Sanomia Turusta 3, 4.2.1851
Tätä julkista ja muhkeata lehti-puuta kaswatetaan warsin wähän Suomessa, ehkä siittäkin syystä ett'ei sen sanota menestywän kuutta penikulmaa kau'empana meren rannasta, eikä pohjasemmalta, Rauman taikka Porin kaupunkia; mutta sopisi sitä jo silläkin alalla, eritoten etelä-suomessa Turun paikkakunnilla, kaswattaa jotensakkin enemmän kuin sitä wielä kaswatetaan.
Tammi, joka on maamme kowimpia ja kestäwimpiä puita, kaswaa 50 kyynärän mittaseksi ja hedelmöitsee 40 wuotiaana, on laiwoiksi ja muiksi tarwe-kaluiksi paras 150 wuoden ikäsenä, on tuleentunut 200, ja täysi-ikänen 300 ja 500 wuoden paikoilla. Se luonnistuu paraiten kehkeriäisillä ylänkö mailla, pehmosessa wiljakkaassa sannan sekasessa sawimaassa, mutt'ei wetisessä suon tapasessa; kukostaa kohta lehtien puhjettua Kesä-kuun alussa ja saa tuleentuneen hedelmän Loka-kuun alussa.
Suwi-tammi, joka luonnistuu meidän maassa paremmin kuin talwi-tammi, tunnetaan siittä että sen lehti, jossa on lyhy oksa, puhkee aikasemmin ja on enemmiten oksan päässä; terhot owat pidemmät ja kaswaawat yksitellen taikka parikolme puolentoista tuuman mittasissa oksissa.
Tammia kaswatetaan syksyllä waristetuista hywin tuleentuneista terhoista. Terho, joka on tammen siemen-hedelmä (ollon), pistetään, joko kewäällä taikka syksyllä Mikonpäiwän jäljestä loppu kuussa, pehmoseen maahan kataja- taikka pähkinä-pensaan alle parin tuuman sywyyteen, pienipää ylös. Läpi pistettäköön maahan teräwällä seipäällä liki pensaan tyweä ja pantakoon terhon ympärille hiukan sammalia ja peitettäköön kuoppaansa hienolla mullalla. Pensas suojaa taimen wilusta ja päiwän poltteesta niinmyöskin elukoilta. Syksyllä istutetut terhot tuleewat maalle niinä aikoina kuin wanhojen tammien lehdet owat puhkeemallansa, mutta kewäällä istutetut — kuinka ilmat owat — 4, 5 wiikkoa jälkeen istutuksen. Ensi wuonna sysää tammen taimi 4 taikka 12 tuumaa hywässä maassa; sittemmin wuosittain parikolme korttelia.
Kowassa watsa- ja puna-taudissa, niinmyös werenjuoksussa, on keitos tammcnlehdistä hywää. Sitä nautittakoon sitte wasta kuin ruumis kuljettamilla aineilla on hywin tyhjennetty. Kaula-taudissa (halsfluss) sekotetaan keitokseen Saksan wiinaa ja hunajaa ja koristetaan sitte kurkussa. — Nuorista oksista otettu kuoria kourallinen keitetään kannulliscssa oluessa taikka wedessä ja juodaan kortteli kahdesti taikka kolmasti päiwäässä, puna- ja wilu-taudissa, sitte kuin sisukset kuljettawilla aineilla owat tyhjennetyt. — Terhot, hywin kuiwattuina ja jauhoiksi pienettyinä, owat parantaneet wilutaudista; ja lämpösessä oluessa juotuna, jonka perästä sairas on maannut tuokion hioksissa, on ruusu parantunut ja ajettuma sulanut ennen 12 tuntia. Terho-jauhot sanotaan myös yskästä estäwän hewosen. Sioille owat ne hywiä syötettäwiä. — Kewäällä otetut tammenkuoret, wanhan koiwun kuorien seassa, owat hywiä nahan parkiksi. Suuret ja rososet kuoret owat hywiä antura nahoille, ja päällisnahoille nuoren tammen taikka oksien kuoret. — Tammi estetään halkeilemasta, jos se kohta kaadettua halastaan, sauhutetaan ja sitte kuiwataan. Se kowenee lujemmaksi, jos se kolotaan paria wuotta ennen kaatamista. — Tammen kääpää pannan kuiwattuna ja pehmoseksi nuijittuna juoksewiin weri-haawoin.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti