Sanomia Turusta 49, 19.6.1878
(Jatkoa ed. n:oon.)
Mitään asetusta tässä kohden merimiehistä, luotsista y. m. ei wielä ole, mutta sitä ei saane kauan odottaa, jos olisikin ryhtyminen toimiin ensiksi rautatie-wäestön kanssa.
Käykäämme nyt lyhyesti katsomaan mistä wärisokeus riippuu. Näköhermo menee silmään silmämunan taka-osassa, ja lewiää siellä kalwoksi, jonka nimitämme werkkokalwoksi. Kukin esine, jonka näkö-aistillamme huomaamme, s. t. s. näemme, kuwastuu tähän kalwoon, ja tämän kuwan saattaa näköhermo aiwoihin. Mitä wäriä käsittämiseen koskee, niin ilmoittaa luonnontiede, että hehkuwa, tulinen kappale synnyttää ympäröiwän niin sanotun eterin (yli-ilman) wähimmistä osista aaltoilewia liikuntoja. Kun tämä liikunto, joko se tulee wälittömästi hehkuwasta kappaleesta, esim. auringosta, tahi työnnetään takaisin (heijastaa) tiellä olewasta kappaleesta, kohtaa silmän werkkokalwoa, niin saamme hawainnon walosta, ja tuo walo on eri wärinen aina sen mukaan kuinka pitkät eteri-aallot owat ja kuinka nopea niiden heilumaliikunto on. Otaksukaamme nyt että löytyy kolme pohjawäriä, punainen, wihjainen ja sinerwä, ja että kolme erilaista, niitä wastaawaa hermonpää-laitosta eli elementtiä hawaitsee nämä pohjawärit. Jos eri-toten yhtä näistä elementistä kiihoitetaan, saamme hawainnon punaisesta wäristä; jos kiihotetaan toista syntyy hawainto wihjaisesta, ja samalla tawoin sinertäwästä. Jos monellaisia elementiä yhtaikaa kiihoitetaan, syntyy sekaisia wäriä aina sen mukaan, millaisia elementiä on kiihoitettu. Jos kaikkia elementiä yhtaikaa kiihoitetaan yhtä wäkewästi, syntyy wäritöntä, se tahtoo sanoa walkoista waloa. Jos ei yhtään elementiä kiihoiteta, syntyy musta wäri. Eri eteri-aallot kiihoittawat eri määrässä erilaisia elementiä, kuitenkin niin että kaikki eteri-aaltojen lajit jossakin määrässä kiihoittawat kutakin elementi-lajia, mutta ennen kaikkia yhtä, jonka wärin me sitten hawaitsemme. Siis on kussakin wärissä lisettä muista. Jos nyt otaksumme että joku pohjawäri kokonaan puuttuu, niin waikuttaa se häiriötä koko wärijärjestöstä eri tawalla aina sen mukaan, jos sitä tai tätä elementiä kaiwataan. Juuri siinä, että puuttuu yksi niistä pohja-elementistä, joilla säännöllisesti näkewä hawaitsee punai sen, wihjaisen ja sinerwän wärin, on se wika, jonka nimitämme wärisokeudeksi ja senpä wuoksi punasokeista, wihjais- ja sinerwäsokeista.
Kun tiedämme, että kussakin pohjawärissä on lisettä toisista, niin käsitämme myös, että esim. wihjaissokean kaksi pohjawäriä, punanen ja sinerwä, näyttäytywät, kun ei niissä ole lisettä wihjaisesta, hänelle toisellaisina kuin säännöllisesti näkewälle. Emme tästä aio ruweta selittämään mimmoisiksi wärisokea hawaitsee wärit. Tässä on kylliksi, kun tiedämme että wärisokeat eriskummallisella tawalla sekoittawat ja waihtawat useita wäriä, eiwätkä woi eroittaa niitä keskenänsä ja erehtywät niiden nimistä säännöllisesti näkewän silmille käsittämättömällä tawalla. Wihjaissokean silmissä esim. owat punanen, wihjainen ja harmaa wäri aiwan yhdenmoisia. Maailma ynnä sen eriwäriset esineet saawat heidän silmissä aiwan toisellaisen muodon kuin säännöllisesti näkewän. Muudan wärisokea sanoi että eräs kaswi oli wihjainen, mutta willalangan sanoi hän olewan punasen, waikka se oli ruohonwihjainen.
Syntyperäinen täydellinen wärisokeus pidetään parantamattomana; taudin, aiwonloukkauksien y. m. waikuttama wärisokeus lienee wähitellen poistua. Jos wäriä hawaitsewia elementiä ei kokonaan puutu, niin ei wärisokeus ole täydellinen, siitä syystä puhutaankin ei täydellisesti wärisokeista ja huonosta wäri-aistista. Wiime mainitun wian lienee saada parannetuksi harjoituksen kautta. Puna- ja wihjais-sokeita tawataan enimmästi; sinerwäsokeita ei löydy monta ja wielä harwemmat owat täydellisesti wärisokeat, joilta puuttuu kaikkia wäriä hawaitsewat elementit.
Ei kuitenkaan saa luulla, että wärisokea tekee millaisia erhetyksiä hywänsä. Hän noudattaa yhtä tarkoin kuin säännöllisesti näkewä määrättyjä lakia. Siinä sarjassa, johon hän järjestää wärinsä, löytyy waan harwempia lajia. Yhtä wähän kuin wärisokea woi oppia näkemään wäriä samalla tawoin kuin näkewä, yhtä wähän näkee punasokea wärin samalla tawoin kuin wihjaissokea. Toinen ei hywäksy toisen päätöstä, ja kumpikin nauraa toisen erhetystä, waikka säännöllisesti näkewän silmissä molemmat owat yhtä hywät.
(Jatk.)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti