Kongl. Vetenskaps Academiens Nya Handlingar, För Månaderne Jan. Febr. Mart.
1795.
Tom. XVI.
Stockholm, Tryckte hos Johan Pehr Lindh, 1795.
s. 41-58
Yritys valmistaa useimmista jäkälälajeista (Lichenes) väriaineita, jotka antavat villalle ja silkille voimakkaita ja kauniita värejä.
Viides osa
Försök at af de flesta Laf-arter (Lichenes) bereda Färgstofter, som sätta höga och vackra färgor på Ylle och Silke.
Femte Afdelningen
Öfver Läder-Lafvarne, Lichenes Coriacei
af Joh. P. Westring.
Tästä luokasta meillä on 10 eri lajia (species), jotka kasvavat täällä ja joita kaikkia olen kokeillut niiden väripitoisuuden suhteen. Useimmat kasvavat maassa, jotkin kallioilla; mutta niiden alla on aina sammalta tai multaa. Niiden lehdet ovat paksuja, irtonaisia tai sienimäisiä, mikä antaa niille nahan kaltaisen ulkonäön. Sahramijäkälää (L. Croceus) lukuun ottamatta, joka kasvaa Lapinmaassa, tavataan useimpia muita runsaasti täällä ympäristössä ja kautta koko valtakunnan. Ne sisältävät paljon hartsimaista ainetta (Gummi), joka aiheuttaa sen, että niiden väriainetta voidaan uuttaa pelkällä vedellä. Kahden tiedetään olevan lääkinnällisesti hyödyllisiä: nimittäin L. Caninus koirien raivotautia vastaan ja L. Aphthosus matoja vastaan. Edellinen on menettänyt luottamuksensa, epäilemättä syystä; mutta jälkimmäinen, jota rahvas vielä käyttää antamalla sitä lapsille keitteenä matoja vastaan, koska se ulostuttaa voimakkaasti, näyttää ansaitsevan tarkemman tutkimuksen, sillä se sisältää melko paljon kumimaista ainetta. Kun se pantiin pulloon maseroitumaan pelkän veden kanssa, se alkoi käydä ja pullon ympärille erittyi sitkeää ja paksua hartsia, joka oli maultaan pistävää. Tästä hartsista voisimme ehkä saada hyödyllisen lääkkeen ja siten tulla toimeen ilman jotakin ulkomaista lääkettä sen sijaan. Koska sitä kasvaa meillä erittäin runsaasti, voisimme siitä saada myös huomattavan tuoton.Utaf denna class hafve vi 10 olika slag, (Species) som växa hos oss, hvilka alla blifvit af mig försökta til sin färghallt. De flästa växa på jorden några på berg; men hafva då altid mossa eller mull under sig. Deras blad äro tjocka, lösa eller svampacktiga, som ger dem et utseende af skinn. Utom Saffrans-Lafven (L. Croceus), som växer i Lappmarken, finnas de fleste andra til ömnighet här omkring, och öfver hela Riket. De innehålla mycket kådacktigt ämne, (Gummi), som orsakar, at deras färgämne, kan utdrages med vatten ensamt. Två äro kända för Medicinsk nytta: nemligen L. Caninus emot Rabies canina, och L. Aphthosus emot maskar. Den förra har förlorat sit förtroende, säkerligen med rätta; men den sednare, som ännu brukas af Allmogen at gifva åt barn i Decoct för maskar, emedan den starkt laxerar, tyckes förtjena nogare undersökning; ty den innehåller ganska mycket Gummi. Då den sattes i maceration med vatten ensamt i en flaska, kom den i gäsning och rundt omkring flaskan utpöste en seg och tjock kåda, som var skarp til smaken. Utad denna kåda kunne vi kanske få et förmonligt Läkemedel, och sålunda umbära någon af de Utländska i stället. Som den växer hos oss til stort öfverflöd, kunde vi däraf ock få et stort förlag.
Kun L. Horizontalis [nyk. Peltigera horizontalis, nappinahkajäkälä] pantiin maseroitumaan pelkkään veteen, tinktuura muuttui muutamassa päivässä aivan sinivihreäksi. Tämä koe toistettiin useita kertoja, aina samoin tuloksin. Olin tästä varsin iloinen siinä toivossa, että olin löytänyt sinistä väriä, jota olin niin kauan etsinyt; mutta harmikseni en pystynyt kiinnittämään tätä sinistä väriä. Tinktuura muuttui lopulta, ja aine jäi vain ruskeaksi, vaikka kokeilin monia lisäaineita. Minulla ollut varasto ei myöskään sallinut kokeiden tekemistä laajemmassa mittakaavassa, mikä olisi tarpeen.Då L. Horizontalis sattes at macera i vatten ensamt, blef Tincturen inom några dagar aldeles blågrön. Detta försök omgjordes flera gånger, altid med lika förhållande. Jag blef ganska glad häröfver, i den förhoppning, at här finna blå färg, som jag så länge eftersökt; men hade den harmen, at icke kunna fästa denna blåheten. Tincturen ändrade sig omsider, och godset blef endast brunt, ehuru jag försökte många tilsatser. Mit förlag af denna tillät ej heller at omgöra försöken i stort, hvilket bör ske.
Tämä luokka ei näytä olevan erityisen edullinen värjäyksen kannalta. Kolmea lajia voidaan kuitenkin hyödyllisesti ja hyvällä menestyksellä käyttää väriaineina; mutta muut eivät ole toistaiseksi osoittautuneet erityisen lupaaviksi. Ehkä vastaisuudessa voidaan keksiä jokin toinen menetelmä, joka sopii niille paremmin. Sillä välin L. Horizontalis [nyk. Peltigera horizontalis, nappinahkajäkälä] ansaitsee tulla tarkemmin ja monin tavoin kokeilluksi. Mutta nämä kolme, nimittäin L. Croceus [nyk. Solorina crocea, poronkuppijäkälä, saffranslav], Arcticus [nyk. Nephroma arcticum, pohjankorvajäkälä, norrlandslav] ja Sylvaticus [nyk. Sticta sylvatica ], sisältävät paljon väriainetta. Kahdesta jälkimmäisestä voidaan saada monia keltaisen värin sävyjä, jotka kaikki voidaan kiinnittää, ja useimmat niistä tulevat kestäviksi. L. Sylvaticus antaa yksin veden avulla voimakkaan, kirkkaan ja puhtaan keltaisen värin, joka myös kiinnittyy pellavaan. Pieni varastoni L. Croceus -lajia esti minua tekemästä sillä kokeita laajemmin; mutta niistä kokeista, joita tein, olen havainnut, että siitä voidaan saada kaunis punainen väri.Denna Class tyckes icke vara särdeles förmonlig i färgvägen. Trenne Slag kunna dock med nytta och förmon användas til färgstofter; men de öfrige hafva icke ännu velat särdeles lyckas. Kanske framdeles någon annan method kan påfinnas, som bättre öfverenstämmer med dem. Imedlertid förtjenar L. Horizontalis at nogare och på flera sätt försökas. Men de tre, nemligen L. Croceus, Arcticus och Sylvaticus innehålla mycken färg. Utaf de tvänne sednare kan man få många Schatteringar af gula färgor, af hvilka alla kunna fästas, och de flesta blifva ägta. L. Sylvaticus gifver ensamt med vatten en stark, hög samt klar gul färg, som äfven fäster sig på linne. Mit lilla förlag af L. Croceus förhindrade mig at förändra försöken därmed; men af det jag försökte, har jag funnit, at man däraf kan få en vacker röd färg.
Täyttääkseni tämän luokan värien puutetta olen tähän liittänyt kokeet kahdesta uudesta [lajista], nimittäin L. Acetabulum (Imbricat.) [nyk. Pleurosticta acetabulum, puistokarve, kyrkogårdslav] ja L. Pollinarius (Foliac.) [nyk. Ramalina pollinaria, jauherustojäkälä, spatelbrosklav], koska niitä ei tunnettu meillä silloin, kun niiden suvut tutkittiin. Nämä sisältävät paljon väriainetta, joka antaa kauniita värejä, kuten mukana seuraava värinäytekartta osoittaa, samoin kuin muidenkin kohdalla. Olen myös kokeillut joitakin niistä, jotka itsessään eivät anna erityisen paljon väriä, nähdäkseni, mitä ne voivat saada aikaan sekoitettuna muiden kanssa. Niiden vaikutus väripitoisempiin lajeihin ei ole ollut erityisen huomattava; ainakaan jälkimmäiset eivät ole hyötyneet sekoituksesta. L. Tartareus [nyk. Ochrolechia tartarea, kalliokermajäkälä] kestää tätä sekoitusta paremmin kuin L. Pustulatus [nyk. Umbilicaria pustulata, kuhmujäkälä]. Kun aikaisemmin L. Pseudocorallinus eli, kuten tohtori Acharius sitä nykyään kutsuu, Kuninkaallisen Akatemian luvalla L. Westringii, sekoitettiin L. Venosus -lajiin, joka oli yksinään pantu veden kanssa, tämä neste antoi tunnin kuluessa haaleassa maseraatiossa voimakkaan, kirkkaan ja loistavan oranssin värin, lähes aamuruskon värin; puolen vuorokauden kuluttua digestio-lämmössä hyvin kauniin tummanvihreän värin, joka oli varsin kestävä; ja lopulta parin päivän kuluttua sama liuos antoi ruskean värin. Tämä ilmiö on varsin merkillinen: että yksi ja sama sekoitus, ilman muutosta lisäaineissa, voi niin lyhyessä ajassa antaa peräkkäin kolme näin erilaista väriä. Kun L. Westringii pannaan yksinään salpietarin, ruokasuolan ja pienen määrän potaskasuolaa kanssa, nämä muutokset tapahtuvat edellä mainitussa järjestyksessä ja antavat erinomaisen voimakkaita ja kauniita kolmen mainitun lajin värejä lyhyemmässä ajassa, jos lämpöä lisätään. Tällöin voidaan saada mustanvihreä väri (Aile de corbeau) ["korpin siipi"], joka on varsin voimakas ja kestävä.Erilainen lämpöaste aiheuttaa suuren muutoksen; sillä yleensä suuri osa jäkälien väreistä ei kestä voimakasta kuumuutta, vaikka ne voidaan kuitenkin saada kestäviksi. Näyttää kuitenkin siltä, että käytetty kolmenlaisten suolojen sekoitus on siihen suurin syy. Seuraava tutkielma Lichenes Filamentosi -jäkälistä, joka on pian valmis, tulee olemaan sisällöltään runsaampi ja lupaa siten korvata tämän puutteen.För at fylla bristen af färgor i denna classen, har jag här bifogat försöken öfver tvänne nya, nemligen L. Acetabulum, (Imbricat.) och L. Pollinarius., (Foliac.); emedan de ej voro kände hos oss, då deras slägten undersöktes. Dessa innehålla mycket färgämne, som gifver vackra färgor, hvilket medföljande Prof-Charta utvisar, liksom på de öfriga. Äfvenledes har jag försökt några af dessa, som sjelfve ej gifva särdeles färg, hvad de kunna åstadkomma i blandning med andra. Deras åverkan på de färghaltigare har icke varit särdeles märkelig: åtminstone hafva de sednare ej vunnit något af blandningen. L. Tartareus tål mera denna blandningen än L. Pustulatus. Då för detta L. Pseudocorallinus, eller som han nu kallas af Doct. Acharius, med Kongl. Academiens tillåtelse, L. Westringii, blandades med L. Venosus, som var ensamt satt med vatten, gaf denna Saften inom en timme, i ljum maceration, en hög, klar och glänsande Orange färg, nästan Aurora färg: inom et halft dygn i digestions varme, en mycket vacker mörkgrön färg, ganska fast: och sluteligen efter et par dagar gaf samma Sump en brun färg. Detta Phénomen är ganska sälsamt, at en och samma blandning, utan förändring i tilsatsen, kan inom så kort tid gifva tre så olika färgor efter hvarandra. Då L. Westringii ensam sättes med Salpeter, Koksalt och litet Potaske Salt, upkomma dessa förändringar i ofvanskrifna ordning, och gifva förträffeligen höga och vackra färgor af de tre nämnda slagen, på kortare tid, om varmen ökas. Man kan då få en svartgrön färg, (Aile de corbeau) som är ganska stark och fast. Olika grad af varme gör stor förändring; ty i allmänhet tål en stor del af Lafvarnes färgor icke stark hetta, då de likväl kunna göras til ägta; men så lärer dock den nyttjade blandningen af de trenna slagen Salter vara mästa orsaken därtil. Nästä afhandling öfver Lichenes Filamentosi, som snart är färdig, blir rikhaltigare, och lofvar sålunda ersätta bristen hos denna.
Viides osa
("Nahkajäkälät")Femte Afdelningen:
öfver
Läder-Lafvarne, Lichenes Coriacei
K, kalkki; S, salmiakki; (K. S. ja S. p. ?)
[Solorina crocea, poronkuppijäkälä, saffranslav]1. Lich. Croceus, Linné. Saffrans-laf.
Kasvaa Lapinmaassa karuimmilla paikoilla. On vaikea kerätä, sillä se on hyvin tiukasti kiinni maassa. Sisältää paljon väriainetta.Coriaceus repens subrotundus planus: subtus venosus villosus croceus, peltis sparsis adnatis.
Växer i Lappmarken, på de magraste ställen. Är svår at samla; ty den är mycket fästad i jorden. Innehåller mycket färgämne.
Villalle:
Kalkin ja salmiakin kanssa se antaa parissa päivässä sopivassa lämmössä kauniin punaisen värin. Se ei kestä voimakkaampaa kuumuutta, joka muutti värini; eikä koetta voitu tehdä uudelleen, koska jäkälää ei ollut enää saatavilla.På Ylle:
Med Kalk och Salmiac gifver den, inom et par dagar, i lagom varme, en vacker röd färg. Tål ej starkare hetta, hvilket förändrade min färg: och försöket kunde ej omgöras, af brist på mera Laf.
Silkille:
Yhtä kaunis punainen väri. Näyte osoittaa huonomman värin, joka tuli sellaiseksi liian suuren kuumuuden vuoksi. Olisi toivottavaa saada tätä jonkin verran, jotta kokeet voitaisiin uusia useilla tavoilla.På Silke:
En lika vacker röd färg. Profvet visar sämre färg, som blef sådan af för mycken hetta. Det vore önskeligt, at kunna få en qvantitet af denna, för at omgöra försöken på flera sätt.
[Nephroma arcticum, pohjankorvajäkälä, norrlandslav]2. L. Arcticus. Lin. Norrlands-Laf.
Kasvaa yleisesti runsaasti Norrlandissa. Olen myös löytänyt sitä kahdesta paikasta Itä-Götanmaalta, Schedvin pitäjästä, sekä puolen peninkulman päästä Norrköpingistä. Tohtori Acharius on myös löytänyt sitä Vadstenan toiselta puolelta. Se sisältää keltaista väriainetta, joka voidaan helposti uuttaa. Se on kasvultaan suuri. Coriaceus repens lobatus obtusus planus lævis: subtus avenius villosus.
Växer allmänt til öfverflöd i Norrland. Jag har ock funnit honom på två ställen i Öster-Göthland i Schedvid Socken, och en half mil från Norrköping. Doct. Acharius har ock funnit honom på andra sidan Wadsetena. Han håller gult färgämne: som lätt kan utdragas. Är stor til växten.
Villalle:
1. Pelkässä vedessä, parin vuorokauden kuluttua, kaunis kirkkaankeltainen väri.
2. Salpietarin ja ruokasuolan kanssa: vahankeltainen väri; kestävä.
3. Salmiakin ja kalkin kanssa, neljän vuorokauden kuluttua: vaalea karmeliittasävy.
4. Alkalin kanssa: ruskea väri.
5. Yhdessä L. Pustulatus -lajin kanssa, kalkin ja salmiakin avulla, saadaan tumman punaruskea väri.
6. Puolen määrän L. Pulmonarius -lajia kanssa vedessä: vaalean ruskeankeltainen väri.
7. Samalla tavalla, [k. d.:n ja s. p.:n avulla], saadaan kaunis kellertävä, voimakas Carmelite-sävy.På Ylle:
1. Med vatten ensamt, efter et par dygn, en vacker klar gul färg.
2. Med Salpeter och Koksalt, vaxgul färg; ägta.
3. Med Salmiac och Kalk, efter 4 dygn, ljus Carmelite.
4. Med Alkali v. brun färg.
5. I föreninig med L. Pustulatus genom Kalk och Salmiac fås en mörk rödbrun färg.
6. Med Hälften L. Pulmonarius i vatten, en ljus brungul färg.
7. På samma sätt, genom k. s. och s. p., fås en vacker gulacktig hög Carmelite färg.
Silkille:
1. Pelkässä vedessä saadaan kaunis vaaleankeltainen oljenvärinen.
2. K. s.:n ja s. p.:n kanssa tummempi oljenvärinen, kestävä, hyvin kiiltävä. Jos sitä pidetään voimakkaammassa kuumuudessa, väri muuttuu vielä tummemmaksi ja kiiltäväksi.
3. K:n ja S:n kanssa kaunis hasselpähkinänvärinen.
4. Alkalin kanssa hyvin vaalea oljenkeltainen.
5. Yhdessä L. Pustulatus -lajin kanssa, K:n ja S:n avulla, vaalea violetti.
6. Yhdessä L. Pulmonarius -lajin kanssa, yksinomaan veden avulla, kaunis ruskeankeltainen.
7. Samat, K.S.:n ja s. p.:n avulla, antavat erittäin kauniin kellertävän ruskeankeltaisen, jossa on paljon kiiltoa ja joka on kestävä.På Silke:
1. Med vatten ensamt, en vacker paille gul färg.
2. Med k. s. och s. p. mörkare paille, ägta, med mycken glans, Om den hålles i starkare hetta, blir färgen än mörkare med glans.
3. Med K. och S. en vacker noisette.
4. Med Alk. v. en mycket blek paille.
5. I förening med L. Pustulatus, genom K. och S. en blek violette.
6. I förening med L. Pulmonarius, ensamt med vatten , en vacker carmelit-gul.
7. De samma genom K.S. och S. p. en mycket vacker gulacktig carmelite, med mycken glans, som är ägta.
[Sticta sylvatica = Parmelia sylvatica = Peltigera sylvatica?]3. L. Sylvaticus. Linn. Skogs-Laf.
Kasvaa harvinaisena kallioilla täällä ympäröivissä metsissä. On kasvultaan melko suuri. Sisältää varsin paljon väriainetta. Värillä on epämiellyttävä haju. Se voidaan uuttaa kylmällä vedellä. Väri tarttuu voimakkaasti pellavaan. Antaa kestävän värin. Näin ollen sitä kannattaa kerätä.Coriaceus repens lacunosus laciniatus: peltis mariginalibus adscentdentibus.
Växer sälsamt på berg i Skogarne här omkring. Är något stor til växten. Innehåller ganska mycket färgämne. Färgen har en elak lukt. Kan utdragas af kallt vatten. Biter starkt in i linne. Gifver ägta färg. Lönar sålunda mödan at samla.
Villalle:
1. Kylmällä vedellä saadaan vaalea keltainen väri.
2. Haaleassa maseraatiossa, pelkällä vedellä, saadaan kaunis voimakas keltainen väri.
3. K. f.:n ja S. p.:n kanssa saadaan miedossa lämmössä kaunis, voimakas ja kestävä keltainen väri; voimakkaammassa lämmössä keltaruskea.
4. Kun siihen lisätään hieman kuparisulfaattia, saadaan erittäin kaunis ruskea myskinväri, joka on varsin kestävä.
5. K:n ja S:n sekä yhden graanin syövyttävää valkoista elohopeaa [mercurius corrosivus albus] kanssa jokaista kvintiiniä jäkälää kohti saadaan kestävä mustanruskea väri.
6. Kun sitä sekoitetaan yhtä suureen määrään kuhmujäkälää, saadaan K:n ja S:n avulla kaunis tumman kanelinruskea väri. Tämä peittää kuhmujäkälän punaisen värin.
7. K:n ja S:n kanssa ei saada erityisen huomattavaa väriä, vaikka tinktuura muuttuu päivänvalossa lähes kirkkaanpunaiseksi. Kolmen viikon kuluttua se antoi vain harmahtavan värin.På Ylle:
1. Med kallt vatten fås en blek gul färg.
2. I ljum maceration, med vatten ensamt, fås en vacker hög gul färg.
3. K. f. och S. p. gifva med lindrig varme, en vacker hög ägta gul färg: med starkare varme en gul brun.
4. Om därtil blandas litet Koppar-vitriol, fås en mycket vacker brun Musc färg, som är ganska fast.
5. Med K. och S. samt et gran Merc. c. a. på hvart Quintin Laf, fås en ägta svartbrun färg.
6. I blandning med lika mycket L. Pustulatus fås genom K. och S. en vacker mörk Canel-brun färg. Denna förtager Pustulati röda färg.
7. Med K. och S. fås ingen särdeles färg, ehuru Tincturen blir nästan Ponceau röd i dagen. Efter 3 veckor gaf den endast en gråacktig färg.
Silkille:
1. Pelkässä kylmässä vedessä, haaleassa maseraatiossa: kaunis keltainen väri.
3. Kolmen päivän kuluttua haudutuslämmössä: voimakkaampi keltainen.
4. K.S.:n ja S.p.:n kanssa haaleassa maseraatiossa silkki muuttuu voimakkaan keltaiseksi ja kiiltäväksi; väri on kestävä.
5. Voimakkaamman lämmön jälkeen: voimakas, tumma, rikkikeltainen väri, joka on kestävä.
6. Pidemmän ajan kuluttua, voimakkaamman kuumuuden vaikutuksesta: tumma ruskeankeltainen väri, kiiltävä ja kestävä.
7. K:n ja S:n kanssa kolmen viikon haudutuksen jälkeen: harmahtava väri.
8. K.S.:n ja S. p.:n sekä pienen kuparisulfaattimäärän kanssa saadaan kaunis, kiiltävä, vaalea kellanruskea.
9. Kun sekoitetaan yhtä suureen määrään kuhmujäkälää, saadaan K:n ja S:n avulla vain harmaanruskea väri.På Silke:
1. Med kallt vatten ensamt, i ljum maceration, vacker gul färg.
[huom. Kohtaa 2 ei ole!]
3. Efter 3 dagar i digestions varme, högre gult.
4. Med K. S. och S. p. i ljum maceration blir silket hög-gult med glans, ägta.
5. Efter starkare varme, hög, mörk, Svafvel-gul färg, som är ägta.
6. Efter längre tid, genom starkare hetta, mörk brungul färg, med glans, ägta.
7. Med K. och S. efter 3 veckors digestion, gråacktig färg.
8. Med K. S. och S. p. samt litet Kopparvitriol, fås en vacker glänsande ljus carmelite färg.
9. I blandning med lika mycket L. Pustulatus, fås endast en gråbrun färg, genom K. och S.
[Peltigera canina, huopanahkajäkälä, filtlav]4. L. Caninus, Linn. Hund-Laf.
Kasvaa yleisesti lähes kaikkialla metsissä, maassa ja kallioilla. On kasvultaan suuri. Sillä on monia muunnoksia. Sisältää paljon ruskeaa väriainetta. Voi seistä vedessä pitkän aikaa alkamatta käydä. Maku on kirpeä; sisältää jonkin verran hartsia (Resina) ja supistavaa ainetta, sillä tinktuura mustuu voimakkaasti rautavitriolin vaikutuksesta. Se kestää hyvin pitkän ajan maseraatiossa, jopa kolme viikkoa, ennen kuin sen väriaine kehittyy.Coriaceus repens lobatus obtusus planus: subtus venosus villosus, pelta marginali adscendente.
Växer allmänt nästan öfver alt i skogarne, på marken och på berg. Stor til växten. Har många variationer. Innehåller mycket brunt färgämne. Kan stå länge i vatten, utan at komma i gäsning. Har en skarp smak: innehåller något harts, (Resina) och adstringens; ty Tincturen svartnar starkt med Järn-vitriol. Tål mycket länge at stå i maceration, ända til ock med tre veckor, förr än des färgämne utvecklas.
Villalle:
1. K:n ja S:n kanssa kolmen viikon haudutuksen jälkeen se antaa kauniin ruskean värin.
2. Pelkässä vedessä yhtä pitkän ajan jälkeen aine antaa yhtä kauniin ruskean värin.
3. Yhtä pitkän ajan K.S.:n ja S. p.:n kanssa saadaan kauniimpi ruskea väri, joka on erittäin kestävä.
4. Vedessä rautasulfaatin kanssa, yhtä pitkän ajan jälkeen, aine antaa tumman mustanruskean värin.
5. Yhdessä Kuhmujäkälän kanssa se antaa K:n ja S:n avulla erittäin kauniin violetin värin, joka voidaan K.S.:n ja S. p.:n lisäyksellä tehdä kestäväksi.
6. Alkalin kanssa heikompi ruskea väri: kelvoton.På Ylle:
1. Med K. och S. efter 3 veckors digestion, ger den en vacker brun färg.
2. Med vatten ensamt, efter lika lång tid, får godset en lika vacker brun färg.
3. Lika länge med K. S. och S. p. fås en vackrare brun färg, som är mycket fast.
4. I vatten, med Järn-vitriol, fås godset, efter lika lång tid, en mörk svartbrun färg.
5. I blandning med L. Pustulatus, gifver den genom K. och S. en mycket vacker Violette färg, som genom tilsats af K. S. och S. p. kan fästas til ägta.
6. Med Alk. v. en svagare brun färg: odugelig.
Silkille:
1. K:n ja S:n kanssa: tumma hasselpähkinänruskea, kolmen viikon kuluttua.
2. Pelkässä vedessä, yhtä pitkän ajan kuluttua: vaaleampi.
3. K. S.:n ja S. p.:n kanssa, yhtä pitkän ajan kuluttua: kaunis hasselpähkinänruskea, hyvin kiiltävä.
4. Veden ja rautasulfaatin kanssa: harmaanruskea.
5. Yhdessä kuhmujäkälän kanssa, K:n ja S:n avulla: vaalea violetti, punertavaan vivahtava; ei kaunis.
6. Alkalin kanssa: hyvin vaalea hasselpähkinänruskea; kelvoton.På Silke:
1. Med K. och S. mörk noisette, efter 3 veckor.
2. I vatten ensamt, lika länge, ljusare.
3. Med K. S. och S. p. lika länge, vacker noisette med mycken glans.
4. Med vatten och Järn-vitriol, gråbrun.
5. I förening med L. Pustulatus genom K. och S. ljus violette åt rödt: ej vacker.
6. Med Alk. v. mycket ljus noisette, odugelig.
[Peltigera horizontalis, nappinahkajäkälä, sköldfiltlav]5. L. Horizontalis. Linn. Platt-Laf.
Ei kasva täällä niin runsaana, kallioilla ja irtokivillä, sammaleen seassa. Se on hyvin ohutta ja leviää laajemmille laikuille. Sisältää ruskeaa väriainetta, mutta sitä saadaan uutetuksi hitaammin ja vaikeammin kuin edellisestä lajista. Kun se pannaan veteen, vesi saa kahdessa tai kolmessa päivässä sinertävän värin; samoin aluksi, kun se pannaan K. S.:n ja S. p.:n kanssa, mutta tämä sininen väri katoaa pian. Tätä pitäisi tutkia laajemmin, ja vielä on monia tapoja kokeilla sitä. Siitä voisi tulla onnistunut löytö, koska meidän täytyy ostaa kaikki sininen ulkomailta.Coriaceus repens planus: subtus sub-avenius: peltis marginalibus horizontalibus.
Växer icke här til så stor ymnighet, på berg och lösa stenar ibland mossa. Är mycket tunn utbredd i större plättar. Innehåller brunt färgämne; men långsammare och svårare at utdraga, än den föregåendes. Då den sättes med vatten, får det inom två eller tre dagar en blåacktig färg: äfvenså i början, då den sättes med K. S. och S. p.; men denna blå färgen försvinner snart. I stort bör detta vidare undersökas: och återstå ännu många sätt at försöka detta. Det skulle blifva et lyckligt fynd; emedan vi måste köpa alt blått utifrån.
Villalle:
1. K:n ja S:n kanssa kolmen viikon jälkeen: vaalea keltaruskea, kelvoton.
2. Vedessä yhtä pitkän ajan jälkeen: harmahtava; kelvoton.
3. K. S.:n ja S. p.:n kanssa yhtä pitkän ajan jälkeen: vaalea keltaruskea.
4. Samalla tavalla kahden kuukauden jälkeen: kaunis ruskea myskinväri, kestävä.
5. Veden ja rautasulfaatin kanssa: vaalea, heikko ruskea väri. Tinktuura ei muuttunut erityisen tummaksi.
6. Alkalin kanssa: kelvoton harmahtava väri.
7. Pelkässä vedessä kahden kuukauden jälkeen: hyvä vaaleanruskea väri. Tämä vaatii siis hyvin pitkän ajan, ennen kuin sen väriaine voi kehittyä; minkä vuoksi sen kerääminen ei näytä olevan vaivan arvoista.På Ylle:
1. Med K. och S. efter tre veckor, ljus carmelite, odugelig.
2. Med vatten, lika länge, gråacktig: odugelig.
3. Med K. S. och S. p. lika länge, ljus carmelite.
4. På samma sätt, efter två månader, en vacker brun musc färg, ägta.
5. Med vatten och Järn-vitriol, en ljus brun svag färg. Tincturen blef ej särdeles mörk.
6. Med Alk. v. en odugelig gråacktig färg.
7. Med vatten ensamt, efter två månader, en god ljus brun färg. Denna fordrar sålunda mycken lång tid, innan des färgämne kan utvecklas; hvarföre den ej tyckes löna mödan.
Silkille:
1. K:n ja S:n kanssa kolmen viikon jälkeen: vaalea hasselpähkinänruskea.
2. Pelkässä vedessä: harmahtava.
3. K. S.:n ja S. p.:n kanssa: kaunis hasselpähkinänruskea.
4. Vedessä kahden kuukauden maseraation ja haudutuksen jälkeen: vaalea hasselpähkinänruskea, hieman harmaaseen vivahtava.På Silke:
1. Med K. och S. efter tre veckor, ljus noisette.
2. I vatten ensamt, gråacktig.
3. Med K. S. och S. p. vacker noisette.
4. I vatten, efter 2 månaders maceration och digestion, ljus noisette, något åt grått.
[Nephroma resupinatum, nukkamunuaisjäkälä, luddlav]6. L. Resupinatus. Linn. Stup-Laf.
Kasvaa täällä harvinaisempana kuin edellinen, kallioilla, toisinaan sammaleen seassa ja maahan kiinnittyneillä kivillä. Muistuttaa ensi silmäyksellä jonkin verran edellistä. Sitä esiintyy runsaasti Lapinmaalla. Sen ei näytä kannattavan vaivaa, koska meillä on monia lajeja, jotka antavat saman värin vähemmällä vaivalla.Coriaceus repens lobatus: peltis marginalibus pisticis.
Växer här mera sälsamt än den föregående; på berg, ibland mossa, och på jordfasta stenar. Liknar i hast något den föregående. Finnes ymnigt i Lappmarken.
Tyckes ej löna mödan, då vi hafve många, som gifva samma färg med mindre besvär.
Villalle:
1. K:n ja S:n kanssa kolmen viikon jälkeen: kaunis kellanruskea väri.
2. K. S.:n ja S. p.:n kanssa yhtä pitkän ajan jälkeen: vaaleampi ruskea.
3. Alkalin kanssa: ei mitään erityistä.På Ylle:
1. K. och S. efter 3 veckor, en vacker Carmelite brun färg.
2. K. S. och S. p. lika länge, ljusare brun.
3. Alk. v. ingen särdeles.
Silkille:
1. K:n ja S:n kanssa kolmen viikon jälkeen: kaunis myskinväri.
2. K. S.:n ja S. p.:n kanssa yhtä pitkän ajan jälkeen: ei mitään erityistä.
3. Alkalin kanssa: kelvoton.På Silke:
1. K. och S. efter 3 veckor, vacker Musc.
2. K. S. och S. p. lika länge, ingen särdeles.
3. Alk. v. odugelig.
[Dermatocarpon luridum, purokilpijäkälä, bäcklav]7. L. Fluviatilis. Web. Swartz. Vatten-Laf.
Kasvaa veden alla olevilla kivillä; ei ole yleinen. On kasvultaan pienempi. Märkänä se on kokonaan vihreä päältäpäin. Ei näytä olevan vaivan arvoinen.Coriaceus repens lobatus obtusus margine integro: superne viridis, inferne ochræleucus lacunosus. Swartz. Act. Upsal. Tom. IV.
Växer på stenar under vatten: icke allmän. Mindre til växten. Våt, är den aldeles grön ofvanpå. Tyckes ej löna mödan til färgning.
Villalle:
1. K:n ja S:n kanssa kolmen viikon jälkeen: vaaleanruskea. Pelkässä vedessä sama väri.
2. Yhdessä L. Sylvaticus -lajin [Sticta sylvatica] kanssa, K. S.:n ja S. p.:n avulla, saadaan ensin keltainen väri, mutta voimakkaamman lämmön jälkeen ruma ruskea väri.På Ylle:
1. K. och S. efter 3 veckor, ljus brun. Med vatten ensamt samma färg.
2. I förening med L. Sylvaticus genom K. S. och S. p. fås först en gul färg; men, efter starkare varme, en ful brun färg.
Silkille:
1. K:n ja S:n kanssa kolmen viikon jälkeen: vaalea hasselpähkinänruskea.
2. Yhdessä L. Sylvaticus -lajin [Sticta sylvatica] kanssa, K. S.:n ja S. p.:n avulla, saadaan yhden vuorokauden kuluessa kaunis keltainen ja kestävä väri.
3. Samalla tavalla, pidemmän ajan kuluttua, väri muuttuu harmaanruskeaksi.På Silke:
1. K. och S. efter 3 veckor, blek noisette.
2. Med L. Sylvaticus, genom K. S. och S. p. inom et dygn, en vacker gul och ägta färg.
3. På samma sätt, efter längre tid, blir färgen gråbrun.
[Peltigera aphthosa, pilkkunahkajäkälä, torsklav] 8. L. Aphthosus. Linn. Torsk-Laf.
Kasvaa yleisesti kaikkialla, runsaasti metsämailla; on kasvultaan hyvin suurilehtinen. Sillä on enimmäkseen vaalea harmaanvihreä mustine täplineen. Sisältää paljon hartsia (Gummi), mutta ei erityisen paljon väriainetta. Sitä voidaan todennäköisesti hyödyntää enemmän lääketieteessä kuin värjäystaiteessa.Coriaceus repens lobatus obtusus planus, verrucis sparsis, pelta marginali adscendente.
Växer allmänt öfver alt, til myckenhet på marken i skogar; är mycket storbladig til växten: Har merendels ljus Celadons färg med svarta fläckar. Innehåller mycket kåda, (Gummi) men ej särdeles färgämne. Kan troligen gagnas mera i Medicin, än i färgkonsten.
Villalle:
1. K. S.:n ja S. p.:n kanssa kuukauden jälkeen: kaunis ruskea väri.
2. Veden ja rautasulfaatin kanssa yhtä pitkän ajan jälkeen: epätasaisen tummanruskea.
3. Pelkässä vedessä yhtä pitkän ajan jälkeen: vaaleanruskea.På Ylle:
1. K. S. och S. p. efter en månad, en vacker brun färg.
2. Med vatten och Järn-vitriol, lika länge, ojämt mörk brun.
3. Vatten ensamt, lika länge, ljus brun.
Sekoitettuna kalliokermajäkälän kanssa, K:n ja S:n avulla käsitelty
1. Muutamassa tunnissa: kaunis lila väri.
2. Vuorokauden jälkeen: kaunis purppuran väri.
3. Kahdeksan vuorokauden jälkeen, liemessä: ruskehtavan violetti.Blandad med L. Tartareus, tilredd med K. och S.
1. Inom några timmar vacker Lilas färg.
2. Efter et dygn, vacker purpur färg.
3. Efter 8 dygn, i sumpen, brunacktig violette.
Silkille:
Yksinään se ei anna mitään erityistä väriä; mutta sekoitettuna kalliokermajäkälään, joka on käsitelty K:n ja S:n kanssa:
1. K:n ja S:n kanssa: kaunis vaalea violetti väri (Couleur de Lilas).
2. Sama, pidemmän ajan jälkeen: kaunis violetti.På Silke:
Ensam ger den ingen särdeles färg; men med blandning af L. Tartareus, som blifvit tilredd med K. och S.
1. Med K. och S. en vacker ljus violette färg: (Coúleur de Lilas).
2. Den samma, efter längre tid, vacker violette.
[Peltigera venosa, suoninahkajäkälä, åderlav]9. L. Venosus. Linn. Åder-Laf.
Kasvaa meillä täällä lähistöllä harvinaisena, eikä ole yleinen. Olen aina tavannut sen kasvavan korkeammilla paikoilla, maan reunassa ojien vierellä, mäenrinteiden alapuolella. Se on kasvultaan pieni, enimmäkseen yksilehtinen. Se ei sovellu väriaineeksi, sillä se sisältää vain jonkin verran ruskehtavaa väriainetta. Mutta se kestää sekoittamista muiden kanssa, joiden väri näyttää sen vaikutuksesta tulevan voimakkaammaksi.Coriaceus repens ovatus planus: subtus venosus villosus, peltis marginalibus horizontalibus.
Växer sälsamt hos oss här omkring, och är icke allmän. Jag har altid funnit den växa på högländta ställen, i kanten af marken utmed diken, nedanför backar. Den är liten til växten, merendels etbladig. Duger ej til färgstoft; ty den innehåller endast något brunacktigt färgämne. Men den tål at blanda med andra, som däraf tyckes blifva starkare.
Villalle:
1. K:n ja S:n kanssa käsitellyn kalliokermajäkälän kanssa: varsin kaunis karmosiininpunainen väri.
2. Sama, pidemmän käsittelyn ja voimakkaamman lämmön jälkeen: kaunis punaruskea eli tumma santelin sävy.
3. Liemi menetti tehonsa lämmön pitkittyessä ja antoi huonomman värin.
4. L. Westringii -lajin kanssa, K. S.:n ja S. p.:n sekä pienen alkali-lisäyksen avulla: yhden tunnin kuluessa kaunis voimakas oranssi väri. Suoninahkajäkälä oli sitä ennen seissyt maseraatiossa lähes kokonaisen kuukauden.
5. Sama, puolen vuorokauden jälkeen: kaunis oliivinvihreä väri.
6. Sama. parin vuorokauden jälkeen: voimakas, tumma maksanruskea väri.På Ylle:
1. Med L. Tartareus, tillredd med K. och S. en ganska vacker carmosin röd färg.
2. Den samma, efter längre sältning, och mera varme, en vacker Puce färg eller mörk Sandel.
3. Sumpen förlorade sig på längd af varmen, och gaf sämre färg.
4. Med L.Westringii och med K. S och S. p. samt litet Alk. v. inom en timme, en vacker hög Orange färg. L. Venosus hade förut stått i maceration mäst en hel månad.
5. De samma, efter et halft dugn, en skön Olive-grön färg.
6. De samma, efter et par dygn, en stark, mörk lefverbrun färg.
Silkille:
1. K:n ja S:n kanssa käsitellyn kalliokermajäkälän kanssa: kaunis karmosiininpunainen väri.
2. Sama, vuorokauden jälkeen: voimakas violetti.
3. Useiden vuorokausien jälkeen väri muuttui huonommaksi.
4. L. Westringii -lajin, K. S.:n ja S. p.:n sekä alkalin kanssa, yhden tunnin kuluessa, haaleassa maseraatiossa: vaalea, kaunis oranssi.
5. Sama, kolmen tunnin jälkeen: voimakkaampi oranssi.
6. Sama, puolen vuorokauden jälkeen: voimakas, syvä ja kaunis vihreä väri. On merkillinen ilmiö, että sama seos antaa niin lyhyessä ajassa kaksi ja kolme niin erilaista väriä.
7. Sama, muutaman päivän kuluttua liemessä: ruskea väri.På Silke:
1. Med L. Tartareus, tilredd med K. och S. en vacker Carmosin-röd färg.
2. De samma, efter et dygn, hög violette.
3. Efter flera dygn blef färgen sämre.
4. Med L. Westringii, K. S. och S. p. samt Alk. v. inom en timme, i ljum maceration, en ljus vacker Orange.
5. De samma, efter 3 timmar, högre orange.
6. De samma, lika, efter et halft dygn, en hög och stark samt vacker grön färg. Det är besynnerligt Phénomen, at samma sats ger inom så kort tid, två och tre så olika färgor.
7. De samma, efter några dagar i sumpen, en brun färg.
[Solorina saccata, kalkkikuppijäkälä, säcklav]10. L. Saccatus. Linn. Säck-Laf.
Är ganska sälsam. Jag har endast funnit den växa til liten quantitet på en backe vid Sandviken, tre mil från Norrköping. Den är ock mycket liten til växten, och har, efter mina försök, ej gifvit någon färg.
Liitteenä:Såsom Bihang bitföras:
[Pleurosticta acetabulum, puistokarve, kyrkogårdslav]11. L. Acetabulum. Neck. (L. Corrugatus. Smith. Act. Societ Linn.)
Tätä ei ollut tunnettu Ruotsissa kasvavana ennen kuin tohtori Acharius löysi sitä vanhoista puista muutaman peninkulman päässä Vadstenasta. Se sisältää paljon väriainetta, joka voidaan uuttaa pelkällä kylmällä vedellä; mutta se ei kestä erityisen hyvin lämpöä. Sen avulla voidaan nopeasti värjätä silkkiä sekä ilman lämpöä että ilman lisäaineita. Siellä, missä sitä kasvaa runsaasti, siitä voidaan saada paljon hyötyä, kun sen käyttö tunnetaan kunnolla. Kun se on seissyt yhden päivän haaleassa maseraatiossa, siitä lähtee voimakas sahramin tuoksu ja infuusio saa lähes sahramin värin. Sitä tulisi käyttää ainoastaan silkkiin, sillä villaan se ei kiinnity yhtä hyvin.Foliaceus, repens lobatus viridis, scutellis testaceoferrugineis concavis extus rugosis folio concoloribus.
Denna har ej varit känd, såsom växande hos oss i Sverige, förr än Doct. Acharius fann den, på gamla träd, några mil från Wadstena. Den innehåller mycket färgämne, som ensamt med kallt vatten kan utdragas; men tål ingen särdeles varme. I hast kan man därmed färga Silke, både utan varme och tilsats. Där den växer til myckenhet, kan däraf mycken vinst räknas, när den blir rätt känd til sin nytta. Då den stått en dag i ljum maceration, gifver den ifrån sig en stark Saffrans lukt: och infusionen får nästan Saffransfärg. Den bör endast nyttjas til Silke; ty på ylle fäster den sig ej så väl.
Villalle:
1. K:n ja S:n kanssa useiden päivien maseraation ja myös hauduttamisen jälkeen saadaan vain heikko kellanruskea.
2. K. S.:n ja S. p.:n kanssa, jotka uuttavat väriaineen nopeimmin ja tehokkaimmin, saadaan yhden tunnin kuluessa vaalea kellertävän rusehtava.
3. Samalla tavalla, yhden vuorokauden kuluessa, haaleassa maseraatiossa, väristä tulee voimakkaampi, erittäin kaunis ja kestävä.
4. Hauduttamalla väri heikkenee/häviää ja muuttuu kellertävän rusehtavaksi.
5. Yhtä suuren kuhmujäkälämäärän kanssa, K:n ja S:n avulla, saadaan violetti väri, joka ei ole kaunis.
6. Sama, mutta S. p.:n sekä K:n ja S:n kanssa: vaalea, kaunis kellanruskea.
7. Alkalivoi uuttaa vain heikon kellertävän värin, joka ei kelpaa.På Ylle:
1. Med K. och S. efter flera dagars maceration och äfven digestion, fås endast en svag Carmelite färg.
2. Med K. och S. p. som snarast och kraftigast utdraga färgämnet, fås inom en timme en ljus Isabelle färg.
3. På samma sätt, inom et dygn, i ljum maceration, blir färgen högre, mycket vacker och fast.
4. Med Digestions varme förlorar den sig, och drager åt Carmelite.
5. Med lika mycket L. Pustulatus, K. och S. fås en violette färg, som ej är vacker.
6. De samma, men med S. p. och K. S. en ljus vacker Carmelite.
7. Alk. v. kan endast utdraga en svag gulacktig färg, som ej duger.
Silkille:
1. K:n ja S:n kanssa saadaan kaunis vaalea kanelinruskea väri, jossa on kiiltoa.
2. Kylmällä vedellä, kylmässä maseraatiossa, K. S.:n ja S. p.:n avulla saadaan yhden vuorokauden kuluessa voimakas, kirkas, vaalea ja kaunis oranssi, joka on melko kestävä.
3. Kun seos saa seistä pari vuorokautta 15 asteen lämmössä, saadaan voimakkaampi oranssi väri, joka muistuttaa kullanoranssia.
4. Sama hauduttamalla antaa kolmen vuorokauden jälkeen kauniin ruskean värin, jossa on kiiltoa.
5. Sama sekä hieman alkalia kylmässä maseraatiossa: heikompi oranssi.
6. Sama kolmen suolan seos sekä hieman rautasulfaattia antaa oranssin värin, joka vivahtaa kellanruskeaan.
7. Kuhmujäkälän kanssa, K:n ja S:n avulla saadaan violetti väri, joka ei ole kaunis.
8. Hauduttamalla pelkän veden kanssa saadaan vain vaalea beige.
9. Kuhmujäkälän kanssa, K. S.:n ja S. p.:n avulla saadaan kaunis tumma hasselpähkinänruskea.
10. Alkalin kanssa: heikko, kellertävä, kelvoton väri.
11. K. S.:n ja S. p.:n sekä pienen kuparisulfaattimäärän kanssa saadaan kaunis, voimakas ja täyteläinen kanelinruskea väri.På Silke:
1. K. och S. gifva en vacker ljus Canel-brun färg, med glans.
2. Med kallt vatten, i kall maceration, fås genom K. S. och S. p. inom et dygn, en hög klar, ljus och skön Orange, som är ganska fast.
3. Då satsen får stå et par dygn, i 15 graders varme, fås en högre Orange färg, som närmast liknar Aurora färg.
4. De samma, i digestions varme, gifva efter tre dygn, en vacker brun färg med glans.
5. De samma, och litet Alk. v. i kall maceration, svagare Orange.
6. De samma tre salter, samt litet Järn-vitriol, gifva en Orange, som drager åt Carmelite.
7. Med L. Pustulatus, genom K. och S. fås en violette färg, som icke är vacker.
8. I digestions varme med vatten ensamt, fås endast en ljus ventre de biche.
9. Med L. Pustulatus och K. S. samt S. p. en vacker mörk noisette.
10. Med Alk. v. en svag, gulacktig, odugelig färg.
11. Med K. S. och S. p. samt litet kopparvitriol, fås en vacker, hög och stark Canel-brun färg.
[Ramalina pollinaria, jauherustojäkälä, spatelbrosklav]12. L. Pollinarius.
Olen tavannut tätä monissa paikoissa, ja erityisesti kallioilla ja vanhoilla seinillä. Se muistuttaa lähinnä L. Calicaris -lajia [nyk. Ramalina calicaris, koururustojäkälä], mutta on luonnoltaan siitä erilainen, samoin kuin sillä on omat erityiset tuntomerkkinsä. Sitä on pikemminkin pidettävä välimuotona L. Prunastri [nyk. Evernia prunastri, valkohankajäkälä, slånlav] ja L. Calicaris -lajien välillä. Väriltään se on kuitenkin aivan erilainen kuin kumpikin näistä. Minusta on tästä syystä aihetta tehdä siitä uusi laji, sitäkin suuremmalla syyllä, koska se sisältää erilaista ja paljon enemmän väriainetta kuin mikään näistä muista.
Silkille se antaa eri värejä kuin villalle, vaikka sitä käsitellään samalla tavalla, mikä on merkillistä; tämän osoittaa parhaiten näytekartta. K. S.:n ja S. p.:n kanssa se antaa silkille kauniin vaaleanvihreän värin, joka on hyvin voimakas, kun taas K:n ja S:n kanssa se antaa vaaleanpunaisen. Tätä kasvaa melko yleisesti, ja sitä kannattaa kerätä väriaineeksi.Foliaceus erectus cespitosus: foliis divisis sublacunosis polline conspersis: peltis terminalibus concoloribus.
Denna har jag funnit på många ställen. Och i synnerhet på berg och gamla väggar. Den liknar närmast L. Calicaris; men är til sin natur därifrån olika, liksom den äfven har sina egna specifike kännetecken. Den är snarare at anse som et medium imellan L. Prunastri och L. Calicaris. I färg vägen är den helt olika med båda dessa. Mig tyckes därifrån vara skäl, at däraf göra et nytt species, af så mycket större orsak, som den innehåller olika och mycket mera färgämne, än någon af de andra. På Silke gifver den andra färgor än på Ylle, ehuru den sättes lika, som är besynnerligt, hvilket Prof-chartan bäst utvisar. Med K. S. och S. p. gifver den åt Silket en vacker ljus grön färg, som är mycket stark: då den med K. och S. gifver en blek röd. Denna växer nog allmänt, och förtjenar at samlas til färgstoft.
Villalle:
1. K. S.:n ja S. p.:n kanssa kuuden vuorokauden hauduttamisen jälkeen: kaunis ruskea myskinväri, joka on hyvin kestävä ja voimakas.
2. Voimakkaammassa kuumuudessa väri heikkenee ja muuttuu vaaleammaksi.
3. Kun sen annetaan seistä kaksi kuukautta haaleassa maseraatiossa, se antaa sen jälkeen kauniin kastanjanruskean värin, joka on kestävä.
4. K:n ja S:n kanssa kuuden vuorokauden jälkeen lämpimässä maseraatiossa: kaunis vaaleanpunainen väri.
5. Samalla tavalla hauduttamalla väri vivahti enemmän ruskeaan.
6. K:n ja S:n sekä alunan kanssa saadaan kaunis punaruskea väri.
7. K:n ja S:n sekä pienen syövyttävän valkoisen elohopean [mercurius corrosivus albus] -lisäyksen kanssa saadaan kaunis mustanruskea väri, joka on kestävä.På Ylle:
1. Med K. S. och S. p. efter 6 dygns digestion, en vacker brun Musc färg, som är mycket fast och stark.
2. I starkare hetta förlorar den sig, och blir ljusare.
3. Då den får stå två månader i ljum maceration, gifver den sedan en vacker Castanie brun färg, som är ägta.
4. Med K. och S. efter 6 dygn, i varm Maceration, en vacker blekröd färg.
5. På samma sätt, i digestions varme, drog färgen mera åt brunt.
6. Med K. och S. samt Alun, fås en vacker röd brun färg.
7. Med K. S. samt litet Merc. corr. a. fås en vacker svartbrun färg, som är ägta.
Silkille:
1. Pelkässä vedessä, haaleassa maseraatiossa useiden päivien ajan: kaunis harmaanruskea väri, tumma hasselpähkinänruskea.
2. K. S.:n ja S. p.:n kanssa kolmen päivän lämpimän maseraation jälkeen: saadaan kaunis vaaleanvihreä väri.
3. Jos sen annetaan maseroitua kuusi vuorokautta, väri muuttuu hieman tummemmaksi.
4. Samalla tavalla, mutta hauduttamalla: saadaan kaunis vaalea kellanruskea.
5. Voimakkaammassa lämmössä tai kiehumislämmössä väri muuttuu heikommaksi.
6. K:n ja S:n kanssa haaleassa maseraatiossa, kuuden vuorokauden jälkeen, saadaan kaunis vaaleanpunainen väri.
7. Voimakkaammassa lämmössä väri vivahtaa enemmän ruskeaan.
8. Alkalin kanssa väri muuttuu kellertäväksi, eikä ole kaunis eikä voimakas.På Silke:
1. Med vatten ensamt, i ljum maceration flera dagar, gifver den en vacker grå-brun färg, mörk noisette.
2. Med K. S. och S. p. efter 3 dagars varm maceration, fås en vacker ljus grön färg.
3. Får den stå i 6 dygn at macerera, blir färgen något mörkare.
4. På samma sätt, men i digestions varme, fås en vacker ljus carmelite.
5. Med starkare eller koknings hetta, blir färgen svagare.
6. Med K. och S. i ljum maceration, fås, efter 6 dygn, en vacker blek röd färg.
7. Med starkare varme drager färgen mera åt brunt.
8. Med Alk. v. blir färgen gulacktig, hvarken vacker eller stark.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti