Kotimainen työ 9, 1916
(S. H.)
Se yleinen pidättyväisyys ja hätäileminen, jonka nykyinen sotatila alkuaikoinaan taloudellisen yritteliäisyyden alalla aiheutti, lienee vielä kaikilla tuoreessa muistissa. Äkisti ilmetessään saivat sen aikuiset tapahtumat säännöllisiin oloihin ja rauhallisiin tehtäviin tottuneet ihmiset hermostumaan ja hätäilemään. Talouselämäämme johtavissa piireissäkin pyrki pääsemään vallalle epävarma ja toivoton mieliala. Eikä ihme, sillä olihan epätietoista, joutuuko maan taloudellinen elämä auttamattomaan seisaustilaan, taikka voidaanko sellainen jotenkuten välttää.
Säikähdyksestä kuitenkin vähitellen toinnuttiin, kun nähtiin, etteivät asiat kuitenkaan olleet niin hullusti kuin ensinnä luultiin, ja kun tultiin huomaamaan etteivät ne hermostumisesta ja hätäilemisestä ollenkaan parane, vaan päinvastoin pahenevat. Vähitellen tultiin huomaamaan, ettei pulasta ja ahdingosta selvitä hätäilyllä ja harkitsemattomuudella, vaan kylmäverisellä päättäväisyydellä ja harkituilla teoilla. Sentähden alkoikin aikaisempi toimettomuus taloudellisen toiminnan aloilla pian muuttua vilkkaaksi toimeliaisuudeksi.
Sodan aiheuttamat muutokset eri maitten ulkomaankaupassa olivat omiaan lisäämään vauhtia vilkastuvalle yritteliäisyydelle. Kun Venäjän tavaran vaihto muitten maitten kanssa alkoi tapahtua myöskin Suomen kautta, lisääntyi täten laajentuneen kauttakulkuliikenteen ohella, myöskin meidän maamme ulkomainen vaihto tuntuvasti. Yhä lisääntyvä menekki ja kysyntä houkutteli meikäläisiä liikemiehiä ryhtymään myöskin sellaisten tavaroitten välitykseen, joitten käyttö omassa maassa oli aikaisemmin ollut joko kokonaan tuntematonta, taikka perin vähäistä. Näitten lisäksi vaikuttivat myöskin alituiseen kohoavat tavaran hinnat kiihoittavasti sekä kauppaan että teollisuuteen. Mitä enemmän maassamme kerittiin tottua sodan aiheuttamiin oloihin, sitä nopeammin ruvettiin luottamaan kohooviin konjunktuureihin ja suunnittelemaan tuotannon ja kaupan laajentamista kaikilla niillä aloilla, joilla se vain näytti mahdolliselta. Osa uusista teollisuus- ja kauppayrityksistämme on luonnollisesti perustettu etupäässä nykyisten olojen aiheuttamia tarpeita tyydyttämään, mutta suurin osa niistä kuitenkin jäänee sodan loputtuakin jatkuvasti kotimaista tuotantoa taikka muuta yritteliäisyyttä lisäämään.
Luonnollisena seurauksena vallitsevista olosuhteista oli, että toiminnan vilkastuminen tapahtui ensinnä kaupassa ja vasta myöhemmin teollisuudessa. Maamme edistyminen sodan aikana. kautta itään ja länteen virtaava matkustajatulva sekä tänne asettuneet vierasmaalaiset lisäsivät tuntuvasti erilaisten tavaroitten kysyntää kotimaisilla markkinoilla. Vilkastuva kysyntä ja vienti Venäjälle sai taas vähitellen aikaan liiankin suurta toimeliaisuutta, jota sittemmin on tarvinnut pakkotoimenpiteilläkin ehkäistä.
Osittain olojen pakosta, osittain lisääntyvästä yritteliäisyyden halusta alkoi myöskin teollisuudessa ilmaantua pyrkimystä tuotannon laajentamiseen. Niinpä ryhtyivät esim. monet paperiteollisuuden alalla toimivat tehdaslaitokset varustautumaan tulevien aikojen varalle, joko lisäämällä tuotantokykyisyyttään taikka vahvistamalla liikepääomaansa. Tämän lisäksi on viime vuosina perustettu myöskin muutamia aivan uusia paperija puuhiomotehtaita, joitten, tarkoitus on tilaisuuden tullen, mahdollisimman tarkoin tyydyttää vastaava kysyntä eri maitten paperimarkkinoilla. Useissa nahka- ja jalkinetehtaissa on myöskin toimeenpantu melkoisia laajennuksia samalla kun muutamien aivan uusien tehdaslaitosten perustamispuuhat ovat parastaikaa vireillä. Kone- ja metalli- sekä kutoma- ja vaatetusteollisuuden aloilla on tuotannon lajien suhteen myöskin tapahtunut jonkunlaista laajentumista, mutta tuotannon määrä on näillä, samoin kuin melkein kaikilla muillakin teollisuusaloilla, tunnetuista syistä entisestään supistunut.
Nykyisten olojen aiheuttamien saantivaikeuksien ja siitä johtuvien kalliitten hintojen ansioksi on etupäässä katsottava myöskin se edistys, joka kuluneitten sotavuosien aikana on uusien kotimaisten tuotteitten valmistuksen alalla tapahtunut. Äskettäin on Tampereella alkanut toimintansa ensimäinen kotimainen Väriteollisuus-Osakeyhtiö, joka valmistaa väriaineita erilaisia tarkoituksia varten. Alussa supistui mainitun tehtaan toiminta etupäässä puuvillan värjäämiseen tarvittavien värien valmistukseen, mutta nykyään valmistetaan siellä myöskin villavärejä, joista maassa on viime vuosina ollut suuri puute. Tarvittavien raaka-aineitten puutteen vuoksi on valmistuksen toistaiseksi täytynyt rajoittua kuitenkin vain mustien ja niistä saatavien tummanharmaitten sekä ruskeitten ja keltaisten värien valmistukseen. Ensinmainitut ovat puuvilla- ja viimeksimainitut villavärejä, jälkimäisiä voidaan käyttää myöskin paperiväreinä. Raakaaineena mustissa, harmaissa ja keltaisissa väreissä käytetään kivihiiliterva-aineksia, mutta ruskeat värit valmistetaan kokonaan kotimaisista raaka-aineista. Parastaikaa on kokeilun alaisena myöskin mustien värien valmistaminen kotimaisista aineksista. Näitä kotimaisia värejä käytetään nykyään useimmissa maamme puuvillatehtaissa sekä osittain villa- ja paperitehtaissakin.
Piakkoin toimintansa alkavana uutena yrityksenä on myöskin mainittava Epilään perustettu kromi-nahkatehdas, jollaisia maassamme on näihin saakka ollut ainoastaan yksi ainoa. Epäilemättä tulee tämä uusi tehdas vastaisuudessa suuresti laajentamaan maamme nahkatuotantoa varsinkin päällisnahkateollisuuden alalla. Huomattava teollisuuslaitos on myöskin sodan aikana Tampereella toimintansa alottanut Suomen Hihnatehdas Osakeyhtiö, joka on laatuaan ensimäinen erikoistehdas maassamme. Uutuutena on vielä mainittava se yritys kotimaisen sementtiteollisuuden laajentamiseksi, johon Lohjan Kalkkitehdas on ryhtynyt perustamalla uuden sementtitehtaan. Mainitsematta emme myöskään voi jättää Ikaalisiin perustettua bobbinitehdasta, jonka tarkoituksena on ruveta valmistamaan bobbineja etenkin kehruu- ja kutomatehtaitten tarpeiksi.
Uusina kotimaisina erikoistuotteina voidaan vielä mainita äskettäin kauppaan ilmestyneet hiekkatahkot, joita englantilaismallisina, vieläpä osittain niitä parempinakin ovat alkaneet valmistaa Rautakauppa Osakeyhtiö "Olavi" Savonlinnassa ja Osakeyhtiö Tekno & Kauppa Aktiebolag Korkeakoskella. Lasiteollisuuden alalla on myöskin ollut huomattavissa jonkunlaista edistystä. Tehtailija A. Nymanin lasihiomossa Hämeenlinnassa on nim. äskettäin alettu valmistaa kellonlaseja ja Viipuriin on perustettu Suomen Peilitehdas Osakeyhtiö peilien valmistusta varten. Suurisuuntaisena uutena yrityksenä voimme vielä mainita Osakeyhtiö Abies Aktiebolagin, joka tilaisuuden tullen aikoo ruveta valmistamaan mattoja, köysiä sekä kääre- ja säkkikankaita paperista, josta meillä ei säännöllisissä oloissa tule puutetta.
Kuten edellisestä selviää on siis yritteliäisyys sekä kotimaisen tuotannon että kaupan alalla viimeaikoina huomattavalla tavalla kohonnut. Varsin suurisuuntaiseksi kotimaisen teollisuuden edistämistä tarkoittavaksi toimenpiteeksi on myöskin katsottava maan teollisuudenharjoittajien perustama kemiallinen keskuslaboratorio, jonka voi toivoa vastaisuudessa suuresti vaikuttavan teollisuutemme laajentumiseen ja tuotteiden laadun parantamiseen.
Huomattavana sota-ajan seurauksena maamme taloudellisissa oloissa on vielä merkille pantava yhä lisääntyvä rahanrunsaus ja -tarjonta. Pankkilaitostemme haluttomuus talletusten vastaanottamiseen on siitä varmimpana todistuksena. Sentähden on liikenevien pääomien sijoittaminen entisiin ja uusiin kauppa- ynnä teollisuusyrityksiin nykyään varsin luonnollinen ja tarkoituksenmukainen pääomansijoitusmuoto. Amerikan ja Suomen välillä kaivattua suoranaista laivaliikennettä välittämään perustetut Ab. Finland-Amerika Linjen Oy. ja Rederiaktiebolaget Transoceanic Osakeyhtiö sekä näitten lisäksi vielä kokonaista viisi muuta suurenpuoleista laivayhtiötä ovat nykyisen rahanrunsauden synnyttämiä. Sangen monella tehdaslaitoksella on myöskin ollut hyvä tilaisuus lisätä pääomiaan samoin kuin uusilla teollisuusyrityksillä, joita on lukuisasti perustettu, saada tarvittava pääoma kokoon. Mutta sittenkään eivät kaikki liikenevät pääomat vielä ole tulleet tuottavalla tavalla sijoitetuksi. Tätä todistaa parhaiten kaikenlaisten arvopaperien hintojen ylenmääräinen kohoaminen ja siitä aiheutuva pörssikeinottelu, jonka alaiseksi teollisuusosakkeetkin ovat viimeaikoina joutuneet.
On ilahduttavaa nähdä, että käytettävissä olevia pääomia entistä enemmän sijoitetaan uusia pääomia kartuttaviin tuotanto- ja liikeyrityksiin. Mutta toiselta puolen on valitettavaa, että siinä mennään liiallisuuksiin, kuten viime aikoina on menty. Sillä mitä etua siitä on teollisuudellemme, taikka muulle yritteliäisyydellemme eli viimeiseltä edes itselleen keinottelijoille, että osakkeitten hinta hissataan luonnollista arvoansa korkeammalle. Onkin valitettava ilmiö, että niillä pääomilla, joita nyt on maahamme keräytynyt, siinä määrin keinotellaan, kuin nyt näkyy tapahtuvan eikä käytetä niitä rehelliseen yritteliäisyyteen entisillä ja uusilla toimialoilla. Entistä suurempaa rehellistä yritteliäisyyttä ja entistä harkitumpaa toimeliaisuutta meillä nyt tarvittaisiin mahdollisimman suuressa määrässä, että voitaisiin kansainvälisen kilpailun uudelleen äärimmilleen kärjistyessä, säilyttää edes nykyinen asemamme koti- ja ulkomaisilla markkinoilla.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti