Westring: Tillägg af Färgförsök öfver Lafvar, som blifvit förbigångna i de förra Afdelningarne eller sedermera uppfundna, jämte Rättelser på någras Namn.

Kongl. Vetenskaps Academiens Nya Handlingar, För Månaderne Aprilis, Majus, Junius,
1804.
Tom. XXV.
Stockholm, Tryckte hos Johan Pehr Lindh, 1804.

s. 109-124

Lisäys jäkälien värjäyskokeisiin, jotka ovat jääneet huomiotta edellisissä osissa tai jotka on löydetty myöhemmin, sekä korjauksia joidenkin nimien osalta.Tillägg af Färgförsök öfver Lafvar, som blifvit förbigångna i de förra Afdelningarne eller sedermera uppfundna, jämte Rättelser på någras Namn.(Fortsättning från föreg. Quart. p.39.)

Varicellaria lactea, vit porlav1. L. lacteus.
Variolaria Lactea Achar. Sv. Mjölklaf.

Se kasvaa siellä täällä avoimilla kentillä sijaitsevilla kallioilla ja kivillä. Se sisältää runsaasti orseille-väriaineen kaltaista väriainetta, ja tästä syystä sitä on luultavasti erehdytty pitämään Ochrolechia parella -jäkälänä, jota se suuresti muistuttaa. Se ansaitsee tulla kerätyksi ja jalostetuksi värijauheeksi.Växer här och der på berg och stenar, som ligga på öppna fält. Innehåller ett ömnigt färgämne, lika med Orseillen, och har derföre denna troligen blifvit tagen för L. Parellus, som den nog liknar. Den förtjenar att samlas och arbetas till färgstoft.

1. Kun jäkälää liotetaan pelkässä vedessä muutamia päiviä, villa saa siitä Poil de Veau-sävyn ("vasikankarva", vaaleanruskea) tai vaalean punertavan sävyn. Silkki saa samanlaisen, hyvin vaalean värin. Pidemmän liotusajan jälkeen silkki saa vaalean karmeliitinruskean sävyn.
2. Toisella menetelmällä villa värjäytyi kuuden päivän kuluttua kanelinruskeaksi, punertavaan vivahtavaksi, ja silkki hieman vaaleammaksi. Tällä värillä on oma viehätyksensä.
3. Pelkkää lipeäsuolaa käyttämällä villakangas saa vahankeltaisen värin ja silkki samanlaisen, mutta vaaleamman sävyn.
4. Kun edelliseen seokseen lisätään kuparisulfaattia, villa saa siitä kauniin oliivinvihreän värin ja silkki samanlaisen, mutta vaaleamman sävyn. Tämä väri on varsin täyteläinen ja kaunis.
5. Uudella menetelmällä seos muuttuu heti kellanruskeaksi, ja kolmen päivän kuluttua sekä villa että silkki värjäytyvät punaruskeiksi. Ks. näyte nro 7. Jos jäkälän annetaan kuitenkin liota kahdeksan päivää, villa saa siitä haalean syreeninvioletin sävyn, samoin silkki.
6. Kun liotusta jatketaan 24 päivää, villa saa kauniin vaalean harmaan- tai vaalean punertavanvioletin sävyn, ja silkki värjäytyy samoin.
8. Jos värjättävää materiaalia pidetään pidemmän aikaa lämpimämmässä paikassa, väristä tulee voimakkaampi ja täyteläisempi.
9 ja 10. Punertavanvioletista väristä kehittyy lopulta kauneimman näköinen "kirpunruskea" (ruskeanvioletti).
11. Jos värjätty materiaali käsitellään hyvin sievedellä, joka on laimennettu sekoittamalla yhteen osaan typpihappoa kaksikymmentä osaa vettä, väri saa monenlaisia punaisen vivahteita kirkkaanpunaisesta ruusunpunaiseen sen mukaan, kuinka vaaleaksi tai tummaksi jäkälä on materiaalin värjännyt.
12. Jos vahvaan väriliemeen sekoitetaan vain 1/40 elohopeakloridia (Mercurius corrosivus albus), villakangas saa mustan kirpunruskean värin, joka päivänvalossa vivahtaa syvään ruskeanviolettiin ja on erittäin kaunis. Silkissä tämä elohopeayhdisteen lisäys ei kuitenkaan vaikuta samalla tavalla, vaan sen näyttää pikemminkin heikentävän väriä.1. Med vatten ensamt, några dagar macererad, får ylle deraf en ljus brungul färg, Poile de Veau, eller Garance pale: Silket en dylik; mycket ljus: efter längre tid får silket en ljus carmelit.
2. Efter 2 methoden, efter 6 dagar, blef yllet canelfärgadt, åt rödt, och silket något blekare. Denna färg har ett egit behag med sig.
3. Endast med lutsalt erhåller yllegods en vaxgul färg och silket en ljus dylik.
4. Om blå Vitriol tillägges föregående sats, får yllet deraf en skön olivegrön färg och silket en dylik ljusare. Denna rätt full och vacker.
5. Efter N. M. blir blandningen strax gulbrun och efter 3 dagar blir godset, både ylle och silke, rödbrunt. Se profvet N:o 7. Men får lafven stå i maceration 8 dagar, får yllet deraf en blek couleur de lilas liksom silket.
6. Efter 24 dagars maceration får yllet en skön gredelin och silket likaså.
8. Om godset hålles på varmare ställe längre tid, blir färgen deraf högre och fullare.
9 och 10. Ifrån gredelin-violet blir den omsider puce af vackraste utseende.
11. Om den drages genom väl utspädd Acidum nitri (Skedvatten), då man utblandar denna Syra med 20 gånger så mycket vatten, så får färgen allehanda Nyancer af rödt, ifrån Ponceau till couleur de Rose, allt efter som godset är ljusare eller mörkare färgadt af lafven.
12. Om endast 1/40 af Merc. corrosiv. alb. tillblandas uti en stark färgsoppa, så får yllegodset en svart puce färg, som i dagen skiftar åt hög puce, ganska vacker; men på silket går denna tillblandning af Mercuren ingen verkan: snarare tyckes den försämra färgen.

Harmillista on, ettei tämä väri, kuten muutkaan orseille-värit, ole kestävä. Olen turhaan yrittänyt kiinnittää sitä koivun kuorella tai muilla supistavilla aineilla.Skada är, att denna liksom andra Orseille-färgor icke blir äkta. Förgäfves har jag sökt att med Björkbark eller andra adstringenta medel fästa densamma.

?2. L. orcinus.
Variolaria Orcina, Achar. Meth. Lich.

Tämä kasvaa siellä täällä kallioilla. Se ei sisällä erityisen paljon väriainetta. Se on siis syytä erottaa selvästi muista punaisen värin antavista jäkälälajeista.Denna växer här och der på berg. Är icke särdeles färghaltig. Den bör sålunda väl skiljas ifrån de andra, som gifva röd färg.

1. Kun käytetään pelkkää vettä, villa saa kolmen päivän kuluttua oljenkeltaisen värin ja silkki vaalean karmeliitinruskean sävyn.
2. Uudella menetelmällä villa värjäytyi vahankeltaiseksi, ja silkki sai saman värin. Muilla menetelmillä jäkälä antoi vain vähän väriä. Siksi sen kerääminen ja käyttäminen ei kannata.1. Med vatten ensamt efter 3 dagar får yllet en paillegul färg och silket en ljus carmelit.
2. Efter N. M. blef yllet vaxgult och silket lika. Efter de andra methoderna gaf den föga färg. Den lönar sålunda icke mödan.

Lepra aspergilla3. L. adspergillus.
Variolaria adspergilla var. V. Conira Achar.
Meth. lich. Sv. Berglaf.

Tämä kasvaa kallioilla, ja sitä on vaikea irrottaa niistä. Se ei sisällä väriainetta.Denna växer på berg och är svår att lossa derifrån. Är icke färghaltig.

1. Pelkkä vesi ei anna lainkaan väriä.
2. Myöskään keittosuolalla ja salpietarilla ei saada väriä ennen kuin vasta 14 päivän liotuksen jälkeen, jolloin lisätään kuparisulfaattia. Vain silkki saa siitä harmaankeltaisen värin.
3. Myöskään uudella menetelmällä ei saada väriä ennen kuin lisätään kuparisulfaattia sekä keittosuolaa ja salpietaria. Tällöin villa värjäytyy tumman oliivinväriseksi ja silkki vaalean karmeliitinruskeaksi.1. Med vatten ensamt gifver ingen färg.
2. Med k. s. och s. b. ej heller någon förr än efter 14 dagars maceration, då blå Vitriol tillsättes. Silket endast får deraf en grågul färg.
3. Efter nya methoden ej heller någon färg, förrän blå. Vitr. tillkommer med k. s. och s. b., då yllet blir mörkt olivefärgadt och silket ljuscarmelit.

Savunystyjäkälä4. L. confluens.
Lecidea confluens. Achar. Meth. lich.

Kasvaa varsin runsaasti kallioilla ja kivillä paksuna kerroksena, joka irtoaa helposti kostealla säällä.Växer ömnigt nog på berg och stenar med en tjock skorpa, som mycket väl loisnar i vätväder.

Se sisältää runsaasti väriainetta ja tuottaa useita omintakeisia, kauniita ja pysyviä värejä. Se on syytä erottaa selvästi Lecidea lapicida -jäkälästä, joka ei anna lainkaan väriä, vaikka sen alapinta on oranssinvärinen ja se vahingoittaa ja syövyttää kovia kiviä.Den är mycket färghaltig och ger åtskil[li]ga egna, vackra och fasta färgor. Den bör väl skiljas ifrån Lecidea lapicida, som icke håller någon färg, ehuru den undre botten är orangefärgad och der angriper och fräter hårda stenar.

1. Vedellä, keittosuolalla ja salpietarilla, toisen menetelmän mukaan käsiteltynä, villa saa muutaman päivän liottamisen jälkeen kauniin, syvän punertavan carmelit-sävyn; silkki saa hieman vaaleamman sävyn.
2. Kolmannen menetelmän mukaan villa jää vaaleammaksi, mutta silkki tummemmaksi.
3. Uudella menetelmällä villa saa kauniin punertavan ruskean sävyn, samoin silkki. Jos sitä pidetään pidempään maseroitumassa, silkki saa kauniin tumman umbranvärin.1. Med vatten k. s. och s. b. efter 2 methoden ger den, efter några dagars maceration, yllet en skön och full rödaktig carmelit: silket något ljusare.
2. Efter 3 methoden blir yllet ljusare; men silket mörkare.
3. Efter N. M. får yllet en vacker carmelit och silket äfvenså. Om den hålles i längre maceration, får silket vacker mörk umbrafärg.

Rhizocarpon geographicum5. L. atrovirens
Lecidea atrovirens, Achar. Sv. Charte-laf.

On varsin yleinen kallioilla ja kivillä. Näyttää lupaavan paljon, mutta antaa vain vähän tai ei mitään.Är nog allmän på berg och stenar. Tyckes lofva mycket; men håller föga eller intet.

Ainoastaan uuden menetelmän mukaan ja kuuden päivän liottamisen jälkeen villa saa siitä voimakkaan keltaisen värin, joka ei kuitenkaan ole erityisen kirkas; silkki saa vaalean punertavanruskean sävyn.1. Endast efter N. M. och efter 6 dagars maceration får yllet deraf en höggul färg, dock icke särdeles klar: silket en ljus carmelit.

Psoronactis dilleniana, kalliohärmäjäkälä, skuggklipplav6. L. dillenii.
Lecidea dilleniana. Achar. Sv. Dillens-laf.

Se on harvinaisempi ja viihtyy ainoastaan kallioilla, niiden halkeamissa ja raoissa. Sillä on tavallisesti omintakeinen, miellyttävä tuoksu. Se sisältää kaunista väriainetta silkin värjäämiseen, mutta ei sovellu villan värjäykseen.Är sälsyntare och trifves endast på berg, uti skrefvor och uti gångar derstädes. Den har merendels en egen behaglig lukt. Den håller ett vackert färgämne för silke; men ej för ylle.

1. Vedellä käsiteltynä villa saa tumman oljenkeltaisen tai mädäntyneet aprikoosin värin, mutta silkki saa kauniin, kiiltävän rusehtavan vaaleankeltaisen sävyn.
2. Toisella menetelmällä käsiteltynä se ei anna villalle lainkaan väriä, mutta silkki saa vain heikon hasselpähkinänruskean sävyn.1. Med vatten får yllet en mörk paille, eller abrocot [abricot] pourri; men silket en skön Isabelle färg med glants.
2. Efter 2 methoden ger den yllet ingen färg, men silket endast en svag noisette.

Pyrenula nitida7. L. nitidus.
Verrucaria nitida Achar. Prodr.

Kasvaa niukasti ja on harvinainen; sisältää runsaasti ruskeaa väriainetta.Växer sparsamt och sällsynt; håller mycket brunt färgämne.

Pelkkä vesi antaa villalle ruskean värin ja silkille harmaan. Uudella menetelmällä villa saa vaalean punertavan ruskean sävyn, ja samoin myös silkki.1. Med vatten ensamt en brun färg på ylle; grå på silke. Efter N. M. får yllet en ljus Carmelit, och silket lika så.

Circinaria calcarea, kalkkimannajäkälä, kalkstenslav8. L. calcareus. Linné
Urceolaria calcarea Achar. sv. Kalk-laf.

Sitä tavataan ainoastaan kalkkikivellä, ja sitä kasvaa runsaasti Öölannissa, jossa keräsin sitä viime kesänä paljon. Linnén antaman tiedon perusteella on uskottu, että tämä jäkälä olisi erinomainen värjäykseen ja antaisi jopa kirkkaanpunaisen värin. Linné itse kuitenkin epäröi, oliko tämä sama laji, jonka Dillenius kuvaa sivulla 128, taulussa 18, kuvassa 8, minkä vuoksi hän merkitsee sen perään kysymysmerkin. Dillenius sanoo, että sen mustat itiöemät (tubercula atra) ovat ilmeisesti harvinaisia, vaikka niitä esiintyy kaikkialla kalkkikivijäkälän ja muiden vastaavien jäkälien pinnalla. Olen liottanut tätä jäkälää useita kertoja, useiden viikkojen ajan ja eri tavoin, mutta en ole kuitenkaan koskaan onnistunut saamaan siitä mitään väriä. Dilleniuksen kuvaama jäkälä näyttää olevan meidän Varicellaria lactea -lajimme tai, mikä on vielä todennäköisempää, harvinaisempi muunnos kalliomaljajäkälästä, joka antaa kauniin punaisen värin.Träffas endast på kalksten, ömnigt på Öland, der jag samlade mycket deraf sistledna sommar. Man har trott, efter Linnés uppgift, att denna skulle vara förträffelig till färg och till och med gifva scharlakans färg. Linné tvekade sjelf, om detta var den samma, som Dillenius beskrifver p. 128. tab. 18. fig. 8. hvarföre han utsätter frågotecken. Dillenius säger, att dess tubercula atra äro vist rara: då de äro öfverallt satta på L. Calcar. m. m. jag har flera gånger och flera veckors tid macererat denna på flera sätt, men dock aldrig kunnat få någon färg deraf. Den som Dillenius beskrifver tyckes vara vår L. Lacteus, eller ännu troligare en sällsyntare variation af L. scruposus, som ger en skön röd färg.

1. Millään menetelmällä ei saatu väriä.
2. Uudella menetelmällä materiaali sai ainoastaan vaalean puunvärisen sävyn tai heikon rusehtavan keltaisen värin.1. Efter ingen method kunde färg erhållas.
2. Efter N. M. feck godset endast en ljus trädfärg eller svag nankins färg.

Aspicilia cinerea, harmaakiventiera, gråstenslav9. L. cinereus. Linné.
Urceolaria Cinerea Achar. Sv. Askgrå-laf.

Se on yksi tärkeimmistä värijäkälistämme. Siksi, kun se opitaan tuntemaan kunnolla, sitä todennäköisesti tulee arvostetumpi kuin tähän asti. Ensimmäisessä tutkielmassani tarkastelin sitä vain hyvin lyhyesti, koska sitä ei silloin ollut erityisemmin saatavillani. Tämän vuoksi monet kokeet on sittemmin tehty uudelleen, kun olen oppinut tuntemaan sen runsaan väriainepitoisuuden. Se kasvaa runsaana kallioilla ja kivillä kaikkialla, ja sitä voidaan helposti kerätä sateisen sään jälkeen. Sen antamat värinäytteet ovat lähes kaikkein loistavimpia. Se on lähimpänä Pertusaria pseudocorallina -jäkälää, jonka kanssa se kilpailee kokenilliväriaineen riittoisuuden lisäämisessä. Se sisältää uskomattoman paljon väriainetta, ja nämä jäkälät tulevat luultavasti ajan myötä arvokkaiksi.Är en ibland våra förnämsta färglafvar. Den torde och derföre, när den blir rätt känd, blifva mera värderad, än som skett. Uti min första afhandling har jag helt korrt undersökt den samma, emedan jag då ej hade särdeles tillgång derpå; hvarföre många försök sedermera blifvit omgjorda, sedan jag lärt känna dess rika färghalt. Den växer ömnigt på berg och stenar öfver allt, och kan lätt samlas efter rägnväder. De färgprofver som den gifver, äro nästan de mest lysande af alla. Den kommer närmast L. Westringii, med hvilken den täflar, att göra Consionellen dryg. Den är otroligt färghaltig, och torde dessa med tiden blifva dyrbara.

1. Pelkästään vedellä ja lähes kylmässä maseroinnissa – eli antamalla sen liota kesäaikaan sisätiloissa – se antaa villalle voimakkaan ja syvän oranssin värin. Kun sitä maseroidaan lyhyemmän tai pidemmän aikaa, silkkiin saadaan monia kauniita, kiiltäviä sävyjä, jotka voidaan saada lähes tulenvärisiksi. Erikoista on, ettei se kestä kovin suurta lämpöä, kuten keittämistä.
2. Viinikiven ja salpietarin kanssa villa saa kauniin maksanruskean värin, samoin silkki.
3. Toisella menetelmällä villalanka värjäytyy vaaleamman oranssiksi, mutta silkki saa sitä vastoin voimakkaan, kirkkaan ja kiiltävän oranssin värin.
4. Kolmannella menetelmällä saadaan uskomattoman monia värivaihteluita. Värjäysliuos muuttuu heti hyvin voimakkaan oranssiksi, ja myös värjättävä materiaali saa värin puolen tunnin kuluessa. Jos liuoksen annetaan seistä vuorokausi, villa saa ruskeankeltaisen värin, joka muuttuu yhä ruskeammaksi ja lopulta oliivinväriseksi. Silkkiin saadaan tällä tavoin monia kauniita sävyjä oliivinvärisestä ruskeaan.
5. Pelkkä lipeäsuola antaa silkille kauniin, vaalean kellertävän sävyn, mutta villalangalle se antaa vain vähän väriä.
6. Salpietarin ja lipeäsuolan kanssa villa saa kauniin maksanruskean värin, samoin silkki.
7. Jos kahteen kvintiiniin hyvin huuhdeltua, kuivattua ja sitten jauheeksi hienonnettua [ainetta] sekoitetaan 18 graania kokenillia ja seos asetetaan lämpimään paikkaan hetkeksi likoamaan puolessa korttelissa jokivettä, voidaan siihen tämän jälkeen lisätä yksi kvintiini tai hieman enemmän tinaseosta, vähän viinikiveä ja valkoista tärkkelystä. Tämän jälkeen seokseen pannaan värjättävä materiaali, joka on ensin kostutettu huolellisesti – kuten kaikki värjättävät materiaalit tulee kostuttaa – ja astia asetetaan paikkaan, jossa lämpötila on 70–80 astetta. Näin villa saa parissa tunnissa voimakkaan ja kauniin kirkkaanpunaisen värin. Tässä liemessä voidaan värjätä useita kvintiinejä villamateriaalia samanvärisiksi, ja sillä saadaan värjättyä hieman yli kolmanneksen enemmän materiaalia kuin tavallisella kokenillivärjäysmenetelmällä. Tällöin on kuitenkin lisättävä enemmän tinaseosta. Jos sakka erotetaan kirkkaasta nesteestä ja kuivataan, sitä voidaan myöhemmin käyttää uudelleen yhdessä saman tinaseoksen kanssa uusien kauniiden punaisten sävyjen tuottamiseen. Silkille se antaa ainoastaan ruusunpunaisen värin. Tämä havainto ansaitsee huomiota, ja menetelmää voidaan luultavasti vielä kehittää täydellisemmäksi. Se voisi näin auttaa säästämään huomattavasti kallista kokenilliväriainetta.1. Endast med vatten och nästan kall maceration, det vill föga, att den får stå inne i ett rum sommartiden, ger den en hög och stark orange åt yllet. Efter längre eller kortare tid macererad fås olika sköna nyanceringar på silke med mycken glants, som nästan kunna drifvas till eldsfärg. Besynnerligt är att den ej täl mycken värma, såsom kokning.
2. Med vinsten och s. b. får yllet en skön lefverbrun färg, och silket likaså.
3. Efter 2 methoden blir ullgarnet blekare orangefärgat; men silket deremot får en hög klar och gläntsande orange.
4. Efter 3:dje methoden fås otroligt många färg förändringar. Satsen blir strax högst orange färgad, och godset äfven få innom en half timma; men får den stå ett dygn, får yllet en brun gul, mera brun och omsider olive färg. Silket vinner härigenom många sköna nyanceringar ifrån olive till brunt.
5. Ensamt med lutsalt får silke deraf en skön ljus Isabelle; men ullgarnet föga.
6. Med Saltb. och lutsalt får yllet en skön lefverbrun färg, liksom silket.
7. Om 2 qvintin väl sköljda, torrkade och sedan pulveriserade blandas med 18 gran consjonell och ställes på varmt ställe att macerera en stund, med ½ qvarter strömvatten, och sedermera deruti hålles ett qvintin eller något mera Tenncomposition, med litet crem. tart. och hvit stärkelse, hvarefter gods, förut väl uppblött, (som bör ske med allt som färgas) lägges deruti, och sättes på ett ställe af 70 till 80 gr. värma, så får yllet, efter ett par timmar, en hög och skön scharlakans färg. Uti denna soppa kunna flera qvintin ylle gods få samma färg, och något mer än 1/3 mera färgas, än efter vanliga methoden med consjonell; då man likvål får tillhålla mera Tenncomposition. Om sumpen afhålles från det klara och torrkas, kan den och sedan med samma tenncomposition gulna nyttjas till flera vackra röda färgor. På silke ger den endast couleur de rose. Denna uppgift förtjenar uppmårksamhet, och kan troligen ännu mera fullkomnas, och bidraga till en betydande besparing på den dyrbara consjonellen.

Diploschistes scruposus, kalliomaljajäkälä, groplav10. L. scruposus.
Urceolaria Scruposa Achar. Var.

Tämä kalliomaljajäkälän muunnos muistuttaa läheisesti kalliokermajäkälää, mutta eroaa siitä hienojen, pienten ja mustien nystymäisten itiöemien ansiosta, jotka ovat hyvin harvinaisia. Näin se voidaan erottaa myös tavallisesta kalliomaljajäkälästä, jonka pinta ei ole yhtä kiiltävä ja sileä. Tämä muunnos sisältää runsaasti väriainetta ja on värjäysominaisuuksiltaan kalliokermajäkälää parempi.Denna variation af L. Scruposus, som nära liknar L. tartareus, men skiljer sig derifrån genom fina små svarta tubercula, som äro mycket sällsynta, hvarigenom den äfven kan skiljas från den allmänna Scruposus, som icke är så polerad och glatt: denna är mycket färghaltig och öfvergår L. tartareus.

Useilla eri menetelmillä se antaa erilaisia värejä, mutta ne eivät ole yhtä voimakkaita tai loistavia kuin ne, joita saadaan uudella menetelmällä. Näiden värien sävyt vaihtelevat heikoimmasta syreeninvärisestä ja vaalean harmahtavan violetista kauneimpiin tummempiin harmahtavan violetteihin ja lopulta violetinruskeaan sävyyn, joka on hyvin kaunis. Silkillä kaikki värit saavat voimakkaan kiillon ja muuttuvat hyvin hohtaviksi. Niissä on kuitenkin se puute, etteivät ne ole kestäviä, sillä auringonvalo, ilma ja happamat aineet muuttavat niitä. Tämän Dillenius on jo huomauttanut vanhempien havaintojen perusteella. Voimme kuitenkin toivoa, että tähän saadaan apua kemian tieteen kehittyessä päivä päivältä oppineiden uurastuksen ansiosta. Muut värit, joita tästä jäkälästä voidaan saada, samoin kuin Varicellaria lactea -jäkälästä saadut värit, voidaan kuitenkin kiinnittää. Ainoastaan punainen väri on niin helposti haalistuva.1. Efter flera methoder ger den olika färgor; men de äro icke så vigtiga eller lysande, som de hvilka den gifver efter N. M. Dessa gå i nyancering ifrån den svagaste couleur de lilas och gredelin till de skönaste mörkare gredelina och omsider Puce, som är mycket vacker. På silke få alla färgorna en hög lystre och blifva mycket gläntsande. Det är blott den bristfälligheten dervid, att de icke blifva ägta; ty de ändras af sol, luft och syrliga saker, som redan Dillenius anmärkt från de äldres observationer. Vi torde dock häremot kunna vänta hjelp af en dageligen genom de Lärdas mödor tillväxande chemisk vetenskap. De andra färgerna, som kunna dragas af denna laf, liksom ifrån L. Lacteus, kunna dock fästas. Det är endast den röda, som är så flygtig.

Tephromela atra, mustakehräjäkälä, svart kantlav11. L. ater.
Parmelia atra Achar. Meth. lich.

Tämä kasvaa erittäin runsaana kallioilla ja kivillä lähellä merta, missä se näyttää viihtyvän parhaiten, mutta sitä tavataan myös muualla. Sen kuorimainen kasvusto on melko paksu ja irtoaa helposti kivestä. Se on sisältä ja alapinnalta hyvin valkoinen.Denna växer mycket ömnogt på Berg och stenar, nära Saltsjön, der den heldst tyckes trifvas: men kan dock träffas äfven på andra ställen. Dess skorpa är någorlunda tjock, och lossnar väl från sten, samt är mycket hvit inuti och inunder.

1. Keittosuolan, salpietarin ja sammuttamattoman kalkin kanssa, kolmannen menetelmän mukaan, villa saa voimakkaan ja syvän keltaisen värin, mutta silkki ainoastaan oljenkeltaisen sävyn. Ks. näyte nro 2.
2. Pidemmän liottamisen jälkeen väri muuttuu ruskeaksi, vihertävään vivahtavaksi, vaaleaksi oliivinväriksi; silkki saa hieman vaaleamman sävyn. Ks. näyte nro 3.
3. Jos lisätään kuparisulfaattia, villa saa kauniin kastanjanruskean värin ja silkki kauniin vaalean maksanruskean sävyn. Näyte nro 1.
4. Samalla tavalla, neljännen menetelmän mukaan, kuparisulfaatin ja pidemmän liottamisen avulla saadaan sekä villaan että silkkiin kaunis oliivin sävy.
5. Pelkästään uudella menetelmällä saadaan vain vähän väriä. Kun lisätään keittosuolaa ja salpietaria, villa saa kauniin vaalean harmahtavan ruskeankeltaisen sävyn ja silkki hieman tummemman sävyn.
6. Uudella menetelmällä ja kuparisulfaatin avulla saadaan kaunis ruskehtava, vihreään vivahtava väri sekä silkkiin punertava hasselpähkinänruskea.1. Med k. s. och S. b. samt osläkt kalk, efter 3 methoden, en hög och stark gul färg på ylle; men på silke endast paille. Se profvet N:o 2.
2. Efter längre maceration, drages den i brunt åt grönt, ljus olive, och silket något ljusare. Se profvet N:o 3.
3. Om blå vitriol tillägges, får ylle en skön kastanie brun färg, och silket en skön ljus lefverbrun. Profvet N:o 1.
4. Samma, efter 4 methoden, med bl. vitr. och längre maceration en skön olive både på ylle och silke.
5. Efter nya methoden ensamt föga färg; men väl med tillägg af K. s. och S. b. en vacker ljus feuille morte på ylle och något mörkare på silke.
6. Efter N. M. och med bl. vitr. en vacker brunagtig färg åt grönt, Ventre de Vipere samt rödagtig noisette på silke.

Tephromela grumosa12. L. grumosus.
Parmelia grumosa Achar. Meth. lich.

Tätä tavataan niukasti kasvavana kallioilla ja kivillä muiden lajien joukossa. Pidin sitä pitkään mustakehräjäkälän muunnoksena, kunnes analyysin avulla havaitsin sen olevan hyvin erilainen. Se ei anna villalle erityisen merkittäviä värejä, mutta silkille se tuottaa monenlaisia kauniita, vaaleita ja aikakauden muodissa olevia värisävyjä.Denna finnes sparsamt växande på berg och stenar, imellan de andra, och var länge af mig ansedd, som en art förändring af L. ater; tills jag genom Analysen fann den mycket olika. Den gifver inga särdeles färgor åt yllet; men väl allehanda vackra, ljusa nyancer af moderna färgor på silket.

1. Toisella menetelmällä ja 14 päivän liottamisen jälkeen silkki saa siitä kauniin vaaleanruskean värin, mutta villa ei saa lainkaan väriä.
2. Uudella menetelmällä villa värjäytyy vaaleaksi punertavan ruskeaksi ja silkki vaaleaksi rusehtavaksi. Pidemmän liottamisen jälkeen silkkivärinäytteet tummuvat, kuten näytteistä nro 3 ja 4 voidaan nähdä.1. Efter 2:dra methoden och 14 dagars maceration får silket deraf en vacker Biche claire; men yllet ingen.
2. Efter N. M. blir yllet ljust carmelit färgadt: silket en ljus Biche. Efter längre maceration blifva silkesprofverna mörkare, såsom N:o 3 och 4.

Glaucomaria rupicola13. L. glaucoma.
Parmelia glaucoma, Achar.

Kasvaa runsaammin ja yleisemmin kallioilla ja kivillä. Se antaa kauniimpia värejä kuin edellinen ja seuraava [laji].Växer ömnigare och allmännare, på berg och stenar. Den ger vackrare färgor än den föregående och efterföljande.

1. Kolmannella menetelmällä ja kolmen päivän liottamisen jälkeen silkki saa kauniin rusehtavan värin, mutta villa ei saa lainkaan väriä.
2. Uudella menetelmällä ja yhtä pitkän liottamisen jälkeen villalanka värjäytyy vaaleaksi punertavanruskeaksi, rusehtavanoranssiksi. Silkki saa hieman tummemman, kiiltävän värin.
3. Samalla tavoin kahdeksan päivän liottamisen jälkeen villa sai kauniin, täyteläisen vaalean kellanruskean sävyn, mutta silkki jäi vaaleammaksi.
4. Lopulta, pidemmän liottamisen jälkeen, silkki saa täyteläisemmän värin.1. Efter 3:dje methoden, och 3 dagars maceration, får silke en skön Ventre de Biche, men yllet ingen.
2. Efter N. M. lika länge, blir ullgarn ljust Carmelit, Abricot pourri: silket något mörkare med glants.
3. På samma sätt, efter 8 dagars maceration, feck yllet en vacker och full Chamois; men silket blef ljusare.
4. Omsider, efter längre maceration, får silket fullare färg.

Lecanora swartzii (kehräjäkälä)14. L. swartzii.
Parmelia Swartzii, Achar. Sw. Swartz-laf.

Tätä tavataan harvemmin, mutta se ei ole näillä seuduilla harvinainen. Sen kuorimainen kasvusto on melko paksu, ja sen voi hyvin raaputtaa irti kallioista siellä kasvaessaan. Värjäysominaisuuksiltaan se eroaa suuresti edellisestä lajista, ja myös sen ulkonäössä on omat tunnusmerkkinsä, joiden perusteella voidaan vakuuttaa ne, jotka pitävät näitä kahta lajia samana. Olisin nimen vuoksi toivonut, että se olisi antanut kauniita värejä, mutta en ole kuitenkaan onnistunut saamaan siitä väriä. Tämä toive on kuitenkin tarpeeton, sillä tämä nimi on jo pitkään ollut vähän loistava tieteen piirissä.Träffas mindre allmänt; men icke sällsynt häromkring. Har en någorlunda tjock skorpa, och kan väl skrapas af Bergen, då den växer. Den är till sitt färgförhållande vida skilld från den föregående, liksom äfven dess utseende har egna caracterer, för att kanno öfvertyga dem, som tro dem vara identiteter. Jag hade önskat, för kärleken till namnet, att den gifvit vackra färgor, som jag dock icke kunnat draga derifrån. Denna önskan är dock öfverflödig, då detta namn redan länge varit så lysande innom; wetenskapen.

1. Vedellä ja kolmen päivän liottamisella villa saa heikon oljenkeltaisen sävyn; silkki puolestaan kauniin hasselpähkinänruskean värin.
2. Toisella menetelmällä villa saa samanlaisen värin kuin edellä, mutta silkki saa kauniin oljenkeltaisen sävyn.
3. Kolmannella menetelmällä villa saa samanlaisen värin kuin edellisissä kokeissa, mutta silkki saa kauniin, vaalean vihertävän tai kellertävän ruskean sävyn.
4. Uudella menetelmällä ja kahdeksan päivänliottamisela villa sai kauniin rusehtavan värin, ja silkki sai saman sävyn.1. Med vatten, efter 3 dagars maceration, en svag paille på ylle: på like en vacker noisette.
2. Efter 2:dra methoden, lika på yllet; men på silket en vacker paille.
3. Efter 3:dje methoden lika som de förra på yllet, men på silket en skön ljus ventre de vipere eller feuille morte.
4. Efter N. M. och 8 dagars maceration, feck yllet en vacker ventre de biche, och silket lika.

Ochrolechia parella15. L. parellus. Linné.
Parmelia parella. Achar. sw. Kräftsten-laf.

Olin kokeillut tätä jo vuonna 1791, ja se mainittiin ensimmäisessä tutkielmassani. Keräsin sitä runsaasti Hallannista vuonna 1799 pitkällä matkalla, jonka tein jäkälien vuoksi. Siellä sitä kasvaa runsaasti, mutta meillä täällä se on melko harvinainen. Olen sittemmin tehnyt sillä monia kokeita, jotka ovat kuitenkin kaikki vakuuttaneet minut siitä, ettei tämä jäkälä sisällä väriainetta. Dillenius mainitsee teoksensa Hist. Musc. sivulla 130, että Jussieu oli lähettänyt hänelle samankaltaisen jäkälän, joka antoi punaista väriä ja jota käytettiin tähän tarkoitukseen. Hän näyttää kuitenkin erottavan sen tästä jäkälästä, koska se oli jauhemaisempi. Myös Tournefort näyttää menetelleen samoin.Denna blef redan försökt af mig 1791 och uppgifven i första afhandlingen. Jag samlade mycket deraf i Halland år 1799 under en lång resa för Lafvarnes skull, hvarest den växer ömnigt, hos oss här ganska sällsynt, och har sedan dermed anstält många försök, som dock alla öfvertygat mig, att denna icke är färghaltig. Dillenius nämner i sin Hist. Musc. p. 130 att Jussieu skickat honom en dylik, som gaf röd färg, och som dertill nyttjades; men han tyckes skilja den ifrån denna, emedan den var mera pulverulent: och det samma tyckes ock Tournefort hafva gjort.

Useiden viikkojen liottamisen jälkeen sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa sekä useita eri menetelmiä kokeiltuani se ei anna lainkaan väriä. Auvergnessa käytetty värjäysaine on sekoitus muista jäkälälajeista, jotka on mainittu edellä.1. Efter flera veckors maceration med osläkt kalk och Salmiak, och efter flera methoder, ger den ingen färg. Den som nyttjas i Auvergne, är en blandning af andra, som ofvanför är nämndt.

Ochrolechia upsaliensis, kalkkikermajäkälä, uppsalalav16. L. upsaliensis.
Parmelia Upsaliensis, Achar.

”Tohtori Acharius (joka on jäkälien kasvitieteellisellä tutkimustyöllään ansainnut saamansa arvostuksen) luokittelee tämän perustellusti L. Pareteus -lajin [?] muunnokseksi, samoin kuin myös haavankermajäkälän. Myös analyysi näyttää vahvistavan saman asian, sillä nämä jäkälät eivät anna lainkaan väriä, lukuun ottamatta yhtä lailla huonoa ja heikkoa vaalean rusehtavaa.Denna upptager Doct. Acharius, (som för sitt Botaniska arbete med lafvarne gjort sig förtjent till det beröm han redan vunnit med skäl såsom art förändring af L. Pareteus, liksom äfven L. pallescens: och tyckes äfven analysen intyga det samma, då de icke gifva någon färg, utom en lika dålig och fattig åt ventre de biche clair.

Lecanora epanora, rotkokehräjäkälä, svavelgul kantlav17. L. epanorus.
Parmelia epanora. Achar.

Kasvaa täällä harvinaisempana. Se sisältää myös jonkin verran väriainetta, joka ehkä suurempana määränä, enemmän kuin mitä minulla on ollut tilaisuutta kokeilla, voisi antaa paremman värin.Växer mera sällsynt hårstädes. Den innehåller och något färgämne, som kanske i större massa, än jag haft tillfälle att försöka den, kunde gifva bättre färg.

1. Pelkällä vedellä ja kuuden päivän liottamisen jälkeen villaan muodostui tumma oljenkeltainen väri ja silkkiin hieman vaaleampi sävy.
2. Toisella menetelmällä villan väri vivahti hieman enemmän ruskeaan, kun taas silkki vivahti enemmän keltaiseen.
3. Kolmannella menetelmällä villa muuttui vaaleaksi rikinkeltaiseksi, ja silkki sai saman värin.
4. Uudella menetelmällä villa sai vaalean harmaan punertavanruskean ja silkki vaalean hasselpähkinänruskean värin.1. Med vatten ensamt, efter 6 dagars maceration, uppkom en mörk paille på ylle och något ljusare på silke.
2. Efter 2:dra methoden, drog yllet något mer åt brunt: silket mera åt gult.
3. Efter 3:dje methoden blef yllet blekt svafvelgult, och silket lika.
4. Efter N. M. feck yllet ljus grå Carmelit, silket ljus noisette.

Arctoparmelia centrifuga, kaarrekarve, vinterlav18. L. centrifugus. Linné.
Parmelia centrifuga Achar. Meth. lich. sw. Winter-laf.

Se on meillä hyvin yleinen ja kasvaa myös runsaana kuivilla paikoilla, ainoastaan vuorilla ja kivillä. Toisessa jäkälien värejä käsittelevässä tutkielmassani karstakeltakarve ei ollut vielä meillä hyvin tunnettu; siksi se sisällytettiin tuolloin siihen nimellä Centrifugus. Tämä eroaa hyvin selvästi sekä kallioisokarpeesta että karstakeltakarpeesta ja tuottaa myös aivan erilaisia värejä. Se on varsin väripitoista, ja sen värit ansaitsevat huomiota.Är mycket allmän hos oss, och växer äfven ömnigt på fina ställen, endast på Berg och stenar. Uti min andra afhandling öfver lafvarnes färgor var ännu L. Conspersus icke väl känd hos oss; hvarföre den då upptogs der under namn af Centrifugus. Denna är mycket väl skild ifrån både Saxatilis och Conspersus, och ger också helt olika färgor. Den är nog färghaltig: och dess färgor förtjena uppmärksamhet.

1. Vedellä, kolmen päivän liottamisen jälkeen, villa sai vaalean oljenkeltaisen värin, mutta silkki vaalean rusehtavan värin.
2. Kun lisätään hieman elohopeakloridia [Mercurius corrosivus albus], määrä 1/40 jäkälän painosta, silkki saa jo ensimmäisenä päivänä aidon, kauniin ja täyteläisen vaaleanruskean värin.
3. Kolmannen menetelmän jälkeen villa muuttui vaalean oljenkeltaiseksi ja silkki vaaleanruskeaksi.
4. Samalla tavalla, pidemmän liottamisen jälkeen, villa sai kauniin punertavanruskean värin ja silkki vaaleamman samanlaisen sävyn.
5. Uuden menetelmän mukaan kolmen päivän liottamisen jälkeen villalanka sai kellanruskean värin, ja silkki vaalean punertavanruskean värin.
6. Samalla tavalla, pidempään liotettuna, villa muuttuu kellanruskeammaksi, garance [garance on oikeasti syvänpunainen sävy], ja silkki saa ruskeankeltaisen sävyn.
7. Sama käsittely, johon lisätään hieman kuparisulfaattia, tuottaa harmahtavan oliivinvärin; samoin myös silkki.
8. Kun tällaiseen seokseen lisätään tavallisten suhteiden mukaisesti keittosuolaa ja salpietaria sekä hieman Merc. c. a. -ainetta, villa saa mustanvihreän värin ("korpin siipi"), ja silkki harmahtavan oliivinvärin.
9. Vedellä ja kuparisulfaatilla villa saa heikon, vihertävään vivahtavan oljenkeltaisen värin; silkki oljenkeltaisen värin.
10. Uuden menetelmän mukaan, kuparisulfaattia käyttäen, villa muuttui kauniiksi kellertävänvihreäksi; silkki jäi oljenkeltaiseksi.1. Med vatten, efter 3 dagars maceration, feck ylle en blek paille; men silket en ljus ventre de Biche.
2. Om litet Merc. c. a., 1/40, mot lafvens vigt tillages, får silket första dagen en ägta vacker helg centre de Biche.
3. Efter 3:dje methoden blef yllet blekt paille, och silket ventre de Biche.
4. På samma sätt, efter längre maceration, feck yllet en vacker Carmelit och silket en ljus dylik.
5. Efter N. M., 3 dagars maceration feck ullgarnet en gulbrun färg, Abricot pourri, silket ljus Carmelit.
6. På samma sätt, längre macererad, blir yllet gulbrunare, garance, och silket feuille morte.
7. Samma, med tillägg af bl. vitriol, en gråagtig olive: lika så silket.
8. Om till en sådan sats tillsättes k. s. och S. b. med litet Merc. c. a. efter vanliga proportion, får yllet en svartgrön färg, aile de Corbeau, och silket en gråagtig olive.
9. Med vatten och blå vitr. får yllet svag paille åt grönt; silket paille.
10. Efter N. M. med bl. vitr. blef yllet vackert saftgrönt: silket paille.

Parmeliopsis ambigua, keltatyvikarve, stocklav19. L. ambiguus. Ach. Prodr.
Parmelia ambigua. Ach. Meth. lich.

Tämä kasvaa enimmäkseen puiden kuoressa ja kannoilla, ja harvoin kivillä. Aikaisemmin sitä on pidetty, samoin kuin seuraavana käsiteltävää lajia, samanlaisena kuin kaarrekarve. Värianalyysin ja värjäyskokeiden perusteella niitä voisi pitää läheistä sukua olevina, mutta ei samoina.Denna växer mest på bark och stubb, och sällan på sten. Man har fordom ansett den, liksom den nästföljande, såsom enahanda med L. Centrifugus. Efter analysen med färg försöken skulle man anse dem som nära slägt; men icke de samma.

1. Vedessä se saa yhden päivän jälkeen vaalean vahankeltaisen värin; silkki saa vaalean hasselpähkinänruskean värin.
2. Toisen menetelmän jälkeen tulos on lähes samanlainen.
3. Uuden menetelmän jälkeen villa saa voimakkaamman vahankeltaisen värin; silkki saa tummemman hasselpähkinänruskean värin.
4. Kun tällaista materiaalia pannaan kylmään sinikyyppiin, jossa on tinaseosta, se saa kestävän mineraalivihreän värin. Pidemmän ajan kuluttua, enintään kahden tunnin jälkeen, vihreä muuttuu voimakkaammaksi mineraalivihreäksi ja lopulta atsuurinsiniseksi.
5. Vedellä ja kuparisulfaatilla käsiteltynä villa saa vaalean harmaanvihreän värin; silkki saa vaalean hasselpähkinänruskean värin.
6. Samoin käy toisen menetelmän jälkeen, kun käytetään kuparisulfaattia.
7. Uuden menetelmän jälkeen, kuparisulfaattia käyttäen, villa muuttui kauniin vihreäksi, mutta silkki sai ainoastaan heikon ruskeankeltaisen värin.1. Med vatten efter en dag en ljus vaxgul färg: på silke en ljus noisette.
2. Efter 2:dra methoden nästan lika.
3. Efter N. M. feck yllet en högre vaxgul färg: silket en mörkare noisette.
4. Om sådant gods lägges i kall blåkyp med tenn composition, får det en ägta mineral grön färg: efter längre stund, högst 2 timmar högre mineral grönt, och omsider azur färg.
5. Med vatten och bl. vitriol, får yllet en ljusgrå grön färg: silket ljus noisette.
6. Lika, efter 2:dra methoden, med bl. vitriol.
7. Efter N. M. med bl. vitr. blef yllet vackert grönt; men silket endast svagt brun gult.

Xanthoparmelia mougeotii, etelänkeltakarve, dvärgkaklav?20. L. recurvus. Achr. prodr.
Parmelia recurca Achar. Meth. lich.

Kasvaa vuorilla, harvoin puiden kuoressa. Eroaa selvästi L. Centrifugus -lajista. Sitä ei voida kerätä täällä minkäänlaisia suurempia määriä.Växer på Berg, sällan på bark. Är väl skilld från L. Centrifugus. Kan ej samlas här till någon mångd.

1. Toisen menetelmän ja kuuden päivän liottamisen jälkeen villa saa vaalean punertavanruskean värin, ja silkki kauniin vaalean kanelinvärisen sävyn, jossa on kiiltoa.
2. Uudella menetelmällä väri on lähes samanlainen, kuitenkin silkillä hieman heikompi.
3. Kun uuteen menetelmään lisätään kuparisulfaattia, villa saa kauniin myskinruskean värin.1. Efter 2:dra methoden och 6 dagars maceration får yllet en ljus karmelit, och silket en vacker ljus canel färg med glants.
2. Efter N. M. nästan lika färg; dock något svagare på silke.
3. Om blå vitriol tillägges N. M. får yllet en skön mysk färg.

Cladonia cariosa, törmätorvijäkälä, rötbägarlav21. L. cariosus. Achar.

Tämä ei ole kovin yleinen. Se kasvaa maassa. Se ei sovellu värjäykseen. Silkille se antaa vain muutamia heikkoja värisävyjä.Denna är icke så allmän. Våxer på marken. Duger ej till färg. På silke endast ger den några svaga nyancer.

1. Kuparisulfaatilla värjäytyy vain vähän.
2. Lipeäsuolalla saadaan heikko oljenkeltainen.
3. Sama käsittely, johon lisätään kuparisulfaattia, tuottaa heikon hasselpähkinänruskean sävyn.
4. Uuden menetelmän jälkeen saadaan ainoastaan hasselpähkinänruskea sävy.
5. Sama käsittely kuparisulfaatilla tuottaa vaalean harmaanvihreän värin.1. Med bl. vitr. föga färgad.
2. Med lutsalt svag paille.
3. Samma med tillägg af bl. vitr, en svag noisette.
4. Efter N. M. endast noisette.
5. Samma med bl. vitr, en ljus grå grön färg.