ja kylvetään sillä saunassa, kun leini vaivaa.
Suonheinistä l. lihasuonheinistä (Ranunculus repens) keitetään vettä ja juodaan sitä, kun kivistää kättä tai jalkaa "niinku suonta möite". Vedellä myös haudotaan kipeää kohtaa. Myöskin lehmille "ku tul nor", keitetään siitä vettä.
Lumpeen lehtiä myös käytetään johonkuhun lääkkeeksi.
Ukonpunkka (Erysimum cheiranthoides). Siitä yhdessä varsan polven (ks. t.) kanssa keitetään vettä, jolla haudotaan jäseniä, kun niitä kivistää.
Lavaheinistä (Capsella barsa pastoris) tehdyllä vastalla kylvetetään lavantautista. Vettä keitetään juotavaksi.
Pirttikukka (Dianthus deltoides). Kun "lapset laskevat vettä alleen, ni niist keitetää vettä ja juuvaa".
Hammasheinä l. rakkoheinä l. rakkoruusuheinä (Silene inflata). Hammas "heittiää pakottamast", kun siitä keitettyä vettä purskuttaa suussaan. Rakkoruusun vaivatessa pannaan varistettuja heiniä kipeälle kohdalle.
Ver'nor'heinästä (Lychnis viscaria) keitettyä vettä - joka on kuin veri, punaista - juotetaan lehmälle, kun sillä on verinori l. lypsää verta tai veristä maitoa.
Härkinheinää (Cerastium), arhoja (Arenaria?) ja särentäheiniä(?) keitetään kaikkia yhdessä ja sitten niillä kuumina haudotaan ajosta.
Kiimaheinä (Stellaria holostea). "Niist nyt vanhat sannoot, jot jos tahtoo tehhä toisel semmoist kiusaa, ni keittäät vettä ja juottaat toisel". "Tälle pittäis etsii kiimaheinii ja keittää niist vettä, ei tää ällyy muite ottaa akkaa."
Maarian makkooheinä (Spergularia). Keitetään vettä ja juodaan rintataudissa.
Sajuheinä (Hypericum qvadrangulum). Lehdistä keitetään "saijuu".
Närösuolaheiniä (Oxalis acetosella) syödään, kun "näröstää". Jos löytää "nelihaarase" ja syö sen, niin ei enään koskaan näröstä.
Kuiva-apila (Trifolium spadiceum). Keitetään ja juodaan saijua, kun rintaa "kuivajaa".
Viissinäpuu (Prunus cerasus). Kuorista keitettyä vettä juotetaan lapsille, jotka laskevat allensa.
Vaapukka (Rubus idaeas). Lehdistä keittettyä saijua juodaan, jos on vilustuttu.
Ver'raate (Comarum palustre). Keitettiin vettä ja juotiin, kun kuukautiset tulivat kovin vuotaviksi. Vesi on kovin karkiaa, ei voi juoda kuin vähän.
Kiroheinä (Potentilla anserina). Kun jotakin kohtaa käy pakottamaan ja luullaan, että ollaan kiroissa, niin "kuka lie kironneet, pittää käyvä hautomaa kiroheinii kans".
Ruusuheinä 1. korvaruusuheinä (Alehemilla vulgaris) "on ku korvalehti". Varistetaan ja pannaan semmoisenaan korvaan tai hampaaseen, kun pakottaa.
Suenhammasheinä (Epilobium montanum). Kun susi repi lampaita, niin haavoja pestiin heinistä keitetyllä vedellä.
Koirankattara (Chaerophyllum silvestre). "Siin on ku kehnot jyvät. Ne ku riipiit niist poikkee ja paahtaat, ku kahvi ikkää, sit jauhaat ja tekkööt niist kakkaran ja syöttäät koiratautisil lapsil. Se on sellanen se taut, ku laps istuu maas, ni se pannoo jalat allee ristii ja perät kuivuut."
Vatsakattara (Pimpinella saxifraga). "Jos tulloo suoliummehtus, ku suolet männööt solmuu, ku vatsaa tulloo sellane puru, ni pittää syyä vatsakattara juurii". Keitetään myös vettä ja juodaan.
