Lahti 51, 4.4.1912
Kasweilla wärjäämisen taito ei ole mikään uuden ajan keksintö, päinwastoin. Niin kauwan kuin ihminen on kyennyt luonnon wäririkkaudesta iloitsemaan ja nauttimaan, niin kauwan on hän myöskin koettanut noita wärejä kiinnittää pukuihinsa ja tarwekaluihinsa, sekä aiwan oikein etsinyt niihin aineksia ympärillään olewasta luonnosta.
Wielä puoli wuosisataa sitten oli kaswiaineilla wärjääminen aiwan yleistä meidänkin maassamme. Sen taidon osasi jokainen perheenemäntä, ja kesäisillä karja- ja marjamatkoilla koottiin aineksia kotiwärjäystä warten. Satawuotiset ryijyt ja matot, joitten pehmeitä, sulawia wärejä niin ihailemme, owat peräisin juuri tältä kaswiwärjäyksen ajalta.
Tämä taito joutui kuitenkin unhotutuin sen jälkeen kuin koreat ja räikeät aniliiniwärit, n. s. pussiwärit, tuliwat käytäntöön. Pussiwärien käytäntöön ottaminen oli taantumusaskel koko kotoiselle käsityönteolle; sillä paitsi sitä, että nuo wärit owat kirkuwia ja kowia, joten kansan terwe wäriaisti on niitten kautta pilaantunut, owat ne myöskin kowin arkoja kauhtumaan niin pesussa kuin auringossakin.
Wiimeisinä wuosikymmeninä on taas erityisesti pohjoismaissa herännyt harrastus kaswiwärjäykseen. Tämän harrastuksen etunenässä on kulkenut Norja, sitten Ruotsi ja Suomikin. Kymmenkunta wuotta sitten lähetti yhdistys Suomen Käsityön Ystäwät stipendiaatin Norjaan oppimaan kaswiwärjäystä. Sen jälkeen on sama yhdistys - jolla tarkoitusta warten on jonkunwerran waltioapuakin - kesäisin pannut toimeen pari wiikkoa kestäwiä kaswiwärjäyskursseja eri puolilla maata, joten kaswiaineilla wärjääminen uudelleen alkaa koteutua meilläkin.
Näillä seuduilla ei tietääksemme tähän asti ole ollut tuollaisia kursseja. Nyt on kuitenkin Itä-Hämeen Kotiteollisuusyhdistys pyytänyt ja saanut yhdet kaswiwärjäyskurssit alueelleen ensi kesän aikana.
Kurssit on päätetty tällä kertaa sijoittaa Orimattilan Emäntäkoululle. Ne alkawat ensi toukok. 23 p:nä ja kestäwät kesäk. 6 päiwään. Opettajana tulee toimimaan Suomen Käsityön Ystäwien taitawa ja kokenut kaswiwärjäyksen opettaja neiti Amalia Wäistö.
Suotawaa olisi, että Lahden ympäristön ja erittäinkin Orimattilan naiset tätä harwinaista tilaisuutta hywäkseen käyttäisiwät.
Lähempiä tietoja kursseista tawat: emäntäkoulun johtajatar, neiti Fanny Syrjänne, os: Orimattila, ja täkäläisen Kotiteollisuusyhdistyksen sihteeri, neiti Alma Koskinen, os: Lahti.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti