Kukka-ompeluksia.

Kotitaide 6-7, 1917

Samalla tavalla kuin viime aikoina kehitys on kulkemassa siihen suuntaan että pyritään antamaan asumukselle, pukimille, ympäröiville esineille personallisuusarvoa, on myöskin havaittavissa heräävä harrastus koristeompeluissa saamaan esille kauneusarvoja niin malleihin kuin tekotapoihin nähden. Tämän heränneen kauneuskaipuun seurauksena on ollut paitsi kasvanutta taiteellisuusmakua, myöskin monien uusien tekotapojen ja ennen muuta monien entisten, mutta teollisuustuotteiden valta-asemaan pääsyn vaikutuksesta unohtuneiden käsittelytapojen uudellen käytäntöönotto. Tämmöinen vanha ompelutapa, joka ajat pitkät on ollut halveksittuna, mutta joka nyt on uudelleen arvoonsa nostettu, samalla uusiutuessaan saaden "uutta viiniä vanhoihin leileihin",- s. o. uusia motiiveja ja parannettuja valmistusmuotoja, on esi-äitien halulla käyttämä kukkaompelu.

Tulos tässä viitatussa koristeompelussa on tyydyttävin, jos taitavasti neulaa käyttävä naiskäsi samalla kykenee omaperäisesti luonnostamaan ommeltavan mallin, työ, mihin ei erikoisemman korkeita taiteilijalahjoja tarvita, koska tässä riittää, että asianomainen ymmärtää mallinsa esikuvaksi valitsemaan soveliaita luonnon kukkia ja ne järjestämään maukkaasti malliansa varten. Monasti riittää tähän muutama harva kukkalaji; asteri, sireeni ja joriini villalangoilla ommeltuina mustalle liinakankaalle riittävät synnyttämään mitä ihanimman sohvatyynyn. Jos kulkee silmät avoinna ja mieli kauneustajuisena, niin alati havaitsee ympärillään ompelutöille maineita aiheita. Näiden aiheiden oikea käyttäminen on koristeompelussa pääasia. Tarkoitus ei ole suinkaan antaa luonnosta valokuvajäljennöstä, vaan on näkemys esitettävä ei naturalistisesta vaan tyylitellen, huomioonottamalla ompelutyön tarkoitus. Ompelutyö ei saa milloinkaan yrittää jäljitellä maalausta tai piirustusta, vaan se on valmistettava vaseti sitä varten laaditun luonnoksen mukaisesti, mikä saa pääsulonsa vasta ompeluaineella suoritettuna.

Tuonlaatuista luonnosta piirrettäessä on ensin määrättävä suurenko pinnan työstä ompelun tulee täyttää. Tälle pinnalle olipa se ympyrä, soikio, neliö —piirretään sitten kukat ja lehdet niin tiheään ja täyttävästi, että pohjaa jää vain hyvin vähän näkymään. Valittaessa kukkia, joita aijotaan ompelutyön aiheina käyttää, on huoli pidettävä siitä, että ne laadulleen soveltuvat yhteen; niinpä ei ole yhdistettävä toistensa kanssa kuuman ilmanalan, meillä pohjoismaissa vain huonekasveina hoidettuja jatavallisia yksinkertaisia luonnonkukkia. Päähuomio on kiinnitettävä oikeaan ja kauniiseen järjestelyyn. Pantakoonpa kukat symmetrisesti tai ei, niin jaottelun tulee aina kumminkin olla sellainen, että ne näyttävät lähtevän jostakin määrätystä pääkohdasta kompositsionin painopisteestä jonka ympäri muut kukat ryhmittyvät. Tämän painopisteen muodostaa joko yksi tai useampi suurempi kukka, se voi olla ompelukentän keskessä tai sen sivulla, riippuen siitä onko kompositsioni symmetrinen tai epäsymmetrinen. Symmetrisessä kompositsionissa voi muuten olla myöskin kaksi symmetrisesti sijaitsevaa painopistettä. Kun kukat ovat hyvin jaotellut, niin että eri laatujen ryhmät ovat toisiinsa oikeassa suhteessa eivätkä masenna toistensa vaikutusta, voidaan kukkien välit täyttää lehdillä.

Värienyhdistelyllä, joka tietenkin käy käsi kädessä piirroksellisen järjestelyn kanssa, on samat lait kuin piirroksellisellakin. Värejä on punnittava rinnakkain ja saatava, samoin kuin suurten ja pienten kukkien rinnastuksella saadaan vaikuttavia kontrasteja, sama tulos tummien ja vaaleiden värisävyjen avulla. Yksityisten kukkien värivahvuuden tulee olla suhteellinen niiden lukumäärään, s. o. loistava väri on säästellen käytettynä tehokkaampi, vaikuttavampi kuin suurissa määrin käytettynä. Ompelulangan värien tulee soveltua ompelupohjaan; mustalla tai valkealla pohjalla vaikuttaa jokainen ompeluväri erinomaisen hyvin. Vaikeampaa on ja näin ollen huolellisempaa valikoimista vaativa jokainen värillinen pohja ja sitä enemmän vielä, jos tämä itse on esiinpistävää väriä, sillä pohjaväri ei saa olla haitallinen ompelulankojen vaikutukselle.

Jos luonnoksen nojalla aijotaan piirtää kopioitavaksi sovelias malli, on tottumattoman aljettava taiteilemisensa sillä, että hän ensin piirtelee luonnon mukaan ja sitten näin saamansa kukat yksinkertaistuttaa, stilisoi, saadakseen suuria, selviä ompelutyölle soveliaita muotoja, jättämällä pois luonnollisessa tilassa esiintyvät tilapäisyydet pois. Villalangalla  ommeltavat työt edellyttävät voimakkaampia, yksinkertaisempia muotoja kuin silkillä ommeltavat.

Dekoratiivisesti vaikuttavan ompelun aikaansaamiseksi tarvitaan voimakkaita ja loistavia ompeluvärejä. Kaikki ompeluaineet voivat tulla käytäntöön, mutta työ on suoritettava tietenkin kunkin laadun vaatimusten mukaisesti. Mieluisinta on villalangan käsittely ja kernaimmin tästä pehmeät, taipuisat laadut. Paksu säije, täyttäessään hyvin, jouduttaa työtä. Koruompelusilkillä on myöskin vahvat värit, mutta sillä ompeleminen on vaivaloisempaa, ja niissä halutaan saada suuremmat dekoratiiviset vaikutukset, kuten esim. tyynyissä, on villalangoille melkein aina annettava etusija. Pohjaksi näissä villalankaompeluksissa soveltuu karkea liinakangas, mutta myöskin paksumpi silkki, sellainen kuin atlas. Yhdistelemällä erilaatuisia työtarpeita, sellaisia kuin kultalankaa, helmiä ja lasikiviä, saavutetaan uusia somistemuotoja, niinkuin yleensä koruompelemisessa ompelijan taidokkuudelle ja mielikuvitukselle avautuu avara kenttä.

Tavallisimpien koruompelupistosten sellaisten kuin jälki-, varsi-, laaka- ja solmupistojen taitaminen riittää puheenalaisten koruompelutöiden suorittamiseen. Laakapistoja käytettäessä vältetään lävitsepistämistä mahdollisimman ja käytetään läpipistämistä vain silloin kun on pelättävissä, että pitkät pistot riipaisivat riippumaan. Kukkien terälelidet ja kasvien varsilehdet ommellaan laakapistoja käyttäen mahdollisimman pitkillä, villalangoilla ommeltaessa ei liian tiiviiseen sovitetuilla pistoilla yksivärisinä, ilman värien muuttumista; poikkeuksen tekevät vain täytetyt kukat sellaiset kuin malvat, missä sisäpuolisten tummempien terälehtien pistot yhtyvät liiempiin. Sellaisissa kukissa, joissa on kahta väriä yhtyvät ommellut värit toisiinsa "shatteeraamalla". Lehtien suonet ommellaan varsipistoilla, niinkuin myöskin varret osin. Suuri monipuolisuus suoritustavassa tarjoutuu senlaatuisten kukkien kuin astereiden, aurinkokukkien, päivänkakkaroiden ompelu, sillä niissä saattaa käytellä kaikkia edellämainittuja pistomuotoja. Kuten jo aikaisemmin mainittiin, asettaa koruompeleminen tekijältään moninaisia vaatimuksia; huolellinen työainesten valinta, erilaatuisten pistotapojen käytön itsenäisyys tarjoovat iloa sillekin, joka ei itse ole tilaisuudessa laatimaan ompelustensa luonnokset. Mutta vasta itsenäisten ja luovien koruompelijain kautta saattaa naiskäsityön merkitys nousta oikeaan arvoonsa.