Myrkkyputki (joku putkilaji). Keitetään vettä ja tapetaan sillä lutikoita.
Jamakkanorheinä (Galium). Keitetään vettä lehmälle, "jos niiku lehmää lypsetää ja sielt tulloo jamakkaa, töpsähtää".
Lihaliemiheinä (Knautia arvensis). Käytetään samoin ja samaan tarkotukeen kuin leiniheinääkin.
Hökäheinä (Cirsium heterophyllum). Lehmä tai muu elokas, kun "hökkii", niin sille vettä keitetään ja juotetaan. Sanotaan kasvia myös emintimäleheks "jot se o toiselt puolelt lämmin ja toiselt puolelt kylmä. Päivää päi o nii kylmä, mut mikä o maaha päi, se o nii lämmin. Sil se o lämmin, jot ei mikkää uo nii lämmin, ku äitin polvi ja ei mikkää uo nii kylmä, ku emintimän syän. Ku emintimä o kylmä, nii ottaat ja keittäät vettä sellasel emintimäl, ni tulloo lämpimäks".
Rupiheinä (Gnaphalium silvaticum?). "Lapsil ku ryöhtyyt nenänalukset, ni rupiheinist keittäät vettä ja hautoot sil ve'el, pessööt ku o ruves."
Malista (Artemisia absinthium) keitetään vettä ja juodaan matojen ajamiseksi ja, "jos vatsa muitenki o kipeä, ni sil parani".
Pellonvanhanen l. sieraheinä (Achillea millefolium). Kun tehtiin jollakin teräkalulla haava, niin kasvin lehtiä rutistettiin rievun sisässä niin, että nestettä pursusi ulos. Sitä pantiin haavaan.
Ramaskasta (Matricaria discoidea) keitettiin saijua saunavaimoille.
Pukinsilmästä (M. inodora) keitettyä vettä juodaan, kun päätä kivistää.
Päivänkakkarasta (Chrysanthemum leucanthemum) keitetään myös johonkin tautiin lääkettä.
Syänriisheinä (joku Pyrola). Kenen sydäntä kivistää, niin siitä keitettyä vettä juodaan.
Lihaluuvaloheinä (Monotropa hypopitys). Pannaan pulloon, jossa se sulaa itsestään. Paljain käsin ei saa kosketella. Kun se on sulanut, hierotaan sillä kipeitä kohtia.
Maahumalasta (Prunella vulgaris) juotiin saijua terveydeksi.
Pilliheinästä (Galeopsis) keitettiin vettä jäsentautiin.
Karkiaheinä l. karkia nor'heinä (Veronica). "Jos niinku lehmä alkaa kuivaa maijost, ja tuntuu, jot ei se vielä niinku ehtyis, ni keitetää vettä ja annetaa lehmäl. Se o nii karkiaa, jot ei paljo synny panna."
Sianpoltikasta (Veronica chamaedrys) keitettiin vettä rintatautisille ja lehmälle punatautiin.
Kuivaluuvaloheinä (Linaria vulgaris). "Ku suonii kivistää, ni pittää ottaa hyltyt niist ja panna viinan sekkaa lassiin. Sit sen kans hieroo."
Voiheinä (Melampyrum). Kun lehmälle niitä syöttää, niin lehmä antaa hyvästi viiliä ja voita.
Ukonkataja (Pedicularis palustris). Pannaan katajaveteen, kun kaljaa tehdään.
Rautaheinää (Plantago major) käytettiin yhdessä sieraheinän (ks. t.) kanssa raudanhaavoihin. Pantiin vaatteeseen ja "närhittii, jot tul vettä".
Naiskuismasta (Lysimachia vulgaris) keitetään vettä, jolla haudotaan kuismapaisetta.
Tul'kukka l. tulheinä (Rumex domesticus). Kukkia riivittiin ja viskattiin tuleen, kun tulipalo syttyi. Juuresta keitettiin myös jotakin lääkettä.
Suolaheinä (Rumex acetosa). "Kaalii keittäät lehist."
Ves'ahmalosta (Polygonum viviparum) keitetään vettä, jolla pestään kipeitä silmiä.
Varsanpolvesta (Polygonum lapathifolium) keitettiin vettä jäsentautiin.
Saviheinää (Chenopodium album) käytettiin samoin kuin edellistä.
Hikiäis- l. rautapoltikkaisesta (Urtica) tehtiin ennen vanhaan kaalia.
Karstakoivu l. suokoivu l. suokarstakoivu (Betula nano). Lehtiä haudepyttyyn joissakin taudeissa.
Lehmänutarheinä l. käärmeenkieliheinä (Orchis maculata). "Ku lehmä utarii tulloo sellasii malliloi, ni niil paineloot utarii ja pannoot jälle takasi maaha ne juuret, jois o niiku lehmän nännöt, kaks ossoo." Myös "keittäät vettä ja juottaat lehmäl."
Lehmänkielheinä (Convallaria majalis). "Keittäät lehmäl, ku tulloo kulkkuu, niiku kielen kantoi, leukaluun nennää kuhmu, ni keittäät vettä niist lehmäl."
Napariisheinä (Paris quadrifolia). Jos lapsilla on iso napa, niin keitetään vettä ja annetaan juoda. Myös syötetään marja.
Vehkan (Calla palustris) varsia ja lehtiä syötetään sioille.
Litterilöi (Lemna) käytettiin myös johonkin lääkkeeksi. "Oli miehii niit useast kerräämäs, ku emmoi tarvitsi".
Sivuriisheinä (Lycopodium selago). Keitetään vettä ja juodaan "ku sivuloi kivistää".
Pöhöheinistä (Polypodium dryopteris) tehdään vasta, jolla kylvetään, kun on pöhötauti. Keitetään myös vettä ja juodaan.
Kuolleenvuotehii (Onochlea slrulhioptcris) käy Ttetään samaan tarkotukseen kuin koiranputkea (ks. sitä).
* Lie Sticta puhnonaria. - Toim. muist.Maksaruohosta (joku jäkälä) keitetään vettä ja juodaan keuhkotaudissa.Sanotaan myös keuhkoheinäksi *.
Ihmiskattara (Bromus secalinus) "kasvaa rukehe seas. Minjälle ku sanotaa: "voi tuota raukkaa!" ni minjä sanoo jot: "enhä min raukka uo, orjaraukkahan se raukka o, se kasvatettaa kattaraleiväl". Se kasvaa rukehes ja kun sitä o paljo, ni tulloo semmone huono leipä."
Ihmisputki (Angelica silvestris). Joskus pureksivat sitä ja keittävät lehdistä kaalia.
Tähtheinä (Trientalis curopaea). "Nää taitaat olla niit Joukamoise laatimii. Hää ku riitel Väinämöise kans, ni hää sano ollehee taivast tähittämäs."
Variksen varpahist (Lycopodium) ottavat lapset "kärpäsenruutii".
Hiirennätkä (Vicia craeca).
Harakanhattu (Campanula patula).
Ankerasheinä (Spiraea uimaria).
Ruotsalainen (Cirsium lanceolatum).
Villapää (Eriophorum).
Rotannätkä (Lathyrus pratensis).
Hiirentattari, Karhun-sammalessa itiöpesäke.
Lampaankielheinä (Majanthemum bifolium).
* Sämpsykkä on Laatokan rannoilla Glyi-eria spectabilis - Toim. muist.Sämpsykkä, leveälehtinen kasvi, joka aikasin keväällä kasvaa vetisillä paikoilla, esim. vesiojissa*.
Hiuksheinä (joku Juncus). "Kene hiukset murenoot, ni keittäät vettä ja pessööt".
Värjäämiseen käytetään useita kasveja. Esim.:
Variksenmarja.Karhunmarjan (Empetrum nigrum) varsilla värjättiin "kirsikkapunasta".
Paatsamalla (Rhamnus) värjättiin "hurstuhii" punertaviksi.
Rätvänän (Patentilla tormentilla) juurta pureksittiin ja saatiin sitenpunaista väriä.
Bidens tripartita = Tummarusokki.Pakkusta (Bidens tripartilus) käytettiin keltaisen painamiseen.
Sianpuola (Arctostaphylos uva ursi). Varsilla värjätään keltaista nahkaa mustaksi.
Keltalieko.Keltaheinällä (Lycopodium complanatum) värjätään keltaista.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti