Puutarha 10, 1902
Slingerland on tarkastellessaan huomannut, että useimmat perhot monta päivää kukkalehtien varisemisen jälkeen tulevat esiin kotelosta. Ne valmistautuvat moniaan päivän muniakseen ja viikkoa jälkeen tahi hiukkasen myöhemmin, sen jälkeen kun kukkalehdet ovat varisseet, tavataan ensimäiset munat kasvavan hedelmän päältä. Vielä viikkoa myöhemmin syntyy niistä toukkia, joka siis tapahtuu noin pari viikkoa kukkalehtien varisemisen jälkeen. Ennen pyydettiin omenamatoja puun ympäri pannulla poimutetulla vyöllä, ja liimavyöllä, joita vieläkin käytetään. Siten voitiin niitä pyytää ainoasti noin 44 prosenttia, nekin, sitte kun ensimmäisen munimisen madot jo aikaisemmin olivat tehneet hävityksen työtä, siksi täytyy meidän nyt tulla avuksi suihkuttamalla.
Le Baron käytti jo 1872 Parisin vihreätä (myrkyllistä väriainetta) omenamatojen hävittämiseksi ja huomasi sen tehokkaaksi. Siihen aikaan käyttivät monet hedelmäpuun kasvattajat puhdasta myrkkyä mainitun värin asemasta, kunnes eräs heistä hedelmäpuun viljelijäseuralle ilmoitti, että myrkyllä ruiskuttaminen oli kadottanut omenamadot, niin etteivät ne enää tee niin suurta vahinkoa kuin ennen. Vielä monta vuotta kului ennenkuin myrkyllä suihkuttaminen tuli yleiseen tunnetuksi. Professori Forbes ja Goff ilmoittavat, että keväisellä kahdenkertaisella ruiskuttamisella voidaan hävittää noin 70 prosenttia noita tuhoeläimiä. Tuon nesteen valmistamiseksi käytetään 3/4 kiloa puhdasta Parisin viheriätä, 800 litraa vettä, ja 1 kilo sammumatonta kalkkia. Viimemainittu vaikuttaa sen, etteivät lehdet vioitu. Niin pian kuin kukkaterät varisevat, niinkuin nähdään kolmannessa kuvassa, tulee ensimmäinen suihkutus yhden viikon kuluella toimittaa.
Jos sattuu suihkutuksen jälkeen satamaan, niin tulee kohta uudestaan suihkuttaa. Sen jälkeen tulee vielä suihkuttaa bordooliuoksella, mikä valmistetaan seuraavasti. Ämpärin täyteen liuosta käytetään 200 gr. kuparivihtrilliä liuotettuna 5:teen litraan vettä. Hyvä on jos voidaan käyttää lämmintä vettä, sillä siinä vihtrilli vapaammin sulaa, mutta pitää silloin antaa liuoksen jähtyä, ennenkun siihen seottaa sammumatonta kalkkia. Toiseen astiaan pannaan 8 litr. vettä ja harvaan pussiin 200 gr. sammuttamatonta kalkkia. Kalkkipussi kastetaan muutamia kertoja yhtämittaa veteen, jolloin kalkki kuumenee ja alkaa valua. Sitte lasketaan pussi niin kauaksi veteen, kunnes se käy kylmäksi, vihdoin puristetaan siitä vielä viimeinen kalkki ulos. Siten on siis kalkkimaito valmis. Sora ja pienet kiviset ovat jääneet pussiin, mitkä muuten haittaisivat ruiskuttamista.
Sen lisäksi sulatetaan 3 litraan vettä 25 gr. sokeria ja se vesi kaadetaan lisäksi kuparivihtrilliveteen. Kun se kaikki on niin tehty ja kalkkivesi täydellisesti jäähtynyt, niin kaadetaan kalkkimaito hitaasti sinne joukkoon, missä sitä yhteenmittaan liikutetaan. Nyt voipi suihkutusta alkaa. Miksi tulee juuri silloin suihkuttaa, miksi ei varemmin eikä myöhemmin?
Siksi että mato tarvitsee auennutta kukkaa laitumekseen, joten on paras aika tyrkyttää sille muuta ruokaa. Jos hedelmät kukkimisen jälkeen jo ovat kiinni sulkeutuneet, kuten nähdään neljännestä kuvasta, niin ei ole suihkuttamisesta ensinkään sitä hyötyä, mitä aikaisemmin oli.
Myrkkyjen suihkuttamisen ruiskuilla ja liimavöiden käyttämisen tulee käydä käsi kädessä. Suihkuttaminen hävittää puun yläosasta nuoria matoja 75—85 prosenttia, jotka juuri aikovat alkaa pahinta hävitystyötä ja liimavyö tuhoaa pahantekijoitä 44 prosenttia, niitä jotka altapäin aikovat mennä puun latvaan.
Tätä paitsi tulee hedelmien suojelemiseksi vielä talletusvajassa hävittää vahingontekijät ja maahan pudonneet hedelmät poistaa ja hävittää, ja silloin on hedelmäpuun viljelijä sen tehnyt, mikä oli mahdollista ja mitä tiede tähän aikaan opettaa.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti