Kirjapainolehti 9, 30.9.1890
Alexander Waldow'ilta.
(Jatkoa 8:een n:roon).
12. Irispainos.
Irispainoksella tarkoitetaan sellaista moniväripainosta kun yhdellä telalla ja yhdellä painamisella syntyy useita toisesta toiseen uppoavia värejä, ikään kuin sateenkaaressa. Tämä painotapa vaatii edellä kaikkea telojen erinomaista puhtautta sekä värien parhainta hiertämistä ja jakamista painettavan suuruuden mukaan.
Seuraavaista tapaa noudatetaan käsipaininta käytettäessä painamiseen. Telanakselin pyörimäpaikalle telustassa (valsställning) asetetaan alaspäin tähdätty puikko tai kannatoin naula sekä väripöytään pari kuumaista puuliuskaa taikka rautakiskoa; puikot juoksevat sitte kiskojen kuurnissa ja pitävät telan vakavana asemallaan värien hiertämisessä. Samallaiset kiskot asetetaan myöskin kehystään ladelman viereen, jolla taas tarkoitetaan estää telan syrjäytymistä oikealle paikalle. Täten määrätty väri telalla rullattaessa tulee tasaisesti toinen toiseensa uppoavia värejä yhdellä telarullauksella.
Jos mainitulla tavalla tehdyt laitokset ovat väripöydässä ja kehystässä, sekä lyijykynällä eri värien leveysala viivalla pöytään pöydälle merkitty, niin levitetään värilastalla ne hyvin jauhetut värit väriyli, että seuraava väri aina vähän menee vedetyn viivan joten toisen värin syrjä yhdistyy toiseen. Tämä värien levitys tapahtuu myöskin sillä lailla, että vasen syrjä on vähän vahvempi oikeata syrjää, taikka vasempaan a-syrjään pannaan enempi väriä kuin oikeanpuoliseen b-syrjään, jotta b-syrjä tulee näyttämään vaaleammalta. Tiiliä tavalla saavutetaan värien tasaisempi uppoaminen toisiinsa.
|a -b|a -b|a -b|
Irispainoksen aikaansaaminen pikapainimella on melkein helpompi kuin käsipainimella. Tässä menetellään seuraavalla tavalla: Noin 1 ciceron paksuisisa messinkipölkkejä leveine jalkoineen asetetaan värikastiin siten, että se kahden polkimen välille jääpä aukeama vastaa sitä leveyttä, joka kullekin värille tulee olemaan. Kun nyt pikapainimon suuri värisilinteri kuitenki liikkuu kahtialle, tulee sen liike supistua niin ettei sille anneta 1 lciceroa laveampaa liikevaltaa.
Ne hyvin jauhetut värit pannaan nyt niihin nyt niihin väripölkeillä muodostettuihin säiliöihin värikastissa ja terat hierotaan sitten varovasti väreihin. Värisilinterin 1 ciceron liikkeestä kahtialle päin sekoittuvat "pohja"-värit ja jättävät, jos telat on puhaat, erittäin sievän ja tarkan painoksen. Ymmärrettävä on että myöskin kaikkien hierretelojen syrjäliikkeet ovat supisyettavat.
13. Congrev-painos.
Omituista on Congrev-painos, jonka keksijä, englantilainen William Congreve, vuonna 1828 saatti julkisuuteen.
Tämä tarkoittaa moniväripainosta, joka soveltuu ihan varmaan toinen toiseensa (ei päällekkäin), esim. etiketit, joissa kaiverrettu reuna piirittää kirjaimilla varustetun laatan. Kukin tämän etiketin kaksi niinikään oman laattansa, tehdyt siten että reunalaatta, jonka tulee olla varustettu tarkalla keskustan leikkauksella, piirittää sisäisen kirjalaatan. Seuraava kuva selvittää tämän.
[Ei kuvaa]
Jos nämät laatat eroitetaan toisistaan, rullataan ne eri väreihin hierotuilla teloilla ja yhdistetään uudestaan toisiinsa, niin voidaan yhdellä painamisella saada kaksiväripainoinon kappale.
Että täten meneteltyä, useamman laatan asettamisella, saatetaan painaa monta väriä kerralla, voipi lukija helposti käsittää.
14. Bronssipainos.
Bronssilla taikka värillisillä väreilläpainaessa, joita ei jauheta vaan käytetään jauhona kuten bronssikin, tulee erityisille bronssi- tai jauhoväreille myöskin käyttää erilaisia värejä painamisessa, esim. kultabronssille otetaan chromkeltaa, tai valko-ockraa, vaskibronssille vaaleata karmiinilakkaa tai jotakin sen näköistä, viheriäiselle chromkeltaisen ja pariisinsinisen seosta, hopealle harmaata tai valeata siniväriä, violetille karmiinilakan ja milorisinisen seosta j. n. e. Kaikki värit, joita käytetään, jauhetaan vaaleiksi; kullalle esim. saatetaan antaa punertava kiuhde, josväripainokseen käytetään karmiinilakkaa kuten vaskeenkin.
Bronssitukseen soveltuu paraiten joko pehmeä sivellin, jonka harjakset eivät ole tuumaa pidemmät, taikka vaddia; varota tulee ett'ei bronssituksessa paineta ylen kosteoita värejä, joten puhdas paperi keveästi likaantuu. Erittäinkin tulee huomata paperin kuivuus, sillä vähinkin kosteuden oire vaikuttaa painoksen kauneuteen bronssin tarttuessa yleensä paperinpinnalle. Paitsi sivellintä ja vaddiakäytetään kernaasti myöskin jäniksen käpälää, bronsitusharjaa, bronssituslaitosta, taikkapa joteskin kallista ia erityisliikkeessä sopivaa bronssituskonetta.
(Jatk.)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti