Sanan Saattaja Wiipurista 22, 1.6.1833
Niistä elatus-keinoista, jotka meidän maassamme tähän asti owat laimiin jätetyt,on senkaltaisten maan kaswuin kerääminen, jotka rohdoiksi ja paineiksi kelpaawat. Sillä, ehkä Suomen maa tosin ei ole näillä aineilla niin awarasti siunattu, kuin eteläisemmät runsammilla lahjoilla onnistetut paikkakunnat, niin emme kuitenkan tarwitsisi wuosittain antaa suuria raha-summia ulko-maille lääkitsewöisistä ruohoista ja paineista, niistä erinomaisesti, joita meilläkin runsaasti kaswaa ja joita meidän pitäsi ulkomaillekin kaupitseman. Suurta etua ei sentähden saata luwata tämän kaltaisien maan kaswuin kokoamisesta, meidän kansallemme, joka ei kernaasti etsi uusia elatuskeinoja , niin kauwan kuin hän suinkin wanhoista löytää warman woiton; mutta köyhempi maakunta, jonka täytyy kokea kaikkia, ottaisi epäilemätä hywäksensä tämänkin keinon, jos hän ainoastansa tuntisi mitkä kaswut ja hedelmät ne owat meidän maassamme, jotka lääkitykseksi ostetaan ja paineiksi eli muiksi Fabrikin tarpeiksi owat kelwolliset.
Tiedon ja ymmäryksen puutos, niiden kaswuin tarpeellisuudesta ja omaisuuksista, joita me tallaamme jaloillamme, on siis syynä, että meidän maassamme tätä neuwoa ei ole kukan harjoittanut. Suomalaisissa Apteikissä ja Fabrikissa on tosin mainiltuin ainetten menenki niis hidas ja wähäinen, ettei suuria keräilemisiä saata oman maan tarpeiksi tehdä, waan niitä taitaisi myydä Pietarborissa ja ulkomaille, jos ne oikialla ajalla ja oikialla tawalla tulisiwat kuiwatuiksi. Venäjällä, edenkin Rostowin ympäristöllä, kerääwät talonpojat lääkitykseksi ja rohdoiksi ruohoja, waan ne owat usiasti kehnompia laadustansa, niin, että Pietarissakin täytyy samoja rohto-yrttiä ulko-mailta tuotettaa. Ne jotka Suomessa mainittuja yrttiä tarwitsewat, pitääwät huokiampana tuottaa niitä Saksan maalta, kuin opettaa maan miehiänsä heitä oikialla ajalla keräilemään. Sowelias olisi tämä työ lapsi-kansalle, joka ei wielä raskaammissa töissä käy, ja joutawassa leikin teossa aikansa wiettää. Köyhän kansan pitäisi sentähden pyytämän tietoa wallas-wäeltä ja ylöswalistuimmilta maakunnassa. Papit ja erinomaisesti Apteikarit taitaisiwat olla heille awulliset neuwomaan mitkä maankaswut, nimeltä ja näöltä, ne owat, jotka kelpaawat lääkityksiksi, kuinka ne kelpaawaiset pitää eroitettaman saman näköisistä kelpaamattomista, mikä osa kaswusta otettawa on, sen juuriko, wain runko, lehti eli kukoistus, taikka hedelmä, millä wuoden ajalla mitäkin pitää kerättämän, kuinka niitä pitää kuiwattaman, päiwäpäisteessako, taikka warjossa ja suojassa. Eikä kukan, jolla nämät niin tarpeelliset tiedot owat, mahda olla niin säälimätoin, niin rakastamatoin isän maatansa ja maan miehiänsä, ettei hän neuwoillansa auttaisi sitä, joka on työn ja elatuksen puuteessa, eli joka muutoin luwallisella tawalla tahtoo etujansa etsiskellä.
Niistä kaswuista, joita lääkityksiksi pitäisi kokoileman omat erinomaittain: Raatet, (menyanthes trifoliata, jota Apteikissa kutsutaan trifolium aqaaticum), Emintimän kukka eli warsan polwi (Viola tricolor), Mali, jota myös kutsutaan marunaksi ja koisoksi eli koi-ruohoksi (artemisia absinthium), Täty-ruoho (veronica oflficinalis), Suo- eli Newa-kanerwa (ledum palustre), Aju-ruoho, muisto-ruoho, jota myös kutsutaan sydän riis-heinaksi (thymus serpyllum), Yskä-ruoho eli warsan kawio (tussilago farfara), Sian kärsä-heinä eli pellon wanhainen (millefolium), Katin-nauris eli -juusto (malva rotundifolia), Karhun kaali eli Hullu-ruoho (hyoscyamas niger), Karja-ruoho (valeriana officinalis), lehmuksen eli niini-puun kukoistus (flores tiliæ europæ), Nummi- eli kangas-jäkälä, eli kangas-karwet, (lichen islandicus), koison- eli koin-puu (solanum dulcainara), Ruis-heinän juuret (radices graminis l. tritici repentis) , Kangas-kumina, wannen ruoho (pimpinelia saxifraga), Takiainen, (arctium lappa l. radix bardanæ), Häkkiwlllapää eli maitiainen (leontodon taraxacon), Rätwänä eli lärwenä (tormentilla ertcta), Härkylä eli sanan-jalat ja kuoli-wuoteet, kallioyrtit (aspidium filix mas & polypodium vulgare), Riisi-puun kuori ja marja (daphne mizereum), Männyn eli petäjän kelkkiä, Kamilli- eli Juhaneksen-kukkia j. n. e. Jolla on maa ja tila hallussa taitaisi myös rohto-yrttiä hywäksi eduksensa omissa tarhoissa kaswattaa , josta neuwosta, niin kuin myös paine-ruohoista ja kaswuista me kuka tiesi saamme tilan puhua toiste.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti