Kasvitieteellis-taloudellinen tutkielma palkohedelmäkasveista ja palkokasveista.
Turun kuninkaallisen oppilaitoksen filosofisen tiedekunnan hyväksynnällä,
kemian professorin, Suomen plantaasilaitoksen johtajan sekä Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsenen,
herra Pehr Adrian Gaddin,
valvonnassa,
laakeriseppeleen saavuttamiseksi esittänyt ja puolustanut Johannes Gjös, viipurilainen (Venäjän puolelta).
Turun akatemian ylemmässä luentosalissa 2. toukokuuta 1772.
Turku.
Painettu Johan Christopher Frenckellin kirjapainossa.Botanico Oeconomisk Afhandling, om Skidfrukts-Wäxter och Legumer.
Med Philosophiska Facultetens Bifall wid Kongl. Läro-Sätet i Åbo,
Under Chemie Professoren, Plantage Directeuren i Finland, samt Ledamoten af Kongl. Swenska Wett. Academien
Herr Pehr Adrian Gadds
Inseende, För Lager-Kransens erhållande Framgifwen och förswarad af Johannes Gjös, Rossia Wiburgensis.
I Åbo Academiens Öfra Lärö-Sal den 2 Maji 1772.
Åbo
Tryckt hos Johan Christopher Frenckell.
Johdanto.Inledning.
§. 1.
Palkokasvit ansaitsevat hernekasvien joukossa erityistä huomiota ja harkintaa, eivät ainoastaan kauneutensa vaan myös yleisen ja suuren hyödyllisyytensä vuoksi, sekä niiden ominaisuuksien että viljelyn ja hoitamisen [?] suhteen. Yksikään tämän kasviryhmän kasvi ei ole myrkyllinen eikä muutoinkaan vahingollinen; ne kelpaavat ihmisten sekä luonnonvaraisten ja kesytettyjen eläinten ravinnoksi. Niistä valmistetaan erinomaisimpia ja kalleimpia väriaineita, mainitsematta sitä, että niiden joukossa esiintyy myös joukko lääkekasveja. Aasian pohjoisosissa ja Venäjällä kasvaa luonnonvaraisena runsaasti näitä kasveja, ja useimmat niistä voidaan vähäisellä viljelyllä saada kasvamaan ja kypsymään maassamme.Skidfrukts wäxter förtjena i Ärtariket, ej mindre för sin fägring än allmänna stora nytta, en besynnerlig upmärksamhet och åtanka, både i anseende til deras beskaffenhet, som plantering och ans. Ingen enda wäxt af denna Class, är förgiftig, eller annors skadelig; de tjena menniskor, willa och hemtama djur til spis och öda. Af dem tilredes de dråpeligaste och dyraste Färgor; at ej förtiga, det en hop Medicinal-örter, ibland dem äfwen förekomma. I norra delen af Asien och Ryssland, wäxa en myckenhet wildt af dessa wäxter: och kunna mästadelen af dem, igenom ringa Cultur, i Landet til wäxt och mognad bringas.
§. 2.
Kasvitieteellisissä luokittelujärjestelmissä nämä kasvit luetaan hedelmäjärjestelmän kannattajien mukaan palkokasveihin (Plantae Leguminosae); teriöön perustuvan järjestelmän kannattajat kutsuvat niitä perhoskukkaisiksi (Papilionaceae), niiden epäsäännöllisen teriön (corolla irregulari) perusteella. Herra arkkiatri von Linné puolestaan sijoittaa ne Diadelphia-luokkaan, koska niiden heteet eli kukassa olevat hede-elimet ovat kasvaneet yhteen ja muodostavat kaksi erillistä ryhmää.I Botaniska Systemer, uptages dessa wäxter, af Fructister för Plantæ Leguminosæ; af Corollister, kallas de Papilionaceæ, corolla irregulari; och af Herr Archiatr. v. Linne föres de til Classis Diadelphistarum, emedan Stamina eller Handblommeständarene äro hopwurne, och utgöra twenne särskilta stammar.
§. 3.
Näiden kasvien yleiset tuntomerkit (Habitus) eli ulkomuoto ovat seuraavat:
Placentatio dicotyledonis immutata oblique inserta. Kaksisirkkaisen kasvin istukka- tai siemenkiinnitysrakenne on vinosti kiinnittynyt.
Radificatio fibrosa, subnodosa. Juuristo on säikeinen ja hieman nivelikäs.
Ramificatio alterna. Haaroittuminen on vuorottaista.
Foliatio conduplicata sive convoluta, pinnata. Lehdet ovat kaksinkerroin taittuneet tai kiertyneet ja parilehdykkäiset.
Stipulatio insignis. Korvakkeet ovat huomattavat.
Pubescentia. Kasvissa esiintyy hienokarvaisuutta.
Intorsio cirrhosa. Kasvissa esiintyy sisäänpäin kiertyviä kärhiä.
Inflorescentia subspicata, secunda. Kukinto on lähes tähkämäinen ja yksipuolinen.Känneteckn af dessa wäxters allmänna Habitus, eller utseende, ärö följande:
Placentatio dicotyledonis immutata oblique inserta.
Radificatio fibrosa, subnodosa.
Ramificatio alterna.
Foliatio conduplicata s. convoluta, pinnata.
Stipulatio insignis.
Pubescentia.
Intorsio Cirrhosa.
Inflorescentia subspicata, secunda.
Mitä tulee tämän kasvisuvun yleisiin tuntomerkkeihin lisääntymiselinten osalta, voidaan panna merkille seuraavaa:
Calyx – Verhiö. Kukkapeite on yksilehtinen, kellomainen ja kuihtuva.
Corolla – Teriö. Teriö on perhoskukkainen. Sen osista ansaitsevat erityistä huomiota seuraavat: Wexillum (lippu), Alæ (siivet) ja Carina (?).
Stamina – Heteet. Heteet ovat kaksiryhmäiset eli diadelphiset. Heteiden palhot ovat kahta erilaista rakennetta: toinen, alempi, ympäröi emipistettä; toinen, ylempi, asettuu emipisteen päälle.
Pistillum – Emi. Emi on yksittäinen ja kasvaa kukkapohjuksesta verhiön sisäpuolella.
Pericarpium – Hedelmä. Palko on pitkänomainen, litteähkö, tylppä ja kaksiläpyskäinen.
Semina – Siemenet. Siemenet ovat lähes pyöreitä, sileitä ja meheviä.
Receptacula – Siemenkiinnikkeet / kukkapohjukseen liittyvät rakenteet. Siemenkiinnikkeet ovat erillisiä, hyvin pieniä ja erittäin lyhyitä sekä tyvestään suippenevia.Angående detta Örteslägtets allmänna Characterer, på Fructifications delarne, kunna följande anmärkas:
Calyx. Perianthium monophyllum, campanulatum, marcescens.
Corolla är Papilionacea, som förtjena af dess delar at särskildt anmärkas: Wexillum, Alæ och Carina.
Stamina. Diadelpha eller twåkulle; Filamenta duo difformia, alterum inferius pistillum involvens; alterum superius pistillum incumbens.
Pistillum unicum, e receptaculo intra calycem enatum.
Pericarpium. Legumen oblongum, compressum, obtusum, bivalve.
Semina subrotunda, glabra, carnosa.
Receptacula. Seminalia propria sunt minima, brevissima basi attenuata.
Huomautus 1. Kun otetaan huomioon nämä yleiset tuntomerkit, jotka tässä selvästi esiintyvät ja ilmenevät kaikissa tähän kasvisukuun kuuluvissa kasveissa, katsovat myös kaikki kasvitieteilijät niiden muodostavan mitä luonnollisimman kasviryhmän (Classis Naturalissima). Tarkoituksemme ei nyt kuitenkaan ole tarkastella näitä kasveja kasvitieteilijöiden tavoin, vaan pikemminkin esittää taloustieteilijöinä jotakin niiden lisääntymisestä, hoidosta ja hyödyistä.Anmärkn. 1. I anseende til dessa allmänna kännetekn, hwilka här tydeligen infalla, och röja sig, hos alla wäxter, som höra til detta Örtaslägtet; Så anses det ock, hos alla Botanister, utgjöra en Classis Naturalissima. Wårt ändamål är nu icke, såsom Botanici, granska dessa wäxter; Wi wilje fast mera, såsom Oeconomer, anföra något om deras fortplantning, skjötsel och nytta.
Sen, joka haluaa saada hieman tarkempaa tietoa tämän kasvisuvun tuntomerkeistä, tulee tutustua herra arkkiatri von Linnén teokseen Genera Plantarum, sivu 312.Den som något närmare, wil wara underrättad, om detta örtaslägtets Character, han jämföre Herr Archiatr. v. Linnes Gen. Plant. p. 312.
[---]
Toinen osa.
Palkohedelmäkasveista, jotka ovat hyödyllisiä farmasiassa.Andra Afdelningen.
Om Skidfrukts-wäxter, som äro nyttige i Pharmacien.
Peltoemäkki kasvaa yleisesti viljapelloillamme. Apteekeissa siitä käytetään seuraavia valmisteita ja aineksia: siirappia, esansseja ja Conserva-valmisteita*, uutetta, vettä sekä siemeniä.
* Cons. = Conserva: tarkoitti 1700-luvun farmasiassa tuoreista kasvin osista sokerin tai hunajan avulla valmistettua säilöttyä lääkevalmistetta.Fumaria Officinalis, wäxer allmänt i wåra sädes Åkrar; på Apothequen brukas däraf: Syrupus, Eff. Cons. Extract. aqua och semina.
Etelänkiurunkannus (nykyisin Corydalis cava) kasvaa myös luonnonvaraisena kosteissa, varjoisissa paikoissa. Farmasiassa käytetään sen juurta.Fumaria Bulbosa, wäxer äfwen wildt på fuktiga skuggrika ställen, i Pharmacien nyttjas radix.
Rohtolinnunruohoa (nykyisin Senega officinalis) esiintyy Virginiassa ja Pennsylvaniassa. Sen juurta käytetään lääkinnässä, jonka osalta voidaan tutustua vertailun vuoksi Linnén väitöskirjaan De Radice Senega.Polygala Senega, förekommer i Virginien och Pensylvanien; Roten brukas i Medicin, hwarom kan jemföras v. Linnes Dissert. de Radice Senega.
Jänönvihma (nykyisin Cytisus scoparius) kasvaa luonnonvaraisena Skånessa ja kestää myös Suomen ilmastoa. Sitä käytetään vesipöhön eli turvotustaudin hoitoon tai vesipöhöä vastaan. Lähdeviitteet: Ruotsin tiedeakatemian julkaisut vuodelta 1762, s. 81, ja vuodelta 1765, s. 235.Spartium Scoparium, wäxer wild i Skåne, tål äfwen Finska Climatet. Brukas i Hydrope eller för Wattusor: Swenska Wett. Acad. Handl. för år 1762 p. 81 och år 1765 p. 235.
Genista canariensis -kasvia esiintyy Espanjassa ja Kanariansaarilla. Siitä saadaan niin sanottua Lignum Rhodii -ainetta (ruusupuu), jota pidetään apteekeissa.Genista Canariensis; fins i Spanien och på Canarie öarne; häraf tages det så kallade Lignum Rhodii på Apothequen.
Pensasvärihernettä on myös Suomessa viljelty värjäystarkoituksiin; yrttisuolaa, kukkia ja siemeniä käytetään lääkinnässä.Genista Tinctoria, är ock i Finland med förmon cultiverad för Färgerier; Herbæ Sal, Flores och Semina brukas häraf i Medicin.
Rohtovuohenherne kasvaa luonnonvaraisena Espanjassa, Italiassa ja Afrikassa. Apteekeissa käytetään tämän kasvin maanpäällisiä osia.Galega Officinalis, wäxer wild i Spanien, Italien och Afrika. I Pharmacien brukas denne Galegæ herba.
Rohtomesikkä (Trigonella officinalis) kestää hyvin Suomen pohjoista ilmastoa. Sitä käytetään apteekeissa nimillä Meliloti flores (mesikän kukat) ja Herba (mesikän yrtti).Trifolium Officinale, tål wäl Finlands Nordiska Climat; under namn af Meliloti flores och Herba nyttjas i Pharmacien.
Rohtosarviapila kasvaa Montpellier'n ympäristössä. Eniten käytetään sen siemeniä. Niitä sisältyy useiden laastareiden valmistusaineisiin, kuten lyijylaastariin (Emplastrum Diachylion), mesikkälaastariin (Emplastrum Meliloti) ja rohtosalkoruusuvoiteeseen (Unguentum Althaeae) jne.Trigonella Fœnum Græcum, wäxer i negden omkring Montpellier; mäst brukas Semina, den ingår composition af åtskilliga plåster, såsom Emplastrum Diachylion, Melilot. Ungv. Altæ &c.
Ruusuorakko kasvaa Euroopassa kuivilla mäillä ja rinteillä. Sitä esiintyy yleisesti myös Skånessa. Sen juurta ja maanpäällisiä kasvinosia käytetään apteekeissa.Ononis Spinosa, wäxer på torra backor i Europen, äfwen i Skåne allmän, dess Radix och Herba brukas på Apothequen.
Astragalus tragacantha -kasvi esiintyy luonnonvaraisena Sisiliassa Etnan ja Olympos-vuoren läheisyydessä. Siitä saadaan traganttikumia apteekkikäyttöön.Astragalus Tragacantha, fins wild i Sicilien wid Etna och Olympus, häraf tages Tragacanthæ Gummi til Apothequen.
Lakritsikasvi kasvaa luonnonvaraisena Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Se kestää myös Ruotsin ilmastoa. Siitä valmistetaan apteekeissa sakeutettua mehua, uutettua esanssisiirappia, lakritsitankoja ja pastilleja.Glycyrrhiza Glabra wäxer wild i Frankrike, Italien och Spanien, tål ock Swenska Climatet; Häraf tilredes på Apothequen Succus Inspissatus, Extract. Ess. Syrupus, baculi och trocrisci [trochisci?].
Huomautus 1. Näiden lisäksi käytetään lääkinnässä vielä useita muitakin tähän luokkaan kuuluvia kasveja, kuten valkoapilan kukkia, lupiineja, pavun siemeniä sekä virnoja, härkäpapuja ja muita kasveja, joiden merkitys ja hyöty ovat vähäisempiä.Anmärkn. 1. Förutan dessa nyttjas ännu flera af denna Class i Medicin, såsom Flores Trifolii Albi, Lupini, Phaseoli semina, jämte Viciæ, Fabæ, och andra af mindre märkwärdighet och nytta.
Kolmas osa.
Värjäyksessä käytettävistä palkokasveista.Tredje Afdelningen.
Om Skidfrukts-wäxter som nyttjas i Färgerier.
Väri-indigo on hernekasveihin kuuluva pensasmainen puolipensas. Se kasvaa luonnonvaraisena Itä-Intiassa, ja sitä viljellään laajalti kaikissa Euroopan siirtomaissa maailman eteläisillä alueilla. Tästä kasvista valmistetaan meille hyvin tuttua indigoväriä. Sen valmistustapa meidän täytyy kuitenkin tässä sivuuttaa sen laajuuden ja monimutkaisuuden vuoksi.Indigofera Tinctoria; en ärtlig buske, subfrutex, wäxer wild i Ostindien, cultiveras mycket i alla Europæiska colonier i södra werldenens del. Utaf denne wäxt, tilredes den hos oss mycket bekanta Indigo färgen; hwilkens tilwärkningssätt, wi nödgas här gå förbi, för dess widlöftighets skull.
(Nykyään) Tephrosia tinctoria on monivuotinen kasvi Ceylonilla. Singaleesit valmistavat siitä vielä jalompaa ja voimakkaamman sinistä väriainetta kuin mitä Indigofera-kasvista voidaan saada. Ks. Linnén teos Flora Zeylanica, s. 102. Galega Tinctoria; En peren wäxt på Zeylon; Cingalerne tilwärka däraf, en ännu ädlare och högre blå färg, än den är, som af Indigofera kan fås, Se v. Linnes Flor. Zeyl. p. 102.
Pensasväriherne esiintyy luonnonvaraisena Englannissa, Saksassa ja Ranskassa. Saksalaiset kutsuvat sitä nimillä Genf ja Ginst. Se kuuluu parhaisiin ja yleisimpiin keltaisiin värikasveihin.Genista Tinctoria; Förekommer wild i England, Tyskland och Frankrike; kallas af Tyskarna Genf och Ginst: är af de bättre allmänna gula färgesorter.
Masmalo kasvaa luonnonvaraisena Ruotsissa ja myös muualla Euroopassa. Sen kukista sekä Orobi*- ja Loti**-kasvien kukista, jotka muuttuvat kuivuessaan sinisiksi, on saatu aihetta valmistaa eurooppalaista indigoväriä.
* Lathyrus, nätkelmät?
** Lotus, maitteet?Anthyllis Vulneraria; Wäxer wild i Swerige samt annostädes i Europa. Af dess blommor, som och Floribus orobi och Loti, hwilka blifwa blå när de torkas, har man anledning at tilreda Europæisk Indigo.
Puna-apilan kukkia käytetään sekä keltaisen että vihreän värin valmistamiseen. Ks. Linnén teos Skånska Resa, s. 277.Trifolium Pratense; Dess blommer nyttjas både til gul och grön färg. Se. v. Linnes Skånska Resa p. 277.
Huomautus 1. Useat vähemmän merkittävät Diadelphia-luokkaan kuuluvat värjäyskasvit jätetään tässä nyt nimeämättä.Anmärkn. 1. Flere mindre betydande Färge-örter af classi Diadelphistarum, undgår man nu at namngifna.
[---]
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti