Sulfiittilipeästä painoväriä.

Kirjapainotaito 2, 1928

Pari viikkoa sitte julkaistiin Hufvudstadsbladetin jälempänä oleva uutinen jossa kerrotaan painoväriä tehtävän sulfiittilipeästä. Tai oikeammin sulfiittilipeästä voidaan valmistaa painovärin sideainetta. Tätä väriä on valmistettu toistaiseksi vain kokeilua varten. Julkaisemme äskenmainitun Hbl:n uutisen sekä erään toisen samaa keksintöä selventävän uutisen:


Sulfiittilipeä painovärin raaka-aineena

Sulfiittiselluloosaa valmistettaessa syntyy, kuten tunnettua, jäteaine, ns. sulfiittilipeä. Tuhansia kiloja tätä lipeää kaadetaan päivittäin arvottomana jokiin ja järviin, ja vasta aivan viime vuosien aikana on alettu jossain määrin käyttää sitä hyödyksi, osittain moottoripolttoaineena, osittain tomua sitovana tienvaleluaineena. Tämän lisäksi tulee kolmas, uuteen keksintöön perustuva eikä vähiten tärkeä käyttötapa, nimittäin raaka-aineena painovärin valmistuksessa.

Tämän huomattavan keksinnön isä on Tukholmassa asuva tanskalaissyntyinen insinööri M. Ludvigsen. Sen odotetaan olevan suurimerkityksellisen erittäinkin niille maille, jotka valmistavat sulfiittiselluloosaa ja siten voivat saada halpaa raaka-ainetta. Insinööri Ludvigsen kävi äskettäin Helsingissä ja oli tällöin tilaisuudessa tutkimaan pari kotimaista sulfiittilipeänäytettä, jotka hän arvosteli erittäin hyviksi.

Meidän maahamme on tämän uuden keksinnön tuonut helsinkiläisen toiminen O. Y. Tullgren A. B. johtaja Karl Tullgren, tullen tämä toiminimi huolehtimaan myöskin myynnistä. Tarkoitusta varten muodostettu yhtiö O. Y. Trema A. B. on ostanutvalmistusoikeuden Suomessa ja aloittanut toimintansa. Sulfiittivärin kokeilemiseksi on Hufvudstadsbladet käyttänyt yksinomaan sitä päivän numeron painattamiseen. Ilmoituksen mukaan tulee uusi muste huomattavasti halvemmaksi kuin aikaisemmin kaupan löytyneet laadut. Tarkoituksena on hankkia sulfiittivärille menekkiä ei ainoastaan kotimaisilla markkinoilla, vaan myöskin ulkomailla. Lisäksi voidaan mainita, että insinööri Ludvigsen on useimmissa maissa hankkinut patentin keksinnölleen.


Sulflittilipeä painovärin raaka-aineena

Hufvudstadsbladetin viime torstain numerossa olleen uutisen johdosta, jonka mukaan tanskalainen insinööri M. Ludvigsen on keksinyt menettelytavan painomusteen valmistamiseksi sulfiittilipeästä, esittää allekirjoittanut seuraavaa:

Vuonna 1925 suoritettujen kokeilujen perusteella, joiden tulokset julaistiin Suomen Paperi- ja Puutavara-aikakauslehden N:ossa 9 v. 1926 'Selluloosatehtaiden sivutuotteita' nimisessä artikkelissa, esitti allekirjoittanut, että sulfiittilipeästä voidaan valmistaa käyttökelpoisia väriaineita.

Tämän tiedonannon tarkoituksena ei ole suinkaan millään tavalla vähentää insinööri Ludvigsenin keksinnön arvoa, jolle jo on haettu patentti monissa maissa. Haluan vain oikaisuna mainita, että kokeiluja samalla alalla — vaikkakaan ei tehdasmaisessa mittakaavassa — on suoritettu meillä ja että tulokset ovat olleet tyydyttävät.

Yrjö Kylander


Väriä on kokeiltu myöskin jälempänä mainittujen ammattimiesten läsnäollessa ja ovat he antaneet siitä seuraavan lausunnon:

Me allekirjoittaneet, läsnä olleina Hufvudstadsbladetia sulfiittilipeävärillä painettaessa 16.2.28, toteamme täten, että rotatiokoneen tyhjät värikaukalot painamaan ryhdyttäessä täytettiin Oy. Tullgren Ab:n sinetillä suljetuissa väripöntöissä olleella värillä ja eikä siihen koko painamisen aikana lisätty mitään muuta väriä eikä ainetta.


Värin käyttökelpoisuus

Olemme koko painoksen ajan olleet läsnä ja havainneet, että väri ei painaessa revi, jonka huomaa siitä, ettei koneen käydessä kuulu mitään 'freesausta'. Väri onkin hyvin 'kevyttä' telojen hieroa. Teloihin ei väri kuivu, ja voi sen ilman öljyä puhtaalla trasselilla pyyhkiä esim. rautateloista pois, samaten myöskin painolaatoista. Paperille väri taasen kuivuu heti koneessa, joten rautavalssit, joiden yli tuore painos kulkee, eivät sanottavasti olleet värissä. Koko painoksen aikana ei painolaattoja yhtä vähän kuin paperin juoksua ohjaavia rautatelojakaan ole puhdistettu. Kun väri ei revi, ei myöskään värilaatikkoihin painoksen aikana sanottavasti ollut kokoontunut paperitomua. Värin tuntu on sanomalehtiväriksi huomattavan syvänmusta.

Kaiken yllämainitun olemme vain ammattiharrastuksesta todenneet.

Helsingissä 16. 2. 28.

Bruno Sundström
Konemestari
Mercalorin Kirjap.

Emil Holmroos
Konemestari
Helsingin Uusi Kirjapaino


Tulevaisuudessa saamme nähdä, onko uutuudella menestymisen edellytyksiä.