Kotitaide 4, 1903
Ainahan kuulee valitettavan, miten vähän valoa ja ilmaa kauniit vihreät puupetsivärit sietävät. Syyn saa piankin selville - nim. sellainen henkilö joka kemiata tuntee - kun ottaa lähemmin tutkiakseen kaupassa esiintyviä nesteen- tai pulverinmuotoisia vihreitä petsivärejä. Kaikki vihreät ja oliivivihreät petsit sisältävät pääosanaan kahta hohtonsa ja värivoimakkuutensa takia huomattavaa, mutta sangen vähän valoa kestävää aniliiniväriainetta nim. briljanttivihreätä tahi malakiittivihreätä. Ne ovat nämät väriaineet, joita puupetsien resepteissä kutsutaan yhteisellä nimellä "aniliinivihreäksi."
On oikeastaan ihmeellistä, että yhä edelleen pidetään näistä harmajan-vanhoista aniliiniväriaineista vihreitä ja oliivivihreitä petsejä valmistettaessa eikä ole niiden tilalle ruvettu asettamaan lukuisia uusia tervaväriaineita, jotka pysyväisyydessään kaikin puolin voittavat nuo ensinmainitut.
Ainut syy lie ehkä se että molemmat väriaineet briljanttivihreä ja malakiittivihreä ovat sekä vedessä että spriissä liukenevia, joten näitä voi käyttää sekä vesi- että spriipetseinä. Ja näin tulivat ne valoa sietämättöminä kauppaan ja joutuivat piankin puuseppien, huonekalutehtailijoiden ja ostavan yleisön keskuudessa huonoon huutoon.
Kokeillessa miten mitkin vihreät väriaineet kestävät valon vaikutuksia, huomattiin että parhaimpia on atsiinivihreä (saks. azin-grün). Se liukenee erinomaisen helposti kuumassa vedessä, väriaine tunkeutuu petsatessa verrattain syvälle puuhun, soveltuu hyvin eri puulajeihin, ei irtaannu kiillotettaessa, jotta kiillotuksessa alkavakaan ei tarvitse peljätä pilkukkaista pintaa, ja mikä tärkeintä, kirkkainkin petsaus on niin valoakestävää että se tyydyttää kaikki järjelliset vaatimukset; sillä aivan muuttumatontahan ei ole luonnollisten eikä keinotekoisten väriaineiden joukossa ainuttakaan.
Atsiinivihreällä ei ole sitä kirkkautta mikä on yllämainitulla vanhalla aniliinivihreällä; mutta sehän on eduksi, koska huonekaluteollisuudessa pyritään käyttämään himmeimpiä vihreitä ja oliivivihreitä; useinpa eri nyansseja koetetaan saada sekottamalla keltaista, oranssia, ruskeata tahi harmaata. Spriissä liukenee atsiinivihreä huonosti, joten sitä ei voi käyttää pulituuri- ja sprii-lakkaväreihin.
Seuraavassa mainittakoon muutamia värireseptejä, jotka selvittävät atsiinivihreän monipuolisen käytännön:
I. Kirkasta, vihreätä puupetsiä: liuvotetaan 10 gr atsiinivihreätä 1 litraan kuumaa vettä, filtreerataan liuvos ja petsataan tällä hyvästi silitetty puu.
II. Kirkasta oliivivihreätä puu-petsiä: liuvotetaan 9 gr atsiini-vihreätä ja 1 gr kristalli-oranssia 1 litraan kuumaa vettä, ja filtreerataan liuvos, jonka jälkeen se on valmis käytettäväksi.
III. Keskivahvaa oliivivihreätä puupetsiä: kiehutetaan ensin puu liuvoksessa, missä on 40 gr kaslerruskeata (saks. Kasslerbraun) ja 10 gr potaskaa sekotettuna 1 litr. vettä, ja kun tämä on kuivunut, kastetaan liuvoksessa, mikä on saatu 10 gr atsiinivihreätä ja 1 litr. kuumaa vettä.
IV. Keskivahvuista oliivikeltaista: kiehutetaan puu ensin samassa liuvoksessa, mikä edellä-mainitussakin oli alkutoimituksena ja kuivattua kastetaan liuvoksessa, missä on 8 gr atsiinivihreätä, l gr kristalli-oranssia GG ja 1 gr tartratsiini (saks. Tartrazin) keltasta 1 litrassa kuumaa vettä.
V. Tummaa oliivia: puu kiehutetaan ensin liuvoksessa, missä on 100 gr kaslerruskeata ja 25 gr potaskaa 1 litrassa vettä, ja kuivettua kastetaan se liuvoksessa, mikä on saatu sekottamalla 24 gr atsiinivihreätä ja 6 gr tartratsiinia 1 litraan kuumaa vettä.
VI. Tummaa vihreätä oliivia: puu kiehautetaan samassa alku-liuvoksessa, missä edellisessäkin ja kuivumisen tapahduttua kastetaan se liuvokseen, niissä on 10 gr atsiinivihreätä 1 litrassa kuumaa vettä.
VII. Tummanvihreätä: puu petsataan liuvoksella, missä on 10 gr atsiinivihreätä, 10 gr mikrosiinia (vedessä liukenevaa) ja 1 litr. kuumaa vettä.
Yllämainituista ohjeista nähtämee, miten monipuolisesti atsiinivihreätä voi petseissä käyttää. On niin luonnollista, että tuskin erityisesti mainita tarvitsee, miten käyttämällä eri suuria ainemääriä saadaan kaikki ajateltavat vihreän ja oliivin värivivahdukset. Mitä enemmän kaslerruskeata, sitä ruskeampi petsi syntyy.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti