Kuopion koti- ja taideteollisuusoppilaitos
Kevätlukukausi 1983
Outi Sipilä
Opistoasteinen tekstiiliosasto
5.3. Tatit - kellanvihreitä sävyjä
Suurin osa tattien väriaineista on pillistössä, mutta koko sientä voidaan käyttää värjäykseen. Voimakkaiden sävyjen värjäämiseen tarvitaan noin viisi kertaa enemmän tatteja kuin on värjättävää lankaa.
Kokeilin värjäystä kangas-, nummi- ja voitateilla (kortit 29-36). Voitatista ei väriä lähtenyt juuri lainkaan, vaikka Färga med svampar -kirjassa kerrotaan siitä saatavan beigen oliivin sävyjä.
5.3.1. Valon vaikutus kangastateilla värjättyihin lankoihin
Nämä näytteet on värjätty 25.9.82 tuoreilla kangastateilla (kortti 30). Näytteiden vasemmanpuoleinen osa on ollut valolta suojattuna.
[kuva: tinapuretus on vähentänyt punaisuutta; rautapuretuksessa lanka on tummunut]
//
5.3.2. Kangastateilla värjättyjen lankojen pesunkesto-ominaisuudet
Langat on pesty kevyesti hienopesuaineella 30-40°C:ssa. Jokainen näyte on pesussa ollut valkoisen testikankaan sisällä, mutta mistään langasta ei tarttunut väriä testikankaaseen.
Nämä langat on värjätty 25.9.82 tuoreilla kangastateilla (kortti 30). Oikeanpuoleiset langat on pesty.
[kuva: aluna-, kromi-, kupari- ja rautapuretuksella väri on samentunut]
Pestyä ja pesemätöntä lankaa on verrattu harmaa-harmaa -asteikkoon, jossa paras arvosana on 5.
Kangastateilla värjättyjen lankojen hankauksenkesto on hyvä.
Coloriasto on väriaiheisten tekstien (ja kuvien) verkkoarkisto
(Archive for colour themed articles and images)
INDEX: coloriasto.net
8.7.07
Outi Sipilä: Sienillä värjääminen - Tatit
Hakusanat:
1980-luku
,
1983
,
keltainen
,
sienivärjäys
,
Sipilä
,
tatit
,
tutkimus
,
valonkesto
,
vihreä
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti