Villalankojen värjääminen.

Kutoma- ja paperiteollisuus 3, 1914

Harvoissa tapauksissa värjätään villalangat sellaisina kuin ne kehräämöstä värjärin käsiin saapuvat. Tavallisesti ne aina pestään. Tämän tarkoituksena on poistaa villasta siellä löytyvä rasva lika-aineineen. Pesoaineena käytetään aivan yleiseen 4% saippuaa ja 3% ammoniakkia villan painosta. Peso käy 40—45°C. lämpimässä liuoksessa. Jos villan rasvaamiseen on käytetty kehruuöljyjä, joissa on kivennäisöljyjä, on eduksi käyttää korkeampaakin lämpöä ja enemmän saippuaa tai soodaa. Toisaalta, on muistettava, että lämpimässä hauteessa villa helposti vanuu; tämän estämiseksi, on sellainen villa, joka helposti vanuu, pestävä vaan hyvin haaleassa vedessä ja käyttäen vaan vähäsen saippuaa. Samoin on eduksi tämän lajisesta villalangasta vähentää sen vanuvaisuus siten, että langat, ennen pesoa liotetaan kuumassa pehmeässä vedessä.

Lankoja pestessä on käytettävä pehmeää vettä. Ellei tätä ole muussa muodossa, käytetään sellaisena kondensivettä. Saippuana on paras käyttää puhtaasta oliviöljystä tehtyä kalisaippuaa. Saippuan arvon määräävät siinä löytyvät rasvahapot. Lisäaineet, kuten sooda, vesilasi y. m. huonontavat saippuaa. Sitäpaitsi voivat ne lipeisyytensä tähden olla villalle vaarallisiakin. Jotkut käyttävät pesoon vaan soodaa ja ammoniakkia. Nämä aineet eivät yksin tee villaa puhtaaksi; saippua soveltuu siihen paljoa paremmin.

Lankojen peso voi tapahtua joko avoimessa astiassa tai koneellisesti. Miten peseminen tehtäneekin, on eduksi jättää langat liemeen ¼tunniksi. Tämän jälkeen virutetaan ne puhtaalla vedellä. Usein on eduksi panna ensimaiseen virutusveteeh ammoniakkia. Sellaisia lankoja varten joissa on kivennäisöljyjä, suositamme pesoaineeksi veteen liukoisia öljyjä, jotka käyvät kaupassa nimellä tetrapol-, metapol, türkon-, pertürkol-öljyt. Ei ole lainkaan yhdentekevää, mitä värejä lankoja värjättäessä käytetään. Valinta tehdään sitä tarkoitusta silmälläpitäen, mihin lankoja kulloinkin tullaan käyttämään.

Villalankoja värjättäessä tulevat seuraavat väriluokat kysymykseen: happamat värit, peittavärit, kromilla kehitettävät värit, yksihaudevärit, substantiviset värit, ja emäksiset värit, yleisimmin käytettänee happamia värejä. Nämä tasaantuvat helposti. Mutta erikoisempaa kestävyyttä ei niillä ole.

Nimeensä ovat nämä värit tulleet siitä, että ne värjätään happamassa liuoksessa. Tavallisimmin käytetään hauteessa 20% glaubersuolaa ja 2—4 % rikkihappoa villalankojen painosta. Langat pahnaan kädenlämpimään väriliuokseen, kuumennetaan haude vähitellen kiehumaan ja keitetään 1-1½ tuntia. Pitempiaikainen keitto edistää värien tasottamista. Värit, jotka värjäytyvät helposti vaativat vähemmän haudeaineita kuin ne, joilla on tämä ominaisuus päinvastainen. Jos värillä on taipumus värjäytyä epätasaiseksi, aletaan värjääminen vaan käden lämpimässä hauteessa, tehdään tämä heikosti happamaksi ja hyvin suolaiseksi. Happoa lisätään sittemmin vähin erin.

Peittaväreille on ominaista niiden erinomainen kestävyys. Mutta kun niiden värjääminen on edellisiä monimutkaisempi, käytetään niitä nykyään vaan silloin kuin erittäin hyvä kestävyys on kyseessä. Peittäväni ovat saaneet nimensä siitä, että niiden sitomiseksi villaan vaaditaan erikoisia sideaineita eli peittoja. Tällaisina tulevat etupäässä kromi- ja aluminiumisuolat kysymykseen. Kuu villaa uutetaan näiden suolojen liuokseen, sitoutuu näistä metallioksiideja villaan. Nämä sitovat sittemmin puolestaan värin villaan. Jotta sideaine eli peitta yhtyisi villa-aineeseen, pannaan peitta hauteeseen pelkistäviä happamia aineita kuten viinikiveä, oksalihappoa, maitohappoa, muuriaishappoa, sekä happamia aineita kuten lactolinia, lignorosinia ja vegetalinia. Tavallisimmin tehdään villaa peittaava haude 2—4 % kromkalia tai natronia ja 1½—3 % viinikiveä. Kun haude on tullut kiehumapisteeseensä, pannaan villa sekaan ja keitetään 1½ tuntia. Tämän jälkeen virutetaan villa puhtaaksi tai jätetään 12 tunniksi hautumaan ja virutetaan ennen värjäämistä. Hyvin peitatulla villalla on tällöin harmaanvihervä väri.

Kromipeitattua villaa värjättäessä käytetään haudeaineena etikkaa. Tämä edistää värin värjäytymistä. Happoa on käytettävä tarpeeksi. Värjäämisen jälkeenkin on hauteen oltava hapan. Värin tasaantumiseen vaikuttaa hauteen lämpö ja sen happamuus. Tavallisesti aljetaan värjätä 30-40°C ja värjätään 1½—2 tuntia keittäen. Happoa käytetään 3 % villan painosta. Ellei haude värjäämisen jälkeen ole väritön, on happoa lisättävä siksi kunnes haude on väritön. Ellei värjättäessä käytetä kylliksi kuumuutta tai ellei lankoja keitetä, kylliksi kauan aikaa, saadaan väri, joka ei ole erikoisen kestävä. Jos värillä on taipumus värjäytyä liian nopeaan, pannaan hauteeseen happoa vaan väliin erin. Myöskin etikkahappoisen ammoniakin käyttäminen edistää värin tasaantumista.

(Jatk.)