Kansakoulun lehti 15, 1.8.1905
Lehtisiä matkapäiväkirjastani opintomatkalta syyslukaudella 1904.
Kirj. A. Kohonen.
II.
Nykyajan piirustusopetuksen periaatteita.
[---]
5. Väriaistin kehittäminen.
Väritys edistää muodon selvää tajuamista. "Meidän ensimäiset muodon mielikuvat syntyvät todennäköisesti esineitten eri väreistä, joiden kautta ne kohoavat taustalta tai muista esineistä," (Walter Crane: Linie und Form.) Kuu me tarkastamme tuon erivärisen alan tai esineen ympärystä, niin me löydämme sen rajaviivan. Jos piirustusopetus tahtoo kehittää oppilaitaan selvään muodontajuntaan, niin värien tulee olla siinä tärkeänä apukeinona. Tulee kehittää selviä värin mielikuvia, sillä ne tukevat voimakkaasti muodontajuntaa. Muoto ja väri kuuluvat niin läheisesti toisiinsa, että toista on miltei mahdoton ajatella ilman toista.
Edelleen on huomattava, että lapsilla on erinomainen into varten käyttämiseen. Tämä lasten into ja harrastus on saatettava piirustusopetuksen palvelukseen, edistämään sen tarkoituksen saavuttamista.
Ihmisen luontainen mieltymys väreihin on kaiketi selityksenä siihen, että ihminen on kaikkina aikoina pyrkinyt väreillä kaunistamaan esineitään ja tekemään niitä kaikin puolin miellyttävän näköisiksi. Tästäpä johtuu värien monenmoinen käyttäminen koristetarkoituksiin. Jos koulu siis pitää huolta väriaistin oikeasta kehittämisestä, niin se samalla varustaa oppilaitaan heidän vastaiseen elämäänsä, sillä kaikilla elämän aloillahan tarvitaan kehittynyttä väriaistia, ja monen monessa ammatissa se on aivan välttämätön.
*) Vertaa A. Kohonen: Piirustuksen opetus kansakoulussa.Vielä tärkeämpi on se seikka, että väri on oivallinen väline kaunetunteen kehittämiseen. Kauniita värisovitelmia katselemalla ja niitä itse sommittelemalla lapsen kauneusaisti kasvaa ja hän saapi ikäänkuin mittakaavan muiden samantapaisten suhteitten oikeaan arvosteluun. Kaunetunteen kehittäminen on ylen tärkeä; taidekaunis on kuitenkin alkuasteena siveellisesti kauniiseen. On otettava myös huomioon, mitenkä syvän vaikutuksen väri tekee ihmisen mielialaan. Ei ainoastaan eräät väriyhdistykset, vaan vieläpä yksityisetkin värit vaikuttavat erityisellä tavalla meidän mielialaamme. Niinpä sininen synnyttää ikävöimistä, punainen kiihoittaa, viheriä sitävastoin rauhoittaa. *) "Väri on lumoojatar, joka loitsii hyvää ja huonoa, riemua ja päivänpaistetta, surua ja synkkyyttä, Se ei milloinkaan salli kohdella itseään välinpitämättömästi. Se työntää pois luotaan ja vetää puoleensa, luopi iloisuutta ja miellyttäväisyyttä, kohottaa mieltymyksen ihastukseksi, mutta muuttaa myöskin vastenmielisyyden kauhistukseksi ja hirmuksi." (J. V. Faleke.) Viitattakoon myöskin siihen vertauskuvalliseen merkitykseen, joka miltei ylt'yleensä väreille annetaan.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti