Förtekning, af de färgegräs, som brukas på Gotland ock Öland, III (1742), 20–28

Carl Linnæus (Carl von Linné); Linnés uppsatser i Kungliga Vetenskapsakademiens Handlingar 1739-1768. s. 20–28

Luettelo niistä värjäyskasveista, joita käytetään Gotlannissa ja Öölannissa.Professor Carl Linnaei: Förtekning, af de färgegräs, som brukas på Gotland ock Öland, III (1742)

Valtakunnan säätyjen manufaktuurikonttori [?] antoi minulle muun muassa matkustusohjeeksi, kun lähdin matkalle Öölantiin ja Gotlantiin, että minun tuli tarkoin tiedustella kaikenlaisia värjäyskasveja.Riksens Stånders Manufactur-Contoir gaf mig ibland annat uti instruction då jag anträdde resan til Öland och Gotland, at jag noga skulle efterfråga allehanda färgegräs.

Tässä annan otteen matkakuvauksestani kaikista niistä kasveista, joita samoilla saarilla käytetään kansan keskuudessa värjäykseen ja jotka olen voinut saada selville.Här gifwer jag et utdrag, af min resebeskrifning, på alla de wäxter, som brukas på samma öar til färgning af almogen: dem jag kunnat upspana.

Annan ne juuri sellaisina kuin olen ne koonnut, sen kuvauksen kanssa, jonka olen saanut talonpojilta, epäilemättä kuitenkaan, etteivätkö värjärit aina osaisi parantaa niitä virheitä, joita oppimaton rahvas tekee, ja itse helposti oppia menetelmän, jolla väri saadaan voimakkaammaksi.Jag gifwer dem just som jag dem samlat, med den beskrifning jag af Bönderne sätt, ej twiflandes, med mindre Färgarena altid weta förbättra de fel, som af olärde almogen practiceras, och sielfwa lära lätt upfinna methode, at drifwa Färgen högre.

Punainen.Rödt.

Asperula cynanchica = Cynanchica pyrenaica cynanchica, etelänmaratti, (mäkimatara), rosenmåraI. Madra. Gotlandis. Aspercula foliis linearibus quaternis; summis oppositis. Fl. Leidens. 255. Rubia Cynanchica. Bauh. pin. 333. Bauh. hst. 2.p.723.

Kasvaa kautta koko Öölannin alvarin sekä koko Gotlannin alueella turve- ja kovasavisella maaperällä. Täällä sitä on hyvin runsaasti, joten sitä ei voida koskaan hävittää; mutta muissa Ruotsin maakunnissa se kasvaa hyvin niukasti.Wäxer öfwer hela alwaren på Öland, så wäl som hela Gotland, på torv och skarp lerig Jordmon. Är här ganska öfwerslödig, kan altså aldrig utödas; Men i de andre Sweriges Provincer wäxer mycket sparsamt.

Sen tunnistaa helposti siitä, että kukat ovat suppilomaisia, kolmiliuskaisia, niissä on kolme hedettä ja yksi kaksiliuskainen emi; varsi seisoo harvoin pystyssä, vaan on enimmäkseen maata myöten kaatunut.Hon kännes dermed lätt igen, at Blommorna äro trattlika, treklöfde, med tre Ständare ock en twåklöfd Stift; stielken står sällan upträttad, mäst kullfallen.

Meillä kukat ovat valkoiset, eivät punaiset kuten ulkomailla.Blommorna hos oss äro hwita, ej röda såsom utomlands.

Juuret kasvavat yhdessä kimpuissa ja ovat kokonaan punaiset.Rötterna wäxa tilsammans i klasar helt röde.

