Liput ja värit.

Aamulehti 68, 23.3.1917

Venäjän suuri vallankumous tuotti Suomelle vapauden. Vapauden siis myöskin puhua lipuista ja väreistä, vapauden niitä myöskin aikanaan käyttää. Kautta koko maamme on tämä vapaus Bobrikoffista asti kestäneen pakkovallan jälkeen nyt antanut elämälle uuden muodon.

On aivan luonnollista ja asianmukaista, että viime lauvantaina, sunnuntaina ja maanantaina Suomessakin yksinomaan hulmusi vallankumouksen punainen väri. Samoin arvataksemme tulee tapahtumaan vallankumouksen uhrien hautauksen päivänä. Mutta kerrassaan käsittämätöntä olisi ollut, ellei Suomen kansalle annetun manifestin suurena juhlimispäivänä viime keskiviikkona olisi myöskin Suomen kansalliset värit liehuneet ilmassa ja näkyneet ihmisten koristenauhoina sen kansallisen vapauden tunnusmerkkinä, jonka suuren Venäjän uusi hallitus niin ylevämielisesti Suomalle takaa.

On näin ollen omituinen ilmiö, että juuri täällä Tampereella, vapautta syvästi kaipaavan työväestön kaupungissa, on yritetty virittää jonkinlaista väri- ja lippuriitaa. Emme pidä hetkeä otollisena, emmekä muutenkaan tarpeellisena pyrkiäksemme lippu- ja värikysymystä ratkaisemaan, mutta kun nyt manifestissa on annettu Suomen kansalle myöskin kallisarvoinen sananvapaus, niin mekin puolestamme sallimme palstoillamme tulla näkyviin sen, mitä eri puolilla tästä nähtävästi mielenkiintoiseksi käyvästä asiasta tahdotaan sanoa.

***

Meiltä on pyydetty tilaa seuraavalle:

Juhliessamme t. k. 21 pnä Suomen lakien takaisin saanti juhlaa, uskalsimme kohottaa tuon, monta vuotta kätköissään maanneen Suomen ihanaa sinivalkoisen lipun hulmuilemaan ylös korkeuksiin, julistamaan Suomen kansan vapautta. Uskallettiin kiinnittää rintoihin se väri. — Niin uskallettiin. — Ja miksi ei, sillä nythän sai Suomi oikeutensa ja vapautensa takaisin. Tämä olikin juhla jota todella kannatti Suomen lippuineen juhlia. Näimmehän kuinka vapauden ihana tunne loisti jokaisen juhlijan kasvoilta. — — Mitä pahaa oli sitten tässä? Mitä pahaa näissä lipuissa ja nauhoissa? Miksi niitä ruvettiin riistämään rinnoista pois? Miksi niitä kutsuttiin joksikin puolue merkeiksi? Onko todellakin Suomen kansassa sellaisia jotka eivät tunne oman maansa väriä? Vai mikä tarkoitus oli tällä menettelyllä, Oliko se liian uhkarohkea teko joidenkin mielestä? Vai oliko sekin taas sitä vanhaa puoluekiihkoilua? Jos se sitä oli, niinkuin hyvin paljon on luultava, niin se oli kovin valitettavaa. Sillä eihän sinivalkoinen ole maassamme mikään puolue väri. Sehän on Suomen väri! Eikö sitä ymmärretä? Ja nyt takaisin saamamme oikeudet ja vapaudet nehän kuuluvat kaikille, koko Suomen kansalle, eikä vaan jollekkin yksityiselle puolueelle. Miksi siis vihaa puskea? Se ei kuitenkaan siitä heltiä! — Suomen leijona nostaa nyt vapaana päänsä, koska se kerta on kalliin vapautensa takaisin saanut. — Pois siis turhat kiihkoilut ia kohottakaamme kaikki yksimielisesti sydämellinen huuto: Liehu vapaana Synnyinmaamme sinivalkoinen lippu!
- Hilja K.

Turussa ilmestyvä nuorsuomalainen "Turun Sanomat" kirjoittaa levenemisaiueensa asukkailie näin:

"Suomen vapausnamifesti, kaunein asiakirja, mitä meidän sukupolvemme on nähnyt, kauniimpi, mitä osasimme aavistaa näkevämmekään, julkaistiin tiistaina ja eilen aamuyöstä saapuivat ensimäiset tiedot siitä meille Turkuun. Jo eilen oli Helsinki yhtenä lippumerenä, harva se henkilö, jolla ei ollut kansallisvärejä rintapielissään, ja monet kantoivat lippuja kerallaan. Mieliala oli innostunut, todella hetken merkityksen ja tapausten arvon veroinen.

Verrattain runsaasti oli lippuja Turussakin, punakeltaisia, Suomen vaakunalla varustettuja lippuja eli "leijonalippuja". Siellä täällä maaseudulla liehui jo myöskin lippu Suomen valjenneelle vapaudelle.

Kansalaiset, vapaan Suomen asujamet! Kaikkialla liput liehamaan koko Suomen yhteistä juhlapäivää! Juhlikaamme suomalaisin lipuin, kansallisväreimme suuren vapautuksemme päivää, jota esi-isämme polvesta polveen ovat uneksineet, joka on tuntunut niin saavuttamattomalta unelmalta:, mutta joka nyt on saapunut meille onnellisille.

Siis Turun ja maaseudun asukkaat! Liput liehumaan, Suomen kansalliset värit korkealle! Ja me juhlimme vielä huomenna, ylihuomenna, me juhlimme useita päiviä, siksi suuri on juhla.

Eläköön vapaa Suomi!"

***

Hämeen läänin pääkaupungissa taas kirjoitetaan lehtiin näin:

"Oma lippu.
Kokouksen osanottajien kysyessä sotilasedustajilta, mitä lippua suomalaiset nykyään ovat oikeutetut käyttämään, vastasivat nämä, että suomalaisilla on täysi vapaus käyttää sitä lippua, jonka he katsovat kansallislipukseen. Samalla vakuuttivat he sydämellisesti tulevansa viimeiseen saskka puolustamaan Suomen kansan nyt saavuttamia oikeuksia, samalla kun he odottavat ystävällisyyttä suomalaisten tahoita."

***

Täkäläisessä eilen ilmestyneessä Kansan Lehdessä tiedoitetaan näin ikään:

"Tampereen asukkaille.
Sen johdosta, että kaupungin liputuksessa on alkanut esiintyä erivärisiä lippuja ja koska se voi synnyttää pahoja väärinkäsityksiä, ovat Työväenjärjestöjen johtava komitea ja Tampereen sotilaskomitea yhtenä määränneet, että kaupungin liputuksessa ei saa esiintyä muita värejä kuin punainen ainakaan ennenkuin vallankumouksen uhrien hautajaisjuhla on vietetty. Rinnassa kannettaviin merkkeihin nähden toivotaan myöskin, että yleisö toistaiseksi välttäisi muiden kuin punaisten merkkien kantamista, Myöhemmin ilmoitettavan hautajaisjuhlan aikana tulee talojen olla punaisilla lipuilla koristetut.
Työväenjärjestön johtava komitea.
Tampereen sotilaskomitea."