Kutoma- ja paperiteollisuus 12, 1912
Kun nykyään tulee kauppaan satoja uusia värejä vuosittain, käy ammattimiehenkin varsin vaikeaksi niiden nimestä päättää mihin väriluokkaan ne kulloinkin kuuluvat. Ja niin paljon kuin tästä asiasta onkin ammattilehtien palstoilla kirjoitettu, pysyvät värejä valmistavat tehtaat yhä edelleen itsepintaisesti siinä oikeudessaan, että voivat keksimälleen värille antaa minkä nimen tahansa. Käytännössä tästä tietenkään ei ole muuta kuin haittaa. Kun värin nimi ei lainkaan sen ominaisuuksia ilmoita, seuraa itsestään, että tuntemattoman värin käyttäminen tuo vaikeuksia. Sillä värejä käsittelevä kirjallisuuskin on jo nykyään paisunut niin laajaksi, että sieltä kunkin yksityisen värin etsiminen käy miltei mahdottomaksi. Tietenkin tällöin edellytetään, että sellainen kirjasto on kunkin värinkäyttäjän käytettävissä. Kun tämäkin useimmissa tapauksissa on mahdottomuus, jää värin käyttäjän ainoaksi keinoksi kussakin yksityisessä tapauksessa tutkia mihin väriluokkaan kyseessä oleva väri kuuluu ja miten sitä on käytettävä. Tällainen tutkiminen vaatii kuitenkin jossain määrin kojeita ja laitteita, joita aina ei käytettävissä ole. Mikään ei siis luonnollisempaa ole kuin, että aika ajoin tehdään luettelo tavallisimmista kaupassa käyvistä väreistä luokiteltuina niihin luokkiin, joihin ne ominaisuuksiltaan kuuluvat. - Sellaisia onkin ammattilehtien palstoilla silloin tällöin ollut nähtävillä.
*) Saksankielessä merkitsee blau = sinistä, rot = punasta, gelb =keltasta, braun = ruskea, violet = sinipunasta, grau = harmaata, shcwarz = mustaa, olivi = ruskean vihreää, grün = viheriää j. n. e.Laatimamme luettelo, jonka edempänä esitämme, ei suinkaan pyri olemaan täydellinen, mutta täyttänee silti kipeimmän puutteen. Värienkäyttäjä huomannee, että luettelossa esitetään vaan värien nimissä oleva etutavu tai sana ja jätetään sen sävyä ilmoittava osa pois. Azidin-etusana tarkoittaa siis kaikkia värejä, joilla on tämä etusana nimessään, siis azidinblauta, azidinrotia, azidingelbiä j. n. e. *)
Nykyisin kaupassa olevat värit voidaan ominaisuuksiinsa ja käyttöönsä nähden jaottaa seuraaviin luokkiin:
1. Happamiin väreihin (saks. saure Farbstoffe)
2. Emäksisiin " (saks. basische Farbstoffe)
3. Substantivisiin " (saks.substantive Farbstoffe)
4. Peltta " (saks. Beizenfarbstoffe)
5) Rikki " (saks. Schwefel- eli Sulfinfarbstoffe)
6. Kyyppiväreihin (sak. Küpenfarbstoffe)
7. Kuiduilla kehitettäviin väreihin (sak. Entwickelungsfarben auf der Faser)
8. Lakkaväreihln (saks. Lackfarbsloffe)
1. Happamat värit. Nimeensä ovat nämä tulleet sentähden, että ne ovat kemialliselta luonteeltaan happamia. Kun kasvikuituaineet ovat yleensä tehottomia aineita, ei happamilla väreillä ole kemiallista taipumusta niihin. Happamat värit värjäävätkin sentähden vaan pääasiallisesti eläinkunta-aineita, kuten villaa, silkkiä j. n. e. Värjäytymiskykyään lisätään panemalla värihauteeseen jotain happoa.
Happamat värit käyvät kaupaksi nimillä, joissa on seuraavat etusanat:
Acidol-, Adria-, Amin-, Amido-, Azo-, Benzyl-, Cyanol-, Domingo-, Echtsaiire-, Erio-, Formyl-, Guinea-, Kaschmir-, Kiton-, Mercerol-, Naphtol-, Naphtylamin-, Neptun-, Osfacid-, Osfanol-, Palatin-, Patent-, Saiire-, Seto-, Supramin-, Woll-, Zylen- j.n. e.
2. Emäksiset värit. Nämä ovat kemialliselta luonteeltaan emäksisiä. Tehotonta kasvikuitua kulen esim. puuvillaa eivät ne sellaisenaan värjää, vaan on tämä ensin tehtävä happamaksi. Tähän tarkoitukseen käytetään parkkihappoja kuten tanninia j.n.e. Kuituja jotka ovat jo luonnostaan happamia, värjäävät emäksiset värit ilman muuta jo tavallisessa lämmössä.
Emäksisten värien kaupallisissa nimissä on seuraavia etusanoja:
Acridm-, Brasilen-, Capri-,Cresyl-, Methyl-, Methylen-, Rhodulin- j. n. e.
3. Substantiviset värit. Näille väriaineille on ominaista se, että ne kemialliselta rakenteeltaan pystyvät värjäämään kasvikuituaineita sideaineitta eli peitatta. Siitä niiden nimi suorastaan värjäävät (saks. direktfärbende Farbstoffe) värit. Kun ne kemialliselta luonnollaan voivat olla sekä happamia että emäksisiä, värjäävät jotkut niistä villaakin erittäin hyvin. Mutta etupäässä ovat substantiviset värit puuvillavärejä. Niiden nimissä ovat seuraavat etutavut:
Azidin-, Benzamin-, Benzo-, Chikago-, Chloramin-, Chlorantin-, Chlorazol-, Congo-, Columbia-, Diamin-, Diamil-, Dianol-, Diazo-,Diphenyl-, Direkt-, Etoli-, Hessiser-, Mikado-, Naphtamin-, Osfanil-, Oxamin-, Para-, Paragon-, Paranil-' Paranol-, Polyphenyl-, Pyramin-, Renol-, Rosanthren-, Sambesi-, Suitan-, Thiazin-, Titan-, Toluylen-, Triazol-, Triton j. n. e.
(jatk.)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti