Suomen maamittari-yhdistyksen aikakauskirja 1, 1896
Ilahuttavaa on nähdä, että tämä kysymys vihdoinkin on tullut laajemman harkinnan alaiseksi ja että on odotettavissa uusia parempia määräyksiä taloudellisten karttojemme värittämisestä. Pitkä askel eteenpäin on koschenilli-karmiinin ja gummigutan vaihtaminen toisiin paremmin pysyviin väreihin; uskallamme toivoa vielä, että toimenpiteet eivät jäisi puolinaisiksi, vaan että kaikki muuttuvat värit hyljättäisiin, eikä vaan nuo mainitut kaksi enimmin muuttuvata. Tästä syystä emme voi kaikissa kohdin kannattaa nimimerkki O. S:n ehdotuksia aikauskirjamme viime vuoden 5:ssä ja 6:ssa numerossa.
*) Ulkomailla, missä poltetaan kivihiiltä tahi turvetta syntyy näiden palaessa rikki kaasuja, jotka vahingoittavat useita väriä paljoa enemmän kuin puita polttaessa syntyvä savu.Ne kokeet, joihin O. S:n hdoitukset perustuvat, ovat yksipuolisia, niissä kun on otettu huomioon ainoastaan valon vaikutus väreihin. Mutta kuten tiedetään muuttuvat vesivärit myöskin kosteuden ja pilaantuneen ilman vaikutuksesta. Kosteudessa rupeavat väriin sekoitetut gummiainekset ja paperissa oleva liima käymään ja tämä monesti muuttaa värin laadun. Huoneissa voi ilma pilaantua monella tavalla, esim. savun, meidän oloissa erittäinkin tupakin savun kautta *); myöskin ihmisten ruumiissa syntyvien sekä kaikenlaisesta likaisuudesta ja muista syistä johtuvien kaasujen kautta. Näistä syistä huoneiden ilma on melkein aina vähemmän tahi enemmän pilaantunut, jonka vuoksi monet värit muuttuvat hitaammin eli pikemmin. Herra O. S:n ehdoittamien värien joukossa on monta tällaista. Nämät seikat eivät tietysti ole tuon lyhyen koeajan kuluessa päässeet näkyviin hra O. S:n kokeissa, ne kun ovat tehdyt viraston huoneissa, jotka ovat täydelleen kuivat, joissa ihmisiä oleskelee ainoastaan muutamia tuntia vuorokaudessa, joissa uunista ei tule savua huoneisiin, joissa ei koskaan tupakkaa polteta, ja joita, säännöllisesti joka päivä tuuleutetaan. Yksityisten hallussa olevia karttoja ei koskaan pidetä näin suotuisissa oloissa. — Kun nyt kerran ruvetaan väriä muuttamaan olisi yllämainittujen seikkojen vaikutus myöskin otettava huomioon.
Näissä suhteissa; ovat herra O. S:n ehdoittamista väreistä seuraavat muuttuvia.
*) Olen nähnyt arkitehtuuri piirustuksia joissa saturni-punaisella tehty tiilikiven väri on muutaman vuoden kuluessa melkoisesti muuttunut. - Väärin on lukea saturni-punainen zinoberi-värien joukkoon, sillä se on aivan toista kemiallista alku.
**) Aureolini ei ole niinkuin voisi luulla nimestä (ja myöskin hra O. S:n kirjoituksesta siv. 179) samaa kuin jaune d'or, vaan on aivaii toista kemiallista alkuperää, ja kestävätä; Väriltään se on kirkkaan gummi-gutan näköistä.
***) Vertaa myöskin nimimerkki -f-f-:n kirjoitusta aikakauskirjamme 3 vuosikerran 3:ssa numerossa (1894 Kesäkuu) siv. 107, alhaalla 3). -Punaisista, saturnipunainen, (ransk. rouge de Saturn engl. red. lead), joka on lyijydioksidia ja mustuu pilaantuneessa ilmassa *). Vieläpä väri-firma Lefranc, jonka väriä hra O. S. suosittelee, on hintaluettelossaan, erittäin merkinnyt kestävät, värit (couleurs solides); mutta saturni-punainen ei ole tätä merkkiä saanut (vaikka se on annettu monelle tiettävästi muuttuvalle värille, niinkuin gummigutalle ja berlinin siniselle). Monet englantilaiset firmat eivät enää valmista ensinkään tätä väriä.
Keltaisista muuttuu: Kromi-keltainen (ransk. jaune de chrome, engl. chrome yellow), joka on lyijy-kromatia; mustuu pilaantuneessa ilmassa ja vaalenee valossa tuntuvasti (katso hra O. S:n kirjoitusta siv. 150); samoin muuttuu tuo kaunis väri, jonka ranskalainen nimitys on "jaune d'or", mikä myöskin on kromi-keltainen **).
Sinisistä muuttuvat: Preussin eli Berlinin sininen, joka kadottaa kirkkautensa pilaantuneessa ilmassa, ja kosteassa menee, harmahtavaksi, vielävä välistä harmaanruskeaksi, niinkuin jokainen tietää, joka on vanhoja karttoja nähnyt ***). —Valo ei näy sanottavasti vaikuttavan siihen.
Samalla tavalla muuttuu Antwerpin sininen (bleu d'Anvers, tavallinen ranskalainen nimitys on sillä bleu mineral); joka on muunnos berlinin sinisestä.
Vihreistä väreistä muuttuu: "vert mineral" ja englantilainen vihreä (vert anglais), jonka muuttumisesta ei voi olla epäilystäkään, sillä molemmat sen alkuvärit, kromi-keltainen ja berlinin sininen, muuttuvat; vieläpä on konstateerattu että sekoituksessa kromi-keltainen vaikuttaa hävittävästi berlinin siniseen. -
Mainituista syistä en voi kaikinpuolin yhtyä hra O. S:n ehdoittamiin väreihin, vaan pysyn siinä, mitä edellisissä kirjoituksissani olen esittänyt (v. 1894, n:o 6, v. 1895, n:o 1). En voi ymmärtää, miksi ehdoitetaan muuttuvia väriä, vaikka voi samalla hinnalla saada taatusti kestäviä ja muutoin juoksevaisuutensa puolesta yhtä hyviä värejä. Ja jos tulisikin muutaman kymmenen pennin eroitus hinnassa, niin ei pitäisi tuommoisen pikkuseikan vaikuttaa asian ratkaisuun. Mitä muutoin hintaan tulee, niin kokemukseni mukaan tulevat kuppivärit huokeammiksi kuin kappalevärit; sillä jälkimäiset, vaikka niitä hyvin hoidetaan, kuitenkin murenevat ja lohkeilevat, joten värikappaleesta aina menee melkoinen osa hukkaan.
Nykyistä formulaaria kohtaan sisältää hra O. S:n ehdoitus poikkeuksia. Epäonnistunut on mielestäni zinnoberin käyttäminen kivirakennuksiin ja saturnipunainen puurakennuksiin, sillä nämät värit ovat tuoreina niin toistensa näköisiä, että helposti erehtyy niiden suhteen: ja kartta tulee epäselväksi.
Yllämainittujen ja edellisissä kirjoituksissa esiintuotujen syiden perustuksella esitän käytettäviksi seuraavia kuppiväriä.
Kivirakennuksia varten: Tummaa krappilakkaa (ransk. laque de garance foncé) Bourgeois'ilta tahi englantilaista Alizarin Crimsonia Rowneyltä, jotka ovat molemmat halpahintaisia. Myöskin voi käyttää kalliimpata krappi-carminia (ransk. carmin de garance, engl. madder carmine).
Puurakennuksia varten: keltaista okraa (ransk. ocre jaune, engl. yellow ochre) tahi raakaa siennaa (ransk. terre de Sienne naturelle, engl. raw Sienna).
Tonttia ja kaskimaita varten; krappilakkaa tahi Alizarin Crimsonia.
Peltoja varten: vaaleata kadmium-keltaista (ransk. jaune de cadmium clair, engl. pale cadmium yellow) ; tahi kalliimpata aureolinia.
*) katso v. 1894, siv. 202 tätä aikakauskirjaa.
**) Herra O. S:n huomautusten johdosta sivulla 147 ja 174 viime vuosikerrassa, täytyy minun vastata ettemme (nimimerkki -f-f- ja minä) ole erehtyneet viheriöiden värien nimitysten suhteen.
***) Eiköhän sopisi niittyjä varten hankkia sopiva uusi väri, jonka voi saada sekoittamalla kestävätä keltaista ja sinistä.Niittyjä varten ei tietääkseni löydy formulaarin mukaista kestävätä väriä; täytyne siis käyttää tuota kirkasta viheriätä väriä, jolle ranskalaiset tehtailijat antavat nimityksen vert véronése ja englantilaiset emerald green; sen voi peittää ohuella läpikuultavalla kerroksella tuschia tahi nokimustaa.*)
Korpisoita varten: smaragdi vihreätä (ransk. vert. émeraud, engl. viridian eli veronese green) joka vastaa hyvin formulaaria, juoksee hyvin ja on täydelleen kestävätä.**)
Rahkasoita varten: poltettu Sienna (ransk. terre de Sienne brulée, engl. burnt Sienna).
Teitä varten: ruskea okra (ransk. ocre brun, engl. brown ochre) tahi poltettu sienna.
Kallioita, louhikkoja ja viljelykseen kelpaavia kangasmaita varten: tuschia (ransk. encre de Chine, engl. indian mk) tangoissa, tahi nokimustaa (ransk. noir de bougie, engl. lamp black), joka on aivan tuschin näköistä, kestävätä ja juoksee hyvin; sillä on paljon helpompi laveerata kuin tuschilla.
Vesistöihin: vaalea ultramarini sininen (ransk. outremer clair, engl. new blue) joka on halpaa, tahi kalliimpata cobalt sinistä; molemmat juoksevat hyvin. Sopisi myöskin koettaa coeruleani sinistä, (ransk. bleu cacruleum, engl. cerulean blue, tina ja cobalt oksidia), joka on hiukan vihertävä ja senvuoksi lähenee berlinin sinistä enemmän kuin ultramarini ja kobalt sininen.
Mitä tulee pulloväreihin niin ovat ne väripreparatia jotka kerran kuivuttuaan eivät liukene vedessä ja kestävät sen vuoksi kostuttamista; valoa y. m. vaikutuksia ne kestävät samalla tavalla kuin siihen käytetty väriaine, ja eivätkä siis ole aina kestäväisyytensä puolesta luotettavia. ***)
Coloriasto on väriaiheisten tekstien (ja kuvien) verkkoarkisto
(Archive for colour themed articles and images)
INDEX: coloriasto.net
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti