Uusia suuntia Ranskan kaunokirjallisuudessa. (Osa)

Valvoja 1892.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki 1892.


Kasimir Leino
Esitelmä, pidetty Pohj. osakunna vuosijuhlassa 9/11 91.

[---]

*) Laulaahan esim. Baudelaire :
"Son haleine fait la musique
Comme sa voix falt le parfum".

**) J. Baratoux: Le progrès medical, 10 dcc. 1887.Emme huoli antautua ketään yksityistä symbolistia tutkimaan, vaikka esim. Verlaine ja Mallarmé todellakin siihen houkuttelevat. Mutta ihan mainitsematta emme kuitenkaan voi jättää sitä hullunkurista "järjestelmää", jonka ylempänä mainittu René Ghil on suurella vaivalla kokoonpannut. Symbolistit usein kuvaavat säveleet näkyviksi, värit soiviksi, äänet tuoksuviksi *). Ja sanoohan tuo ainakin Ranskassa tunnettu psykofyysikko Baratoux: "Värilliseksi kuuloksi nimitetään sitä tapausta, kun ihminen jonkun erityisen säveleen johdosta joutuu ajattelemaan aina samaa väriä" **). Ja tätäpä seikkaa juuri nuori Ghil (29 v.) on ottanut tutkiakseen teoksessaan "Traité du verbe". Mahdotonta on meidän tässä ruveta yksityiskohtiin ulottuvasti tukemaan selkoa hänen järjestelmästään. Mainitsemme vain, että
A merkitsee urkojen ääntä ja mustaa väriä,
E " harppua ja valkoista "
I " viulua " sinistä "
O  " torvea " punaista "
U " huilua " keltaista " j. n. e.

Erityisillä muodostuksilla saadaan täten muka sordiiniääniä ja modulatsiooneja y. m., niin että oikea sinfoniia on tiedossamme. Senpä tähden hän sepittääkin runoja, joille antaa sellaisia nimiä kuin "Impromptu bassotorville" j. n. e. Aihetta tähän uuteen runoilutapaan on antanut Rimbaudin runo "Voyelles", jossa tämä vain leikillään tuon ajatuksen lausui. Muuten eivät kaikki symbolistit suinkaan tunnusta olovan mitään yhteyttä heidän periaatteittensa ja tämän värisinfoniian välillä. Varsinkin on sitä käsitystä yllä mainitsemamme Charles Morice ankarasti vastustanut.

[---]