Gotlantilainen käyttää paljon näitä juuria villan värjäämiseen kirkkaanpunaiseksi; juuret kaivetaan ylös tai hakataan ennen kuin käki kukkuu, siis keväällä, ennen kuin varsi on täysin kasvanut, sillä silloin juuret ovat löyhempiä ja antavat paljon enemmän väriä. Juuret keitetään happamimman juoman kanssa, jota voidaan saada, mikä tekee väristä voimakkaamman. Kun juuret ovat kiehuneet, villa pannaan joukkoon, kun keitos on vielä lämmin. Heti kun villalanka otetaan lämpimästä väristä, se huuhdellaan nopeasti lipeässä.Götlänningen brukar mycket desse rötter at färga ullet högrödt; rötterne pekas eller hackas up förr än Göken gal, det är om Wårtiden, förr än stielken blifwit fulkommen wuxen, ty då äro rötterne lösare ock färga längt mer. Rötterne kokas med de surste dricka som kan ärnäs, hwilket gör färgen högre. När rötterne kokat, lägges ullet uti, medan koket ännu är warmt. Så snart ullna Garnet tages up utur warma färgen, sköljes det hastigt af i lut.

Talonpojat valmistavat täällä paikkakunnalla juomaa mäskistä sen jälkeen, kun olut ja kalja on otettu pois. He kaatavat vettä mäskin päälle suureen puuastiaan, antavat sen seistä ja käydä koko ajan, jolloin siitä tulee hyvin hapanta. He laskevat juomaa pois sitä mukaa kuin sitä juodaan ja kaatavat tilalle puhdasta vettä, niin että mäski voi tällä tavoin antaa juomaa kokonaiset kolme kuukautta. Tällä happamalla juomalla on täällä Gotlannissa puolet hyödyllisyydestään, missä kaikki muu on kylmää vettä. Tällä happamalla juomalla talonpojat keittävät oman mataransa (etelänmarattinsa) väriksi.Bönderne tillaga sig här på orten dricka af Mäsken, sedan öl ock Spis-Öl är aftagit, i det de slå watn på mäsken uti et stort träkäril, låta det stå ock gäsa hela tiden, då det blifwer ganska surt; aftappa så fort de dricka, slå rent watn på i stället, at mäsken sådeles kan gifwa dricka hela tre Månaderna. Detta sura dricka kan halfwa sin nytta här på Gotland, der alt är kalt-watn. Med detta sura dricka koka Bönderne sin madre, til färg.

Galium boreale, ahomatara, måraMattara Finlandis. Madra. Suecis. Galium caule erecto, foliis quatermis verticillatis, Lanceolatis trimerviis. Fl. Lapp. 60. Mollugo montana erekta quadrifolia. Raj. Syn. 224.

Kasvaa lähes koko Ruotsissa yleisesti niityillä kivien seassa.Wäxer öfwer måst hela Swerige almän uti ängar bland stenar.

Tällä on pieniä puumaisia punaisia juuria, joilla Smoolannin ja Pohjanmaan talonpojat värjäävät villan punaiseksi.Denna har små trädlika röda rötter, med hwilka Böndren i Småland och Österbotn bruka färga ullet rödt.

Sen ei katsota hyvin palkitsevan vaivaa, koska juuria on varsin vähän ja niitä täytyy punnita saman verran kuin lankaa.Tyks ej wäl löna mödan, emedan rötterne äro ganska få, ock skola upwägas lika emot garnet.

Roccella tinctoria, Lecanora tinctoria Lakmusjäkälä, lackmuslavRoccella, Oricello, Orcella, s. Raspa. Lichen tereticompressus, setaceus, erectus, subramosus, aphyllus, tuberculis alternis. Lichen graecus polypoides tinctorius saxatilis. Tournes. Cor. 40. Lichenoides tubolusum plarydasophyllon, tuberculis pulverulentis donatum. Raj. Syn. 66. Fucus verrucosus Tinctorius. Bauh. Hist. 3. p.797.

Tätä verratonta kasvia, jonka tuskin kukaan muu kuin ainoastaan kasvitieteilijät voivat tuntea, olen etsinyt päivittäin, mutta en ole tavannut sitä Itämerellä. Se kasvaa kuitenkin Englannin länsirannikon merellä, ja kenties myös meillä, jos joku sitä tarkoin etsisi.Denna omistelige wäxt, som knapt af någon annan än endast Botanicis kan kännas, har jag sökt dageligen, men intet råkat i Östersjön. Han wäxer dock wid Wästersjön i Engeland, ock kanskie hos oss, der någon noga eftersågo.

Tällä värjäävät italialaiset kirkasta purppuraa. Kasvi jauhetaan karkeaksi, pannaan puuastiaan, kostutetaan kerran päivässä pienellä määrällä vanhaa miehen virtsaa, sekoitetaan päivittäin, ja samalla lisätään joka päivä hieman (yhteensä 1½) soodaa, kunnes se saa värinsä; sen jälkeen se käsitellään kalkkivedellä ja pannaan syrjään.Med denna färga Italierne en hög purpur. Wäxten pulveriseras groft, slås uti träkäril, fuktas en gång om dagen med litet gammal urin af en Mans person, dageligen omröres, då ock dageligen litet (Summa 1½) Souda i blandas, til des hon får sin färg, sedan lutes med kalkwatn, bortsättes.

Koska tämä sammal näyttää antavan kaikkea muuta vähemmän kuin väriä, sillä se on ulkopuolelta tumma, pitäisi samalla tavoin tehdä kokeita useiden muiden sammallajien kanssa, mikä saattaisi palkita vaivan onnelliselle kokeilijalle.Emedan denna mossa tyks ingen ting mindre gifwa än färg, ty han är mörk utan på, borde med åtskillige Species af andra mossar försök på samma sätt göras, hwilket mödan torde betala den lyckelige.

Syyn tähän antoivat minulle Öölannin Gaxan ja Brundsätran kappelin rannat sekä Gotlannin Fårön, missä Fucus eli merilevä oli ajautunut kasoiksi rannoille, missä se makasi ja mätäni. Vedessä nähtiin levässä ikään kuin verta: punainen väri, jonka merivesi, aurinko ja mätäneminen olivat uuttaneet. Se ei kuitenkaan värjännyt paperia, mutta saattaisi värjätä villaa, jos ihminen ymmärtäisi jäljitellä luonnon toimintaa, valmistaa sitä taidolla ja käyttää sitä.Anledning härtil gåfwo mig stranderne wid Gaxa och Brundsätra Capell på Öland, samt Fårön på Gotland, der Fucus eller Tång, war drifwen i högar til stranderne, där läg och rutnade, såg man i watnet på Tången liksom blod, en röd färg af hafswatnet, Solen och rutnelsen extraherad, hwilken likwäl ej färgade papper, men torde färga ullet, der man förstodo naturen imitera, honom med konst tillaga ock at bruka.

Parmelia saxatilis, Kallioisokarve, färglavStenmossa. Lichen foliis planis acute laciniatis ferruginoso-albidis. Fl. Lapp. 447. Lichen nigricans omphalodes. Vaill. Paris. 116. t.20. f. 10. Lichenoides saxatile tinctorium, foliis pilosis purpureis. Raj. Syn. 74.

Tämä sammal kasvaa kivillä ja kallioilla, erityisesti mustilla (kivillä), mutta ei kalkkikivellä.Denna mossa wäxer på stenar och klippor, besynnerligen i swar, men ej på kalksten.

Tällä sammaleella värjätään ruskeaksi, kun lanka asetetaan kerros kerroksen päälle sammaleen kanssa ja keitetään vedessä sekä pienessä määrässä lipeää, jotta väri tarttuisi paremmin; sitä ei kuitenkaan pureteta sitä ennen.Med denna mossa färgas brunt, då garnet lägges stratum supra stratum med mossan, ock kokas med watn och litet lut at färgen må sittia bättre, betas dock ej förut.

Toiset keittävät sammalta vedellä, siivilöivät sen sen jälkeen pois väriliemestä, ettei lanka vain muodostuisi läikikkääksi.Andra koka mossan med watn, sila henne sedan ifrå lagen, at garnet ej må blifwa släckor.

Huomionarvoista on, ettei aina oteta juuri tätä sammalta, vaan erotuksetta kaikkia sammalia (jäkäliä, Lichen), jotka kasvavat kivillä, koska kaikki sellaiset värjäävät.Märkwärdigt är at ej altid tages denna mossa, utan indifferent all mossa (Lichen) som wäxer på stenar, emedan alla sådan färgar.

Ahvenanmaalla lisätään hieman orleaania, jotta väri tulisi kirkkaammaksi.På Åland lägger man litet Orlean til, at färgen må blifwa högre.

Ala-Smålandissa näin erään väriaineen, jota länsigöötanmaalaiset kuljettavat mukanaan ja myyvät Byttelet-nimellä. Se näytti tummanlaiselta maalta, jossa oli punaisia laikkuja rikkoutuneena. Sanottiin, että se tehdään sammaleesta, joka kasvaa kivillä meren rannalla Göteborgin ja Hisingenin ympärillä ja jota käsitellään virtsalla.Nedre i Småland såg jag en färg, som Wästgötharne föra omkring och sälja under namn af Byttelet, såg ut som en mörkaktig jord med röda fläckar i sprängd. Sades göras af mossa som wäxer på stenar wid sjön kring Giötheborg ock Hisingen, hwilken tempereras med urin.

Tämä värjää punaiseksi; sitä keitetään veden ja vähäisen virtsan kanssa.Detta färgar rödt, kokas med watn och litet urin.

Kaikkia lehtisammalia, jotka kuivuessaan muuttuvat ruosteenruskeiksi, kannattaa ajan myötä kokeilla värjäykseen.Alla musci foliacei som blifwa, då de torkas, ferruginei, doga til färg, skola med tiden försökas.

Origanum vulgare, mäkimeirami, kungsmynta, oregano, vildmejramRonung. Origanum foliis ovatis, spicis laxis erectis confertis panniculatim digestis. Hort. Cluff.308. Origanum sylvestre. Bauh. Pin. 223. Dod. Pemp. 285.

Kasvaa useissa paikoissa Tukholman ympäristössä, Roslagenissa, Skånessa, Gotlannissa ja Öölannissa, mutta erityisen runsaasti Karlsö-saarten ympärillä.Wäxer på åtskilliga ställen kring Stockholm, i Roslagen, Skåne, Gotland och Öland, men besynnerligen på Carlsöerne ymnogt.

Tämä kuivataan, hienonnetaan pieneksi, keitetään langan kanssa, nostetaan usein ylös ja taputellaan, ja se antaa kirkkaan punertavanruskean värin.Denna torkas, hackas små, kokas med garnet, tages ofta up och klappas, gifwer en högbrun rödaktig färg.

Rhamnus cathartica, orapaatsama, getapel, vägtorn
Pensaan kuorta, jota kutsutaan nimellä getbark, käytetään Gotlannissa tummanruskeaksi värjäämiseen. Se kuivataan auringonpaahteessa ja keitetään vedessä; tämä keitos sivellään sarkaan, joka tällä tavoin värjäytyy.Bark af Rhamnus Catharticus, som kallas Getbark, brukas på Gotland til at färga mörkbrunt, hwilken torkad i solhettan, kokas i watnet; denne Decoct strykes på Walmaret, som man härmed wil färga.

Frangula alnus, korpipaatsama, paatsama, brakved
Korpipaatsaman kuorta (Cortex frangulae) käytetään myös täällä ruskeaksi värjäämiseen, jolloin kuoren täytyy olla kuivaa; sillä jos se on tuoretta, sen sanotaan antavan keltaisen värin.Gulbark Cortex frangule brukas äfwen här at färga brunt med, då Barken torr måste tagas, ty är han rå, sades han gifwa gul färg.

Nokea käytetään väriksi Småmaalla ja Öölannissa. Kun sitä keitetään kaljan kanssa, se antaa ruskean värin, vaaleamman kuin kivisammaleella saatu; mataraveden [?] kanssa sen sanotaan tulevan tummemmaksi kuin kivisammaleella.Sot brukas til färg i Småland och Öland, kokad med spisöl, gifwer en brun färg, liusare än af stenmossan; med mad-watn sades blifwa mörkare, än med stenmossa.

Gult.

Buphthalmum, häränkukka, ljusögonSancte Hans Blommor Gothlandis. Buphthalnum tanaceti minoris foliis. Bauh. Pin.134.

Kuismaa kutsutaan yleisesti Ruotsissa Pyhän Johanneksen yrttiksi, mutta Gotlannissa sitä kutsutaan Hirkenpirkiksi; sitä vastoin häränkukka on gotlantilaisen Pyhän Hansin kukka.Hypericum kallas allmänt i Swerige Sancte Johannis Ört, men på Gotland kallas det Hirkenpirk, deremot är Buphthalmum Göttlänningens Sancte Hans Blomster.

Gotlannin Gothemin ympäristössä talonpojat värjäävät Pyhän Hansin kukilla kirkkaan keltaiseksi. Villalanka keitetään kattilassa alunavedessä, kuitenkaan ei liian vahvassa alunassa.Bönderne kring Gothum på Gotland färga höggult med Sancte Hans blommor. Ullgarnet kokas uti en kettil med alun-watn, dock ej med förstarkt alun torkas.

Sen jälkeen hyvin kuivatut Pyhän Hansin kukat keitetään ilman alunaa, ja lopuksi liemeen lisätään puretettu villalanka.Sedan kokas wäl torkade Sanct Hans blommor utan alun, ändteligen inlägges det betade garnet.

Bidens tripartita, Tummarusokki, brunskäraBrunskär Bidens foliis tripartito-divisis. Tournef.Inst.488.Cannabina aquatica, folio tripartitm divido. Bauh, Pin. 321.

Yleisesti kasvitieteellisissä kirjoissa kutsutaan meillä Eupatoriumia (punalatva) nimellä brunskär; Eupatorium ja Bidens ovat täysin erilaisia kasveja, vaikka molemmat kasvavat veden äärellä. Kun brunskär mainitaan, olen itse aina aikaisemmin olettanut sen tarkoittavan Eupatoriumia; mutta talonpojilta opin, että se brunskär, jota he käyttävät värjäykseen, on Bidens eikä Eupatorium, mikä tästä lähtien tulee huomioida.Allmänt i Botaniske Böcker kallas hos oss Eupatorium brunskär; Eupatorium är ifrån Bidens en wäxt til hela sin natur olik, fast bägge wäxa wid watn; när brunskär näms, har jag sielf altid tilförene förment Eupatorium; men af Böndren lärde jag at den brunskär de bruka til färg är Bidens och ej Eupatorium, det hwar här efter bör märka.

Tummarusokilla värjätään Småmaalla, Öölannissa ja Gotlannissa oranssia.Med brunskär färgas i Småland, Öland och Gotland brandgult.

Villalanka pestään, kuivataan, puretetaan alunalla ja kuivataan jälleen.Ullna garnet twättas, torkas, betes med alun, åter torkas.

Tuore ja vihreä tummarusokki hienonnetaan, se laitetaan vuoroin puretetun langan kanssa kerroksittain kattilaan ja keitetään pari tuntia. Tänä aikana sitä sekoitetaan ja käännellään hyvin, jotta kaikki tulee samanlaiseksi.Brunskären färsk och grön sönderhackas, kokas stratum supra stratum, med betade garnet et par timmar, hwar under wäl röres och wändes at alt blifwer lika.

Serratula tinctoria liuskalääte, ängsskäraSiälegräs. Siäla Ölandis. Enskära. Serratula foliis pinnatisidis, lacinia terminatrici maxima. Hort.Cliff.391. Serratula Bauh.Pin.235.

Kasvaa jonkin verran Uppsalan seudulla, enemmän Östergötlannissa, vielä enemmän Skånessa, runsaimmin Öölannin itäpuolella sekä Kalmarin seudulla vähäisemmässä määrin.Wäxer något kring Upsala, mer i Östergöthland, ännu mer i Skåne, mäst på östra sidan af Öland, kring Calmar i någon mindre quantitet.

Liuskaläätettä ostetaan Kalmarissa Öölannista 10 styyverin hinnalla leiviskältä, sillä siellä sitä kasvaa runsaasti. Villalanka puretetaan alunalla. Kuivattu yrtti hienonnetaan ja laitetaan pataan kerroksittain langan kanssa; kun sitä on hieman keitetty, lisätään lipeää, ja keittämistä jatketaan vielä jonkin aikaa.Ängskären köpes i Calmar ifrån Öland för 10 styfwer Lispundet, där den wäxer ymnogt. Ullgarnet betas med alun, torkade örten, hackas sönder, kokas stratum supra stratum; sedan det något litet kokat, släs lut til, och kokas annu mer.

Reseda luteola, värireseda, färgresedaWau. Luteola herba salicis folio. Bauh.Pin.100. Reseda foliis simplicius integris Lanceolatis. Hort.Cliff.212.

Kasvi kasvaa yleisesti puutarhoissa. Näin sen kasvavan luonnonvaraisena Kalmarissa kaupungin ulkopuolella valleilla; Lundin seudulla olen nähnyt sen kasvavan runsaasti valleilla ja muuallakin.Är en wäxt som allmänt wäxer i trägårdarne, sågs i Calmar utom Staden på Wallarne wäxa wildt; kring Lund har jag sedt henne på Wallarne och andra ställen wäxa i myckenhet.

Talonpojat eivät tienneet, kuinka sitä käytetään.Böndren wiste intet at bruka denna.

Syntrichia ruralis Ketopartasammal.Takmossa. Lichen, qui Muscus aureus tenuissimus. Raj.Syn.65.

Kasvaa runsaasti Smoolannin kirkkojen katoilla; näimme sitä erityisesti eräällä kiviaidan ylityspaikalla (stätta) Torsåsin kirkon luona Smoolannissa.Wäxer på Kyrkotaken i Småland ymnogt; wi sägom det besynnerligen på en stätta wid Torsäs Kyrka i Småland.

Tätä sammalta keitetään vedessä; jotkut lisäävät alunaa, toiset eivät lainkaan. Molemmilla tavoilla saadaan keltainen väriliemi, mutta alunalla vaaleampi.Denne mossa kokas med watn, somliga lägga alun til, somliga alsintet, på bägge sätten gifwer det en gul färg saft med alum blekare.

Chrysothrix candelaris tammenrikkijäkälä, gulmjölWägglet. På Wäggarne wäxer Ryssus pulverulenta flava lignis adnascens. Raj.Syn. 56.

Talonpojat raaputtavat irti eräänlaista "keltaista hometta", joka kiedotaan pellavaliinaan ja keitetään vedessä. Näin saadaan keltainen liemi, joka kaadetaan lämpimänä taliin, kun kynttilöitä valetaan; siitä kynttilöistä tulee keltaisia, mehiläisvahakynttilöiden kaltaisia.Det Böndren afskrapa, lift et gult mögel, lägges inbundet uti en linne klut, kokas i watn, det däraf blifwer gult, detta slås warm til talgen, då de sköpa sina lius, hwaraf de blifwa gula lika waxlius.

Vulpicida juniperinus, katajanröyhelö, enlav)Enträdsmossa. Lichen fulvus siniebus Dedalis laciniatis. Flor.Lapp. 451.

Tämä kasvaa kauttaaltaan keltaisena katajapensaissa ja piha-aidoilla.Denne wäxer helt gult på enbuskar och gårdsgärdar.

Fårön saarella talonpojat värjäsivät villalangan keltaiseksi keittämällä sammalen yhdessä alunan ja langan kanssa.På Färön färgade Böndren med honom gult, då mossen kokades med alun och garnet.

Lycopodium, lieko
…jota kasvaa runsaasti eräillä paikoilla Smålannissa; smoolantilaiset valmistavat siitä oranssia väriä.Jämne.Lycopodium caule repente, ranis triquetro planis. Flor. Lapp 416. som wäxer på några ställen i Småland ymnog; brukas af Smålänningen til bran-gul färg.

Omenapuun kuorta, jota saadaan runsaimmin Öölannin luonnonvaraisista happamista omenapuista, käytetään siellä melko kauniin sitruunankeltaisen värin valmistukseen; siitä saatu väri on kirkkaampi kuin heidän jäkälästään saatu väri.Appelbark som ymnogast gifwes af willa sur äplen på Öland, brukas där at färga rätt wackert Citron-gule med, blifwer klarare än deras färg af siäle.

Carpinus betulus, euroopanvalkopyökki, avenbok kasvaa runsaasti Skånessa sekä Smålannissa Skånen vastaisella rajaseudulla.Afwenbok Carpinus wäxer ymnogt i Skåne och Smäland på gränssen mot Skåne.

Tämä kuori kuivataan, survotaan ja keitetään vedessä värjäystä varten, mutta väristä ei tule yhtä voimakasta kuin seuraavasta.Denna Barken torkas skötes och kokas med watn til färgning, dock blir färgen ej så hög som på den följande.

Rhamnus cathartica, orapaatsama, getapel, vägtorn
Sisemmän kuoren sanottiin antavan vielä voimakkaamman värin; se valmistetaan myös samalla tavoin kuin korpipaatsaman kuori.Wallbiörk; Gerapel; Getbark. Rhamnus Catharticus. Inre barken sades gifwa ännu högre färg, præpareras äfwen som gulbarken.

Rhamnus frangula, korpipaatsama, brakved
Kuori kuivataan, liotetaan miedossa lipeässä tai lipeän ja veden seoksessa, minkä jälkeen se keitetään lipeässä; sillä saadaan keltainen väri.Gulbark Gottlandis Frangula. Barken torkas, macereras uti swag lut eller lut och watn, kokas sedan i lut, färgar gult.

Färön saaressa käytettiin tuoretta kuorta, joka keitettiin vedessä ilman suolaa ja lipeää; näin saatiin keltainen väri. Jos kuorta kuitenkin käsiteltiin lipeällä, sen sanottiin antavan ruskean värin.På Färöen togs färska barken, kokades med watn utan salt och lut, då han gifwer en gul färg; ty om han lutas, sades han gifwa en brun färg.

Lopuksi sarkakangas keitettiin yhdessä itse kuoren kanssa.Walmaret på slutet kokades med sielfwa barken.

Koivunlehdet antavat keltaisen värin, mutta hieman vihertävän. Lanka puretetaan ensin alunalla, sitten keitetään koivunlehtien kanssa; sanotaan, ettei alunaa saa sekoittaa koivunlehtiin.Biörklöf gifwer gul färg, dock på grönt stötande; Garnet kokas först med alun, sedan med Biörklöf, sades at alunet ej får blandas med Biörklöfwen.

Smoolannissa talonpoikaisvaimot keittävät pääsiäismunansa keltaisiksi koivunlehdillä.Bond Hustrur koka i Småland sina Påskägg gula med Biörklöf.

Vihreä.Grönt.

Anthriscus sylvesteris, koiranputki, hundkäxHundkäxe Charophyllum feminibus levibus nitidis, petiolis ramiferis simplicibus. Hort. Cliff. 101

Nottebäckissä naisväellä oli tapana värjätä vihreää koiranputken kukinnoilla.Wid Notebäck brukade Qwinfolken färga grönt med blommorne af Hundkäxe.

Succisa pratensis, purtojuuri, ängsväddEngeblad Succisa seu morfus Diaboli. Bauh.hist.3. p. 11.

Öölannissa lehdillä värjätään vihreää, ei keltaista. Lehdet otetaan tuoreina, ei kuivattuina, ladotaan langan kanssa kerroksittain kattilaan ja keitetään niin kauan kuin kalan kypsemtäminen kestää; jätetään sitten yöksi pataan. Aamulla lanka nostetaan ylös, eikä se silloin näytä vielä lainkaan värjäytyneeltä. Pata lämmitetään uudelleen, ja lanka asetetaan keppien varaan padan yläpuolelle. Päälle pannaan ylösalaisin käännetty vati, jotta höyry ei pääsisi helposti karkaamaan, vaan joutuisi kulkemaan langan läpi, sillä juuri höyry värjää. Sen jälkeen lanka väännetään kuivemmaksi, lehdet poistetaan keitinliemestä, liemeen lisätään hieman tuhkaa, ja lankaa kastetaan siihen toistuvasti, kunnes se on saanut hyvän värin.Med bladen färgas grönt, ej gult, på Öland. Bladen tages färska, ej torkade, hwilka kokas stratum supra stratum med Garnet, så länge som et kok Fisk; lämnas sedan at stå öfwer natten i grytan, om morgonen tages garnet up, som då syns intet färgat. Grytan wärmes up, Garnet lägges på käppar öfwer grytan, med et Fat up ned wändt at imman ej så lätt må flyga bort, utan twinga sig genom Garnet, såsom imman är det som färgar. Sedan wrides Garnet, bladen borttages utur koket, litet aska lägges i Decocten, och Garnet ofta neddoppas, til des det är wäl färgat.

Serratula tinctoria, liuskalääteÄngskär. Serratula.

Lanka värjätään ensin vihreäksi liuskaläätteellä, jonka jälkeen lisätään indigoa, koska keltainen ja sininen muodostavat vihreää.Garnet färgas först gult uti Ängskär, dertil lägges sedan Indigo, ty gult och blått blifwer grönt.

Frangula alnus, korpipaatsama, brakved
Smoolandissa lanka värjätään ensin koivunlehdillä vihertävänkeltaiseksi ja kuivataan. Sen jälkeen se keitetään uudelleen korpipaatsaman marjojen kanssa, jotka antavat vihreän värin.Torste Smolandis. Frangula. I Småland färgas Garnet först grön-gult med Biörkelöf torkas, och sedermera kokas å nyo med Bären af Torste, som gifwa grön Färg.

Rhamnus cathartica, orapaatsama, getapel
Marjoilla saadaan vihreä väri, kuten korpipaatsamalla, mutta kuorella saadaan keltaista ja ruskeaa väriä, kuten edellä on kerrottu.Wigeltorn ölandis. Rhamnus Catharticus. Med Bären färgas grönt, såsom med Torste, men med Barken gult och brunt, ut supra.

Kupari. Etikkaa ja suolaa pannaan kuparikattilaan, ja niiden annetaan seistä, kunnes kattila on kauttaaltaan kuparivihreän peitossa. Lanka pannaan kattilaan, mutta sitä ei keitetä. Lankaa sekoitetaan usein, ettei siihen tulisi laikkuja. Tätä menetelmää käytetään Gotlannissa merenvihreän värin saamiseksi.Koppar. Ättika och salt släås uti en koppar kettil, står til kettelen blifwer wäl ergug. Garnet nedlägges, intet kokas, röres ofta, at det ej blifwer fläckugt; brukas på Gotland at färga siögrönt.

Musta.Swart.

Liejusta ja rautaokrasta sekoittunutta maata löytyy useista paikoista Smoolandissa, kuten Signelstorpista Lenhovdan pitäjässä, Bogsjönista Flisbon pitäjässä, Horshultista Virestadin seurakunnassa sekä Boderpin seurakunnassa. Sen sanottiin antavan tummemman värin kuin mikään muu musta väriaine, jolla siellä värjättiin sarkaa. Tähän käytettävä peittausliemi valmistetaan lepän kuoresta, joka keitetään, ja keitinliemi kaadetaan mustaan väriliemeen ennen värjäämistä.Jord blandad af Dy och Järn Ochra, fins på åtskillige ställen i Småland, såsom wid Signelstorp i Lenhofda Sokn, wid Bogsiön i Flisbo Sokn, wid Horshult i Wirestads Församling, och i Boderps Församling; sades gifwa mörckare Färg än någon annan swärta hwarmed de färga Walmar. Betan härtil tages af Alebark, som kokas, ock lagen (Decoctet) slås i swärtan, föran det färgas.

Arctostaphylos uva-ursi sianmarjan varpu, mjölon (ris)
Varpu, jota nahkurit käyttävät, kasvaa Gotlannissa Visbyn pohjoispuolella runsaammin kuin missään muualla valtakunnassa. Alunan kanssa keitettynä se värjää harmaaksi.Miölbärsris som Garfware bruka, wäxer mer på Gotland Norr om Wisby, än på någon annan ort i riket. Med Alun kokat Färgar grått.

Sininen.Blått.

Mistään ei löydä sinistä väriä, joka olisi valmistettu kotimaisista kasveista.Ingenstäds kunde man upspana någon Färg til blått, som wore af Inländske wäxter tilredd.

Isatis tinctoria, värimorsinko, vejde
Morsinko kasvaa saaristossa ja Gotlannin ja Öölannin rannoilla, mutta kukaan asukkaista ei tiennyt kuinka käyttää tätä väriä.Weide, Glastum eller Isatis wäxte i Skärgården, eller Stranderne wid Gotland och Öland, men ingen af Inbyggarne wiste bruka denna Färg.