Kutoma- ja paperiteollisuus 2, 1909
Hyvä viimestely villakankaissa riippuu oikeasta ja huolellisesta käsittelystä ennen värjäystä. Ja ennen kaikkia siitä, että kangas tulee aivan puhtaana värihauteeseen. Tämän tähden on villa kehrättävä sellaista öljyä käyttäen, joka helposti pesossa poistuu, sillä silloin vaan on mahdollista saada kangas pesossa ja vanuttamisessa puhtaaksi. Ellei tästä seikasta huolta pidetä syntyy kankaisiin tahroja, eikä kankaat milloinkaan näytä niin puhtailta kuin muuten olisi asian laita.
Pesossa ja vanuttamisessa on käytettävä puhdasta saippuaa, soodaa ja ammoniakkia. On suuri virhe käyttää epäpuhtaita pesoaineita. Mitä soodaan tulee on huomattava, että kankaiden ollessa raa'assa tilassa voi käyttää enemmän soodaa kuin muuten, ilman että tarvitsee pelätä sen hävittävää vaikutusta. Edullisinta on käyttää kehruuöljynä oleinia, koska se helposti kankaista poistuu soodaa käyttäen ja koska tämä mieluummin käy öljyyn silloin käsiksi kuin itse villaan.
Erikoista huomiota on kiinnitettävä karbonisoimiseen. Jos tämä tehdään huolellisesti, vältetään tahrat ja pilkut kankaissa. Mutta tällöin on; kankaiden oltava aivan puhtaita, mitään pesojätteitä ei saa olla ei-jälkiäkään saippuasta, soodasta j. n. e. Hapottamisen jälkeen, jolla tämä asia autetaan, ovat kankaat hyvästi pestävät ennen karbonisoimista ja on tällöin vältettävä, ettei suoranainen auringonvalo tule kankaisiin, koska se saa niihin "laikkuja", jotka sittemmin, kankaita värjättäessä tulevat esiin.
Toinen tärkeä asia on, että kankaat eivät tule karbonisoitujen keinovillatavaroiden kanssa tekemisiin, joissa on vanhaa väriä jäljellä. Tämä, tultuaan villatavaran kanssa tekemisiin, jää kankaalle, kuin tämä joutuu kanonisoitavaksi. Se kiinnittyy sille. Ja seurauksena on tummat pilkut värjättäessä. Erikoisesti on tämä tosiasia otettava huomioon indigosiniseen nähden. Muut värit tullessaan happamaan värihauteeseen joko poistuvat tai muuten leviävät koko kankaalle tekemättä erikoisempia tahroja kankaalle.
Karbonisoimisen jälkeen ovat kankaat hyvästi neutralisoitavat, se on, tehtävä haposta vapaaksi. Sillä happo, joutuessaan vanutussaippuan kanssa tekemisiin, muodostaa siitä vaikealiukoisen limaisen massan, jota on hyvin vaikea saada kankaasta pois. Ja saa tahroja aikaan.
Sekä vanutettaessa että värjättäessä vähenee kankaan leveys. Toiset kankaat tekevät sitä enemmän, toiset vähemmän. Kevyet ja löysät kankaat kuten cheviot, flanelli, melton y. m. kutistuvat värjättäessä enemmän kuin tiheämmät.
Vanuttamisen jälkeinen peso pitäisi tapahtua ammoniakkia tai ainakin vanutusmaata käyttäen. Kankaat, joita ei nukata, kierretään, kun ne ovat vanutusmaalla pestyt, valssille, joka pistetään kankaineen kuumaan veteen ja saa olla tässä yli yön. Seuraavana aamuna otetaan kankaat pois tai annetaan niiden vähitellen jäähtyä valssilla. Tämän jälkeen ne virutetaan ja joutuvat värjämöön. Ne kankaat, joilla on huopainen nukka, kuivataan ja leikataan nukkaansa nähden. Sillä leikkaaminen, paitsi sitä, että se tekee nukan tasaiseksi, auttaa se värin imeytymistä kankaisiin. Sitäpaitsi käy kankaan pinta väriltään syvemmäksi ja jää siksi kun kangas uudelleen tulee leikattavaksi. Jos kankaan mallin on jäätävä näkyville, nukataan kankaat hyvin kevyesti vanhoja karstoja käyttäen ja leikataan pintaa myöden. Nukattua kangasta käytetään tämän jälkeen kuumassa vedessä, jossa se käy aivan puhtaaksi. Tämä toimitus tapahtuu erikoisessa koneessa, jonka muodostaa kaksi puristusvalssia, joiden läpi kangas kulkee samalla kuin sitä erikoisessa kaukalossa kastellaan kuumalla vedellä. Kangas kääritään samassa koneessa valssille ja joutuu tästä dekateroimiskoneeseen. Tästä tultuaan pestään kangas vielä kerran vanutusmaalla, harjataan ja kuivataan. Olkoon mainittu, että dekateroiminen voi tapahtua joko höyryllä, kuumalla tai kylmällä vedellä.
Kun kangas on kuivunut, se leikataan nukkaansa nähden. Mutta ei yhdellä kertaa koko nukkaa, vaan noin puolet siitä. Kun tämä on toimitettu, joutuvat kankaat värjättäväksi. Mutta eduksi on, jos ne vielä sitä ennen dekateroidaan. Sillä tällöin eivät ne ota siinä määrin kutistuakseen kuin ne muuten tekisivät.
Sitä paitsi auttaa dekateroiminen nukan harjausta värjäyksen jälkeen. Muuten on dekateroimiseen nähden huomattava, että se on tapahtuva värjättäviin villakankaisiin nähden kuivaa höyryä käyttäen, koska muussa tapauksessa ne joutuvat sen vaaran alaiseksi, että saavat n. s. vesipilkkuja itseensä, jotka näyttäytyvät värjättäessä tummina tahroina. Dekateroimiskoneen tiivistäjän eli kondensiveden poistajan on aina oltava kuuman, jos mielitään kuivaa höyryä saada. Sitäpaitsi ovat dekateroimisvalssit käärittävät villakankaaseen, jotta höyry ei suorastaan pääse dekateroitavaan kankaaseen käsiksi. Ja on näitä suojuskankaita tuon tuostakin vaihdettava uusiin tai kuivattava. Ellei näitä ohjeita seurata, ilmestyy värjättäessä tahroja, ja nehän eivät ole villakankaissa niinkään harvinaisia.
Nyt vasta ovat kankaat täydellisesti värjättävässä kunnossa.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti