Lalli 37, 17.2.1925
Vuonna 1854 oli Topelius ruotsinkielisessä lasten lehdessä. Eos julkaissut kertomuksen "Sankarivuoren linna" - monelle sukupolvelle sen jälkeen tunnettu "Lukemisia lapsille" kokoelmasta. Urhoollinen lumilinnan kenraali lausuu: "Kapteeni, te ette ymmärrä eri väreistä ja lipuista enempää kuin kissa lusikasta. Olemmeko me merirosvoja ja ryöväreitä, jotta pitäisimme punaista lippua. Sen sanon teille, että valkoinen ja sininen ovat meidän värimme: valkoinen talvisten lumihankiemme ja sininen siintävien järviemme vuoksi".
Kun Topelius vuonna 1862 rouvineen oleskeli Morstrandin kylpypaikassa, sai hän toisten kylpyvieraiden joukossa tunnustaa Suomen värejä. Kerran järjestettiin kilpapurjehdus Morstrandin silloin oleskelevien ulkomaalaisten kesken. Jokainen kansallisuus purjehti omalla lipullaan ja suomalaiset muodostivat oman venekunnan.
Mutta millä lipulla oli purjehtiminen suoritettava? - Ei ainakaan Venäjän se oli kaikille selvää.
Silloin esitti Topelius käsityksensä: sinivalkoinen on Suomen lippu oleva. Ja sellainen myöskin ommeltiin kaikessa kiireessä valkoinen väri yläosassa, sininen alaosassa, Suomen vaakuna yläkulmassa.
Silloin vuonna 1862 "nostettiin Suomen lippu ensi kerran Atlantilla", kuten Topelius jälkeenpäin kertoo.
Kun jälkeenpäin syntyi keskustelua siitä, minkälainen Suomen lippu on oleva, puolusti Helsinfors Dagblad punakeltaista lippua vaakunavärien takia. Topelius sitävastoin puolusti johdonmukaisesti sinivalkoista lippua. Ja sinivalkoinen lippu tuli Suomen lipuksi, vaikka se saikin sinivalkoisessa ristilipussa vielä ilmeikkäämmän muodon.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti