Jyränkö 6, 8.2.1890
Uusi värjäri sillankorvassa Heinolassa, värjätään kauniita ja pitäviä lankoja
Kankaita tampataan joutuun.
Antero Palin.
Heinola.
28.4.08
Huomaa! (ilmoitus)
Jyränkö 6, 8.2.1890
Uusi värjäri sillankorvassa Heinolassa, värjätään kauniita ja pitäviä lankoja
Kankaita tampataan joutuun.
Antero Palin.
Heinola.
Lahjoitus.
Aura 228, 1.10.1889
Maalarinsälli Kaarlo Fredrik Lönn, joka tammikuulla 1888 täällä kuoli, oli jattämästänsä melkoisesta omaisuudesta, jonka wainaja oli koonnut mitä tarkinta säästäwäisyyttä noudattamalla, lahjoittanut noin 7,000 mk. lähetystoimen hywäksi, 500 mk. Raision kansakoululle sekä wähemmän summan sanotun kunnan köyhille. Mainitut rahat owat hiljakkoin testamentin walwonta ajan loputtua määrättyihin tarkoituksiinsa jätetyt. Lahjoittajan muisto kehoittakoon muitakin säästämään ja uhrauksilla edistämään yleishyödyllisiä tarkoituksia! — Lieneekö sattuma, että wainaja oli wiimeiseksi leposijakseen walinnut Raision hautausmaalla paikan aiwan prof. Bilmarkin hautapatsaan wieressä, (joka on ensimmäinen yleisillä waroilla pystytetty muistopatsas maassamme)? Yhtäläisyys ainakin on näiden niin eri aloilla ja eri aikoina eläneiden miesten wälillä siinä kohden, että kumpikin eliwät waatimatonta, ahkeralle työlle omistettua, aikalaisten unohtamaa elämää, waan töissään, lahjoituksissaan jättiwät sitä kunnioitetumman muiston jälkimaailmalle.
Maalarinsälli Kaarlo Fredrik Lönn, joka tammikuulla 1888 täällä kuoli, oli jattämästänsä melkoisesta omaisuudesta, jonka wainaja oli koonnut mitä tarkinta säästäwäisyyttä noudattamalla, lahjoittanut noin 7,000 mk. lähetystoimen hywäksi, 500 mk. Raision kansakoululle sekä wähemmän summan sanotun kunnan köyhille. Mainitut rahat owat hiljakkoin testamentin walwonta ajan loputtua määrättyihin tarkoituksiinsa jätetyt. Lahjoittajan muisto kehoittakoon muitakin säästämään ja uhrauksilla edistämään yleishyödyllisiä tarkoituksia! — Lieneekö sattuma, että wainaja oli wiimeiseksi leposijakseen walinnut Raision hautausmaalla paikan aiwan prof. Bilmarkin hautapatsaan wieressä, (joka on ensimmäinen yleisillä waroilla pystytetty muistopatsas maassamme)? Yhtäläisyys ainakin on näiden niin eri aloilla ja eri aikoina eläneiden miesten wälillä siinä kohden, että kumpikin eliwät waatimatonta, ahkeralle työlle omistettua, aikalaisten unohtamaa elämää, waan töissään, lahjoituksissaan jättiwät sitä kunnioitetumman muiston jälkimaailmalle.
14.4.08
Tampereen Willakehruutehdas (mainos)
Maamme 27, 4.3.1890
Tampereen Willakehruutehdas joka nykyään on laajennettu ostaa Lampaan willoja korko hinnalla, myy monenmoisia Willalankoja.
Waihettaa Lankoja willoja wastaan alennetuilla hinnoilla.
Wärjää
Willalankoja y. kankaita tampattawaksi ja prässättäwäksi.
Lähetykset rautatiellä toimitetaan eri maksotta, kuin tärkeä kirje eli ylös anto seuraa, mit_n tawaran (willain eli kankaitten) kanssa on tehtäwä.
Th:s Peterson.
Willakehruutehdas, Tampereella.
Tehdas on tunnettu hienommista ja kauniista langoistaan.
Palwelukseen halutaan: (ilmoitus)
Maamme 27, 4.3.1890
50 M.kan palkkio!
50 markan palkkion maksaa allekirjoittanut sille henkilölle, joka taitaa toimittaa eli puoltolauseensa antaa yhdelle miehelle, waimolle eli naiselle, jolla on seuraawat ominaisuudet
1:si olla raitis ja pysyä työpaikassaan kuitenkin yhden wuoden.
2.si osata jokseenkin kunnollisesti wärjätä yksinkertaisempia wäriä willalankoihin ja kankaihin, niin ettei ne tule tärwiölle, (sini kyyppiä ei hänen tarwitse tuntea).
Senlaiselle henkilölle maksetaan jokseenkin korkea päiwäpalkka, mikä maassa on tapana.
Huom.! Käsityöläis- ja tehdas-yhdistyksen mestari- ja kisällikirjat ei pidetä missään arwossa.
Tampere. Helmik. 1890.
Th:s Peterson.
Maalarien ammattiosaston iltamassa oli runsaasti osanottajia
Maamme 27, 4.3.1890
Maalarien ammattiosaston iltamassa oli runsaasti osanottajia; hra Lehtonen piti esitelmän säästäwäisyydestä ja kewytmielisyydestä. Thunberg lausui runon, jonka jälkeen alkoi tanssikemut.
Maalarien ammattiosaston iltamassa oli runsaasti osanottajia; hra Lehtonen piti esitelmän säästäwäisyydestä ja kewytmielisyydestä. Thunberg lausui runon, jonka jälkeen alkoi tanssikemut.
Kulkewa aptekari.
Helsingin Wiikko-Sanomia 35, 1.9.1882
Wesilahden kirkonkylään, kaup. Grönfors'in puotiin, tuli wiime maanantaina siististi puetettu mies, kantaen suurta läkkilootaa selässänsä. Mainitussa laatikossa sanoi hän olewan erinomaisen hywiä, kaikkiin tawallisiin ihmistauteihin sopiwia lääkkeitä, ja erittäinkin hywää hammas-salwaa; ja paitsi sitä oiwallisia eläin lääkkeitä. Että lääkekauppa paremmin käwisi, kehui tohtori Ticklen'in ostaneen häneltä paljon lääkkeitä, kuin hawaitsi ne erinomaisen oiwallisiksi. Lieneekö kauppiasta ainoastaan hammastauti waiwannut, kuin muista lääkkeistä huolimatta osti waan hammassalwaa, waan tahtoiko hän muissa hirweätä hammassärkyä liewentää, maksaen paketista 85 p. Sitte mainittu aptekari osti 3 naulaa punamultaa ja 3 naulaa wenäjän saipuata. Aptekarin pois lähdettyä hywillä toiweilla täytetyllä mielellä, aukasi kauppias pakettinsa, ja sitä maistelemaan, haistelemaan, se olikin punamullasta tehty, ja wenäjän saipualla hajustettu. Nyt selkeni mihin tarpeesen mainittu aptekari osti punamultaa ja saipuata, nimittäin, että muidenkin wielä piti hammaskiwuista pääsemän. Narwassa oli taas mainittu aptekari kehunut, että kauppias Grönfors osti häneltä paljon eläinlääkkeitä (warmaan tiesi Grönfors'issa olewan eläinlääkärin wikaa) kehuen wielä: että niillä lääkkeillä hän parantaa kaikki wammat eläimistänne, mutta teille on parempi, että ostatte kohdastansa lääkkeet minulta, sillä kauppias ottaa luonnollisesti suuremman hinnan lääkkeistä ja lisäksi waiwan palkkansa. Aptekari sanoi yhdessä paikassa olewansa Tampereelta, toisessa Helsingistä, kotosin. Warokaatte senkaltaisista pettureista. Olisi toiwottawa että hän kerran saisi ansaitun palkkansa, sanoo A:lehdessä
Iwolo.
Wesilahden kirkonkylään, kaup. Grönfors'in puotiin, tuli wiime maanantaina siististi puetettu mies, kantaen suurta läkkilootaa selässänsä. Mainitussa laatikossa sanoi hän olewan erinomaisen hywiä, kaikkiin tawallisiin ihmistauteihin sopiwia lääkkeitä, ja erittäinkin hywää hammas-salwaa; ja paitsi sitä oiwallisia eläin lääkkeitä. Että lääkekauppa paremmin käwisi, kehui tohtori Ticklen'in ostaneen häneltä paljon lääkkeitä, kuin hawaitsi ne erinomaisen oiwallisiksi. Lieneekö kauppiasta ainoastaan hammastauti waiwannut, kuin muista lääkkeistä huolimatta osti waan hammassalwaa, waan tahtoiko hän muissa hirweätä hammassärkyä liewentää, maksaen paketista 85 p. Sitte mainittu aptekari osti 3 naulaa punamultaa ja 3 naulaa wenäjän saipuata. Aptekarin pois lähdettyä hywillä toiweilla täytetyllä mielellä, aukasi kauppias pakettinsa, ja sitä maistelemaan, haistelemaan, se olikin punamullasta tehty, ja wenäjän saipualla hajustettu. Nyt selkeni mihin tarpeesen mainittu aptekari osti punamultaa ja saipuata, nimittäin, että muidenkin wielä piti hammaskiwuista pääsemän. Narwassa oli taas mainittu aptekari kehunut, että kauppias Grönfors osti häneltä paljon eläinlääkkeitä (warmaan tiesi Grönfors'issa olewan eläinlääkärin wikaa) kehuen wielä: että niillä lääkkeillä hän parantaa kaikki wammat eläimistänne, mutta teille on parempi, että ostatte kohdastansa lääkkeet minulta, sillä kauppias ottaa luonnollisesti suuremman hinnan lääkkeistä ja lisäksi waiwan palkkansa. Aptekari sanoi yhdessä paikassa olewansa Tampereelta, toisessa Helsingistä, kotosin. Warokaatte senkaltaisista pettureista. Olisi toiwottawa että hän kerran saisi ansaitun palkkansa, sanoo A:lehdessä
Iwolo.
Pajunkuorta karwarilaitoksia warten (mainos)
Aura 143, 23.6.1890
Pajunkuorta karwarilaitoksia warten
toimitetaan tukuttain maan kaikkiin osiin uudesta suomalaisesta tehtaasta tätä tarkoitusta warten. Kuori on parasta lajia ja erittäin hienoksi jauhettu sekä sentähden erinomaisen riittäwää ja nopeasti waikuttawaa.
Tawara toimitetaan tehtaan omista halwemmista hinnoista.
Suomalainen kalustokauppa
P. Sidorow,
3 Mikonkatu 3,
Helsinki
Oikeata Persialaista Hyönteispulweria (mainos)
Aura 143, 23.6.1890
Oikeata Persialaista Hyönteispulweria,
arsenikista wapaata, kosottain ja wähittäin myy
J. R. Hartzell.
[Tämä todennäköisesti viittaa jonkinlaiseen hyönteismyrkkyyn, mutta hyönteispulverin nimella on myyty myös mm. kermestä]
13.4.08
Muutamien muinoisten kansain, erinomattain Hebrealaisten, tawoista.
Sanan Saattaja Wiipurista 43, 23.10.1841
(Jatk. N:o 40:stä).
Jalkineena oli heillä pohja, kiinni nidottu kahdella nahka eli muulla nauhalla, joita yksi juoksi ympäri kantapään, mutta toinen iso-warpaan wälistä. Sukista ei ollut tietoa, ja koska jalat ulkona likautuiwat eli wähimmäksikin pölyntyiwät, päästettiin jalkineet, semminkin pyhiin paikkoin eli ylhäisten asuntoihin astuessa, pois jaloista ja jalat itse pestiin orjilta. Wielä nytkin on itämaissa tapana jättää jalkineensa owelle ja käydä huoneeseen taikka paljain jaloin taikka sukka - terissä.
Hebrealaisilta pidettiin pitkä parta arwossa ja kunniassa, mokomin kuin wielä nytkin itämaisilta kansoilta. Laki kieltää selwillä sonoilla hiuksia ohimoilta leikkaamasta, eikä salli sitä tehtää surunkaan merkiksi. Arabialaisilla sitä wastaan oli tapana leikata hiuksensa ympäri pään tasaiseksi, ja wielä siihen hiukset ohimoilta pois, muutaman epäjumalansa kunniaksi. Partaa leikeltiin ja somistettiin eli kaunistettiin monin tawoin; eikä ajettu muilta kuin orjilta, taikka muutoin surun ja ahdistuksen aikana. Roomissa lakattiin partaa kaswattamasta 300 wuotta ennen Christuksen syntymistä, Saksalaiset luopuiwat siitä 400 wuotta takaperin lukein, Ruotsalaiset pari sataa wuotta sitten eli kolmekymmenen-wuotisen sodan aikoina ja Suomalaiset luultawasti wielä jotakuta wuotta myöhemmin; Wenajässä tehtiin alku Pietari 1:sen aikoina. Egyptiläisillä ja muutamilla Arabian kansakunnilla oli tapana ajaa pää paljaaksi; Babylonialaiset ja Hebrealaiset pitiwät pitkiä hiuksia, kuitenkin weitsen terällä leikattuna ja tasattuna, ett'eiwät pääsneet rippumaan. Pään peitteenä pidettiin lakkia eli waatet-kääreitä (turbania), joiden monista jälelle jääneistä erinäisistä nimistä woipi arwata, että niitä mahtoi olla monen muotoisia, waan joista meille muuta selwempää ja warmempaa tietoa ei enää ole.
Naiswäen waatttenparsi on koko itämaassa juuri toista lajia kuin miesten. Laki saattaa miehelle, joka waimon, taikka waimolle, joka miehen waatteita päällensä ottaa, kowan rangaistuksen. Aasiassa yhteisesti rakastetaan nähdä waimowäkeä pitkissä waatteissa; koristukset oliwat jo wanhoina aikoina monenkaltaiset. Mies-wainajitansa surressa pideksenteliwät lesket halwempia waatteitata ja kaikki koristukset heitettiin pois. Eipä enää silloinkaan nähty naiswäkeä julkisissa kokouksissa paljain kaswoin; waan kaikilla, paitsi orjia ja halpahuutoisia, oli hieno, ryntäille asti rippuwa peite kaswoilla, johon luultawasti toki silmäin kohdalle oli jätetty reikiä. - Kulmat ja silmän ympäristöt musttattiin, jonka kautta silmät itse näyttiwät suuremmalle kuin luonnostansa oliwatkaan. Tämä tapa on mahtanut tulla Egyptistä, koska siellä muutamassa hauta-kammiossa kaikkinaisten muiden neitoisen koristusckeinoen keskellä, on myös löydetty hiukkanen sitä jauhoa ja neula, joilla silmän ympärykset mustaksi juowitettiin. Sormet, kaula, korwat ja ketrokset koristettiin sormuksilla ja ketjuilla, ja tarkoin nenässä, sieramien wälissä, pidettiin jo, hebrealaisten wielä karjankaitsioina ympäri kulkiessa, sormus rippumassa. Otsallakin oli ympäri pään nauha taikka ketjut. Kaula-ketjuja pitiwät myös miehet, etenkin Persialaiset, joille kuningaat niitä usein lahjoitteliwat armonsa ja suosionsa näytteeksi. Useinpa nähtiinkin Aasiassa, Greekan maalla ja Roomissa wähämielisten ja hempiäin nuorukaisten niin kuin myös muiden miespuolta, joilla ei ollut sen todempaa ja tarkiämpää mietittäwänä taikka tehtäwänä, muokkailewan itsiänsä naisten tawoin ulkonaisilla ruumiin koristuksilla. Niistä ketjuista, joilla ketrokset naisilla oliwat wyötetyt eli pauloitetut, oli sormuksia taikka pienoisia kelloja rippumissa, jotka käydessä kimiästi hilisiwät.
Hiukset sykyröitiin ja palmikoitiin moneen mutkaan. Lakit eli myssyt oliwat myös erimutkaiset, taikka werkontapaisia päänpeittäwiä, taikka pitkulaisia taikka myös pystyjä, ylhäältä supistuwia ja kaikenlaisilla päärlyillä, kalliilla kiwillä, kullalla eli kukkaisilla kaunistettuja. Kauneuttansa ja koristuksiansa katsenteliwat ja ihailiwat naispuolet entisinä aikoina metallisissa, se on, waskisissa tinalla sekoitetuissa, teräksisissä eli hopiaisissa peilissä; sillä wasta 13:nella satakunnalla wuotta jälkeen Christuksen syntymistä saiwat lasiset peilit yli ympäri tutuiksi. Egyptissä oli ikivanhana tapana painaa warpaat, sormien nenät ja kynnet keltaisiksi. Arabiassa woidetaan kädet ja jalat keltaisiksi, huulet sinisiksi, kynnet waalia-punaisiksi; piammasti kaikilla wanhanaikuisilla kansoilla oli myös kaswojen woitaminen (punaaminen) tuttu ja tawallinen. Niin kuin Hebrealaisilla seka kansan yhteisissä että kunkin erinomaisissa wastoinkäymisissä, suruissa ja ahdistuksissa oli erinäiset, omaiset waatteensa, se on, oikiat säkit karkeista kamelin el wuohen kanvoista, mustat eli mustattavat näöltä, niin oli heillä myös iloisissa ja juhlallisissa sattumissa ja tiloissa uhrijuhlissa, kylänkäynnissä ja pidoissa erinäiset juhla-waatteet, tilaa, waaraa ja säätyä myöten kullakin. Kuta ylhäisempää säätyä joku oli, sitä pitempi waatteensa, mitä walkiammaksi ja kuultawammaksi niitä woi saada, sitä parempina ja kunniallisempina pidettiin heitä.
(Jatk. N:o 40:stä).
Jalkineena oli heillä pohja, kiinni nidottu kahdella nahka eli muulla nauhalla, joita yksi juoksi ympäri kantapään, mutta toinen iso-warpaan wälistä. Sukista ei ollut tietoa, ja koska jalat ulkona likautuiwat eli wähimmäksikin pölyntyiwät, päästettiin jalkineet, semminkin pyhiin paikkoin eli ylhäisten asuntoihin astuessa, pois jaloista ja jalat itse pestiin orjilta. Wielä nytkin on itämaissa tapana jättää jalkineensa owelle ja käydä huoneeseen taikka paljain jaloin taikka sukka - terissä.
Hebrealaisilta pidettiin pitkä parta arwossa ja kunniassa, mokomin kuin wielä nytkin itämaisilta kansoilta. Laki kieltää selwillä sonoilla hiuksia ohimoilta leikkaamasta, eikä salli sitä tehtää surunkaan merkiksi. Arabialaisilla sitä wastaan oli tapana leikata hiuksensa ympäri pään tasaiseksi, ja wielä siihen hiukset ohimoilta pois, muutaman epäjumalansa kunniaksi. Partaa leikeltiin ja somistettiin eli kaunistettiin monin tawoin; eikä ajettu muilta kuin orjilta, taikka muutoin surun ja ahdistuksen aikana. Roomissa lakattiin partaa kaswattamasta 300 wuotta ennen Christuksen syntymistä, Saksalaiset luopuiwat siitä 400 wuotta takaperin lukein, Ruotsalaiset pari sataa wuotta sitten eli kolmekymmenen-wuotisen sodan aikoina ja Suomalaiset luultawasti wielä jotakuta wuotta myöhemmin; Wenajässä tehtiin alku Pietari 1:sen aikoina. Egyptiläisillä ja muutamilla Arabian kansakunnilla oli tapana ajaa pää paljaaksi; Babylonialaiset ja Hebrealaiset pitiwät pitkiä hiuksia, kuitenkin weitsen terällä leikattuna ja tasattuna, ett'eiwät pääsneet rippumaan. Pään peitteenä pidettiin lakkia eli waatet-kääreitä (turbania), joiden monista jälelle jääneistä erinäisistä nimistä woipi arwata, että niitä mahtoi olla monen muotoisia, waan joista meille muuta selwempää ja warmempaa tietoa ei enää ole.
Naiswäen waatttenparsi on koko itämaassa juuri toista lajia kuin miesten. Laki saattaa miehelle, joka waimon, taikka waimolle, joka miehen waatteita päällensä ottaa, kowan rangaistuksen. Aasiassa yhteisesti rakastetaan nähdä waimowäkeä pitkissä waatteissa; koristukset oliwat jo wanhoina aikoina monenkaltaiset. Mies-wainajitansa surressa pideksenteliwät lesket halwempia waatteitata ja kaikki koristukset heitettiin pois. Eipä enää silloinkaan nähty naiswäkeä julkisissa kokouksissa paljain kaswoin; waan kaikilla, paitsi orjia ja halpahuutoisia, oli hieno, ryntäille asti rippuwa peite kaswoilla, johon luultawasti toki silmäin kohdalle oli jätetty reikiä. - Kulmat ja silmän ympäristöt musttattiin, jonka kautta silmät itse näyttiwät suuremmalle kuin luonnostansa oliwatkaan. Tämä tapa on mahtanut tulla Egyptistä, koska siellä muutamassa hauta-kammiossa kaikkinaisten muiden neitoisen koristusckeinoen keskellä, on myös löydetty hiukkanen sitä jauhoa ja neula, joilla silmän ympärykset mustaksi juowitettiin. Sormet, kaula, korwat ja ketrokset koristettiin sormuksilla ja ketjuilla, ja tarkoin nenässä, sieramien wälissä, pidettiin jo, hebrealaisten wielä karjankaitsioina ympäri kulkiessa, sormus rippumassa. Otsallakin oli ympäri pään nauha taikka ketjut. Kaula-ketjuja pitiwät myös miehet, etenkin Persialaiset, joille kuningaat niitä usein lahjoitteliwat armonsa ja suosionsa näytteeksi. Useinpa nähtiinkin Aasiassa, Greekan maalla ja Roomissa wähämielisten ja hempiäin nuorukaisten niin kuin myös muiden miespuolta, joilla ei ollut sen todempaa ja tarkiämpää mietittäwänä taikka tehtäwänä, muokkailewan itsiänsä naisten tawoin ulkonaisilla ruumiin koristuksilla. Niistä ketjuista, joilla ketrokset naisilla oliwat wyötetyt eli pauloitetut, oli sormuksia taikka pienoisia kelloja rippumissa, jotka käydessä kimiästi hilisiwät.
Hiukset sykyröitiin ja palmikoitiin moneen mutkaan. Lakit eli myssyt oliwat myös erimutkaiset, taikka werkontapaisia päänpeittäwiä, taikka pitkulaisia taikka myös pystyjä, ylhäältä supistuwia ja kaikenlaisilla päärlyillä, kalliilla kiwillä, kullalla eli kukkaisilla kaunistettuja. Kauneuttansa ja koristuksiansa katsenteliwat ja ihailiwat naispuolet entisinä aikoina metallisissa, se on, waskisissa tinalla sekoitetuissa, teräksisissä eli hopiaisissa peilissä; sillä wasta 13:nella satakunnalla wuotta jälkeen Christuksen syntymistä saiwat lasiset peilit yli ympäri tutuiksi. Egyptissä oli ikivanhana tapana painaa warpaat, sormien nenät ja kynnet keltaisiksi. Arabiassa woidetaan kädet ja jalat keltaisiksi, huulet sinisiksi, kynnet waalia-punaisiksi; piammasti kaikilla wanhanaikuisilla kansoilla oli myös kaswojen woitaminen (punaaminen) tuttu ja tawallinen. Niin kuin Hebrealaisilla seka kansan yhteisissä että kunkin erinomaisissa wastoinkäymisissä, suruissa ja ahdistuksissa oli erinäiset, omaiset waatteensa, se on, oikiat säkit karkeista kamelin el wuohen kanvoista, mustat eli mustattavat näöltä, niin oli heillä myös iloisissa ja juhlallisissa sattumissa ja tiloissa uhrijuhlissa, kylänkäynnissä ja pidoissa erinäiset juhla-waatteet, tilaa, waaraa ja säätyä myöten kullakin. Kuta ylhäisempää säätyä joku oli, sitä pitempi waatteensa, mitä walkiammaksi ja kuultawammaksi niitä woi saada, sitä parempina ja kunniallisempina pidettiin heitä.
Tietoja jokapäiwäisessä elämässä tawattawista aineista. 25. Marmori
Oulun Wiikko-Sanomia 18, 7.5.1853
Marmori on kalkkikiwen sukua, ja monennäköistä karwaltansa: walkiata, mustaa ja kirjawata. Parhaan laatuista walkiata marmoria tawataan ainoastansa itäisillä mailla, Kreikan maan saarilla ja Italiassa. Siitä owat wanhain aikain ikimainiot kuwat wuoltut, ja kuwawuolu-töihin käytetään sitä wielä nykyisinäkin aikoina. Walkiata marmoria käytetään myös hauta-kiwiksi ja koristuksiksi.
Kirjawata marmoria tawataan usiammilla Euroopan mailla. Sitä wiedään Suomestakin, Ruskialan pitäjästä likellä Sortawalan kaupunkia, paljo Wenäjän maalle ja käytetään moninaisiksi kapineiksi ja muiksi tarpeiksi.
Marmori on kalkkikiwen sukua, ja monennäköistä karwaltansa: walkiata, mustaa ja kirjawata. Parhaan laatuista walkiata marmoria tawataan ainoastansa itäisillä mailla, Kreikan maan saarilla ja Italiassa. Siitä owat wanhain aikain ikimainiot kuwat wuoltut, ja kuwawuolu-töihin käytetään sitä wielä nykyisinäkin aikoina. Walkiata marmoria käytetään myös hauta-kiwiksi ja koristuksiksi.
Kirjawata marmoria tawataan usiammilla Euroopan mailla. Sitä wiedään Suomestakin, Ruskialan pitäjästä likellä Sortawalan kaupunkia, paljo Wenäjän maalle ja käytetään moninaisiksi kapineiksi ja muiksi tarpeiksi.
Tietoja jokapäiwäisessä elämässä tawattawista aineista. 24. Limsi (pii, liuttu).
Oulun Wiikko-Sanomia 18, 7.5.1853
Kuuluu suureen kowakiwien sukuun, joitten yhteinen tunnusmerkki on se, että säkenöitsewät terästä wasten iskettynä, ja wtteimät riipaise piitä eli limsiä. Limsijä tawataan monessa paikassa Franskan, Saksan ja Itäsaksan mailla erittäinkin kliitu- taikka kalkki-wuorien seuduilla, usein ryhmyisin pallein ja harmaan taikka kellertämän karwaisena, toisinaan myös ohuina littiöinä liuskaleina, jotka wasaralla helposti taidetaan pyssyn limseiksi särkeä.
Kuuluu suureen kowakiwien sukuun, joitten yhteinen tunnusmerkki on se, että säkenöitsewät terästä wasten iskettynä, ja wtteimät riipaise piitä eli limsiä. Limsijä tawataan monessa paikassa Franskan, Saksan ja Itäsaksan mailla erittäinkin kliitu- taikka kalkki-wuorien seuduilla, usein ryhmyisin pallein ja harmaan taikka kellertämän karwaisena, toisinaan myös ohuina littiöinä liuskaleina, jotka wasaralla helposti taidetaan pyssyn limseiksi särkeä.
Tytön kulennat.
Maamiehen Ystävä 39, 26.9.1846
Tytön kulennat. *)
Tuli tyttö luota armahansa
Käet punaisna. Äitinsä kysypi:
"Mistäpä siulla käet punaiset?"
"Kukkia keräsin, äiti kulta!
Eikö liene piikit pistänynnä."
Tuli toisen kerran suu punainen
Kysyi äiti: "mistäpä sinulla
Suu punainen?" - "Söin mä mansikoita;
Enkö liene marjoilla pilannut."
Tull wielä kerran kolmanneki
Kaswot kalwiana. Syytä siihe
äitinsä kysellen, lausui tyttö:
"Hanki jo minulle, äiti kulta!
Hanki hauta, haualleni risti,
Siihen kirjoita sanoa kolme:
Kert' oli hänellä käet punaiset,
Kanan kultoa käteltyänsä;
Oli toinen kerta suu punainen
Suueltua sulhokaista liion;
Kuoli wiimein kaswot kalwiana,
Heitettynä herjältä pojalta.
*) Suomi 1845
[Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg. Suomi: tidskrift i fosterländska ämnen 1845. Femte årgången. Finska Litteratur-Sällskapets förlag, Helsinki]
9.4.08
J. K. Forsell'in Wärjäyslaitoksessa Turussa
Aura 123, 30.5.1888
J. K. Forsell'in Wärjäyslaitoksessa Turussa
wastaan otetaan puhdistettawaksi ja pestäwäksi kaikenkaltaisia miesten ja naisten waatteita, - ratkottuna että kokonaisena, - pitsejä, pöytäliinoja, pääsilkkiä y.m., y. m. Niin myös wärjätään kokonaisia että ratkottuja sadekappoja, hameita, pukuja sekä talwi- ja kesäpalttoita, jotka kaikki walmistetaan sileiksi niin että ne owat täydellisesti käytettäwiä. Willoja kehrätään, kankaita wanutetaan ja walmistetaan, sarsseja rässätään, willa-, puuwilla- ja liinalankoja wärjätään, ja tehdään kaikki työ huolellisesti ja huokeasta hinnasta,
J. K. Forsell'in Wärjäyslaitoksessa Turussa .
Auringonpisto sähköwalon waikutuksesta.
Aura 123, 30.5.1888
Sähköwalon, nimittäin wahwan sähkö-lieden waikuttaman auringonpiston on muuan Defontaine keksinyt. Sen waikutukset owat näyttäytyneet aiwan samanlaisiksi, kuin pitemmän aikaisen, polttawan auringonpaisteen.
Tätä koskewat huomiot tehtiin Creusot'in tehtaiden työmiehistä teräskappaleita yhteenjuotettaissa. Työmiesten kaulat ja kaswot käwiwät punaisiksi ja aroiksi ja jälkeenpäin alkoi nahka wahingon kärsineistä osista kesiä ikäänkuin wähemmän palowahingon jälkeen. Mitä silmiin tulee huomattiin kowa kipu ja kyynelien wuoto. Werkkokalwo, waikka sitä työn aikana suojeltiin kowin tummilla silmälaseilla käwi hywin heikoksi ja weltoksi ja kun näköwoima palasi näyttiwät esineet oleman sahraminkeltaisia. Omituista näiden ilmiöiden suhteen on, että ne kestäwät hywin lyhyen ajan.
Kuuluisa parisilainen lääkäri Charcot on arwellut, että kun sähköwalo synnyttää aiwan wähäisen määrän lämpöä, syynä ei woi olla mikään lämmön waikutus, waan on syy etsittämä muutamien walospektrumin säteiden erityisestä waikutuksesta.
Ilmiön selittäwät muutamien ranskalaisten tutkijain tekemät huomiot, että auringon säteet johdettuina n. k. spektrumin läpi osoittamat keskenään hywin erilaisia ominaisuuksia.
Suoranaiset kokeet owat osoittaneet, että punasinertäwillä säteillä on suurin kemiallinen waikutuswoima, kun punaiset säteet sitä wastoin waikuttamat wähin tässä suhteessa, waikka päinwastoin punaiset säteet synnyttäwät enimmän lämpöä, sinertäwät wähimmän. Niin oliwat 30 sekuntia kestäneen kokeen kuluessa sinertäwät säteet synnyttäneet palorakon ihoon, saman ajan kuluessa oliwat siniset kärwentäneet ihoa ja tehneet sen hymin punaiseksi, wiheriäiset mähemmän, keltaiset tehneet sen hiukan ruskeaksi, waan punaiset eiwät waikuttaneet mitään. Kun sinertäwät säteet 12 sekunnissa saiwat ihon rakolle, niin tarwitsiwat punaiset 20 sekuntia, ennenkuin saiwat ihoa punertamaan.
Tällaisia kokeita woidaan tehdä osittain käyttämällä lasiprismaa ja kokoawaa linssiä.
Sähköwalon, nimittäin wahwan sähkö-lieden waikuttaman auringonpiston on muuan Defontaine keksinyt. Sen waikutukset owat näyttäytyneet aiwan samanlaisiksi, kuin pitemmän aikaisen, polttawan auringonpaisteen.
Tätä koskewat huomiot tehtiin Creusot'in tehtaiden työmiehistä teräskappaleita yhteenjuotettaissa. Työmiesten kaulat ja kaswot käwiwät punaisiksi ja aroiksi ja jälkeenpäin alkoi nahka wahingon kärsineistä osista kesiä ikäänkuin wähemmän palowahingon jälkeen. Mitä silmiin tulee huomattiin kowa kipu ja kyynelien wuoto. Werkkokalwo, waikka sitä työn aikana suojeltiin kowin tummilla silmälaseilla käwi hywin heikoksi ja weltoksi ja kun näköwoima palasi näyttiwät esineet oleman sahraminkeltaisia. Omituista näiden ilmiöiden suhteen on, että ne kestäwät hywin lyhyen ajan.
Kuuluisa parisilainen lääkäri Charcot on arwellut, että kun sähköwalo synnyttää aiwan wähäisen määrän lämpöä, syynä ei woi olla mikään lämmön waikutus, waan on syy etsittämä muutamien walospektrumin säteiden erityisestä waikutuksesta.
Ilmiön selittäwät muutamien ranskalaisten tutkijain tekemät huomiot, että auringon säteet johdettuina n. k. spektrumin läpi osoittamat keskenään hywin erilaisia ominaisuuksia.
Suoranaiset kokeet owat osoittaneet, että punasinertäwillä säteillä on suurin kemiallinen waikutuswoima, kun punaiset säteet sitä wastoin waikuttamat wähin tässä suhteessa, waikka päinwastoin punaiset säteet synnyttäwät enimmän lämpöä, sinertäwät wähimmän. Niin oliwat 30 sekuntia kestäneen kokeen kuluessa sinertäwät säteet synnyttäneet palorakon ihoon, saman ajan kuluessa oliwat siniset kärwentäneet ihoa ja tehneet sen hymin punaiseksi, wiheriäiset mähemmän, keltaiset tehneet sen hiukan ruskeaksi, waan punaiset eiwät waikuttaneet mitään. Kun sinertäwät säteet 12 sekunnissa saiwat ihon rakolle, niin tarwitsiwat punaiset 20 sekuntia, ennenkuin saiwat ihoa punertamaan.
Tällaisia kokeita woidaan tehdä osittain käyttämällä lasiprismaa ja kokoawaa linssiä.
7.4.08
Murhe-waatetten näöstä.
Oulun Wiikko-Sanomia 10, 11.3.1854
Euroopassa pidetään yleensä mustia murhewaatteita; sillä murhe sammuttaa ilon ja pimittää mielen; Kiinan waltakunnassa pukeupa murhewäki walkeisiin waatteisihin, sillä kuollut, jota murehitaan, sanotaan olewan puhtauden majoissa taiwaassa. Ekyptin maalla on keltaisen murhewaatteeina; sillä kukat, lehdet ja kaswut kellastuwat lakastuissansa ja kuollessansa. Ethiopian maalla on pruuni wäri murheen merkki, sillä sitä kutsutaan siellä maan wäriksi, ja maasta on ihmisen ruumis luotu, ja maahan se myös jälleen kätketään. Turkin maalla pidetään sinisiä murhewaatteita; sillä taiwas, jossa kuollut elää, on sinisen näköinen. On niitäkin maita, joissa owat ehtapunaiset murhewaatteina.
Euroopassa pidetään yleensä mustia murhewaatteita; sillä murhe sammuttaa ilon ja pimittää mielen; Kiinan waltakunnassa pukeupa murhewäki walkeisiin waatteisihin, sillä kuollut, jota murehitaan, sanotaan olewan puhtauden majoissa taiwaassa. Ekyptin maalla on keltaisen murhewaatteeina; sillä kukat, lehdet ja kaswut kellastuwat lakastuissansa ja kuollessansa. Ethiopian maalla on pruuni wäri murheen merkki, sillä sitä kutsutaan siellä maan wäriksi, ja maasta on ihmisen ruumis luotu, ja maahan se myös jälleen kätketään. Turkin maalla pidetään sinisiä murhewaatteita; sillä taiwas, jossa kuollut elää, on sinisen näköinen. On niitäkin maita, joissa owat ehtapunaiset murhewaatteina.
6.4.08
Nyttigt att minnas.
Land och Stad 10, 5.3.1890
På landsbygden målas byggnaderna wanligen med röd färg. Blott denna tid efter annan förnyas och dessutom litet hwitt bestås till knutar och fönsterbräden, ser huset helt prydligt ut. Nu gäller det således att känna konsten att koka och blanda ihop färgämnena, och härtill wilja wi lämna ett par recept. Förståndigt folk har påstått, att de skola wara goda.
1) Fem skålpund järnvitriol löses i 12 kannor kokande watten, hwarefter i lösningen inwispas 5 à 6 skålpund finmaladt rågmjöl. Blandningen får nu koka en kwart timme under flitig omrörning, hwarefter tillsättas 20 skålpund rödmylla. Sedan denna, äfwen under flitig omrörning. kokat en fjärdedels timme, är färgen färdig att anwändas. En tunna rödmylla wäger wanligen omkring tio lispund och täcker, behandlad på ofwanbeskrifna sätt, 12,000 kwadratfot ohyfladt och omkring 32,000 kwadratfotfot hysladt trä.
2) Ser kannor watten uppwärmes i en rymlig gryta till kokning. Därefter tillblandas först 12 lod kopparvitriol och under slitig omrörning 2 à 3 skålpund finsiktadt rågmjöl eller så mycket, att blandningen erhåller stadga af wanlig mjölwälling. Sedan inröres så mycket zinkhwitt, rödmylla och kimrök, att en färg af önskad ton erhälles. Af zinkhwitt åtgår 4 till 6 skålpund, af rödmylla blott några lod och af kimrök helt obetydligt. Färgen påstrykes med en mjuk wattenfärgspensel. En kanna af sådan färg mera waraktig, om i densamma inröres ett halft stop linolja, förut sammansmält med åtta lod gult harts.
Både oljefärg och wattenfärg bör påstrykas under solig och warm wäderlek; ty då intränger färgen i träet och blir waraktig samt till nytta. Men målar man under regnig wäderlek, så lossar färgen snart, och man åstadkommer ingen nytta.
På landsbygden målas byggnaderna wanligen med röd färg. Blott denna tid efter annan förnyas och dessutom litet hwitt bestås till knutar och fönsterbräden, ser huset helt prydligt ut. Nu gäller det således att känna konsten att koka och blanda ihop färgämnena, och härtill wilja wi lämna ett par recept. Förståndigt folk har påstått, att de skola wara goda.
1) Fem skålpund järnvitriol löses i 12 kannor kokande watten, hwarefter i lösningen inwispas 5 à 6 skålpund finmaladt rågmjöl. Blandningen får nu koka en kwart timme under flitig omrörning, hwarefter tillsättas 20 skålpund rödmylla. Sedan denna, äfwen under flitig omrörning. kokat en fjärdedels timme, är färgen färdig att anwändas. En tunna rödmylla wäger wanligen omkring tio lispund och täcker, behandlad på ofwanbeskrifna sätt, 12,000 kwadratfot ohyfladt och omkring 32,000 kwadratfotfot hysladt trä.
2) Ser kannor watten uppwärmes i en rymlig gryta till kokning. Därefter tillblandas först 12 lod kopparvitriol och under slitig omrörning 2 à 3 skålpund finsiktadt rågmjöl eller så mycket, att blandningen erhåller stadga af wanlig mjölwälling. Sedan inröres så mycket zinkhwitt, rödmylla och kimrök, att en färg af önskad ton erhälles. Af zinkhwitt åtgår 4 till 6 skålpund, af rödmylla blott några lod och af kimrök helt obetydligt. Färgen påstrykes med en mjuk wattenfärgspensel. En kanna af sådan färg mera waraktig, om i densamma inröres ett halft stop linolja, förut sammansmält med åtta lod gult harts.
Både oljefärg och wattenfärg bör påstrykas under solig och warm wäderlek; ty då intränger färgen i träet och blir waraktig samt till nytta. Men målar man under regnig wäderlek, så lossar färgen snart, och man åstadkommer ingen nytta.
Konstgjord Indigo.
Helsingfors Dagblad 266, 30.9.1878
Under året 1868 gjordes en stor uppfinning inom den syntetiska kemiens område. Professorerna Graebe och Liebermann uppfunno nämligen då ett sätt att med konst främställa krapp. En uppfinning, som i vigt kan mäta sig med denna och t. o. m. torde vara ännu värdefullare, har nyligen blifvit publicerad af professor A. Baeyer, Liebig's efterträdare i München. Baeyer har i tjugu år studerat indigons sammansättning och har nu nyligen inför tyska kemiska sällskapet berättat att den sista svårigheten attåpä artificiel väg framstalla indigo blifvit öfvervunnen. Ännu är dock sättet att med konst framställa indigo både inveckladt och dyrt, men det är att hoppas att en framtid skall i detta fall så väl som händelsen var med krapp-framställningen kunna förenkla metoderna, så att en stor industri må kunna framgå af denna triumf för den teoretiska kemien.
Under året 1868 gjordes en stor uppfinning inom den syntetiska kemiens område. Professorerna Graebe och Liebermann uppfunno nämligen då ett sätt att med konst främställa krapp. En uppfinning, som i vigt kan mäta sig med denna och t. o. m. torde vara ännu värdefullare, har nyligen blifvit publicerad af professor A. Baeyer, Liebig's efterträdare i München. Baeyer har i tjugu år studerat indigons sammansättning och har nu nyligen inför tyska kemiska sällskapet berättat att den sista svårigheten attåpä artificiel väg framstalla indigo blifvit öfvervunnen. Ännu är dock sättet att med konst framställa indigo både inveckladt och dyrt, men det är att hoppas att en framtid skall i detta fall så väl som händelsen var med krapp-framställningen kunna förenkla metoderna, så att en stor industri må kunna framgå af denna triumf för den teoretiska kemien.
Kaikenlaista. Hämmästynyt (kasku).
Aura 109, 13.5.1887
Kauppias: "Wai niin, wai niin, te olette maalaaja — sittepä kenties woimme tehdä pienen kaupan. Minulle on nyt wast'ikään tullut koko joukko lyywittiä, jota minä saatan myydä teille sangen halwasta hinnasta." — Maalaaja (taide-akatemian professori): "Sen aineen suhteen owat minun tarpeeni sangen pienet. Minulle riittää yksi naula yllinkyllin koko wuodeksi". — Kauppias: "Ja niin wähästä työstä woitte elää ja matkustaa toisen luokan waunuissa.
5.4.08
Antti Hywärisen muisteita talouden asioissa. (Weden ja ilman kestäwä maali puulle)
Oulun Wiikko-Sanomia 6,10.2.1855
Weden ja ilman kestäwätä maalia puulle ja kiwelle saadaan, kun otetaan 13 paino-osaa poltetuista tiilikiwistä tehtyjä hienoja jauhoja ja 1 osa hienoksi surwottua silwerglittiä, jotka hämmennetään liinöljyssä niin että sekoitus sakoo. Kun sitä siwellään puulle eli kiwelle, kowenee niitten pinta niin, ettei ilmakaan waikuta siihen.
[...]
Weden ja ilman kestäwätä maalia puulle ja kiwelle saadaan, kun otetaan 13 paino-osaa poltetuista tiilikiwistä tehtyjä hienoja jauhoja ja 1 osa hienoksi surwottua silwerglittiä, jotka hämmennetään liinöljyssä niin että sekoitus sakoo. Kun sitä siwellään puulle eli kiwelle, kowenee niitten pinta niin, ettei ilmakaan waikuta siihen.
[...]
4.4.08
(Mainos) Pakettiwäriä
Keski-Suomi 21, 24.5.1884
Nyt tullut ja kansalliskirjakaupassa helpolla myydään
Pakettiwäriä
kotona wärjäämistä warten.
Allekirjoittaneella on tästä alkaen ainainen lajiteltu warasto näitä hywäksi tunnetuita wärejä, joilla kotona woidaan wärjätä lankoja ja kankaita. Jokainen paketti on warustettu Suomen kielisellä selityksellä, miten wärjääminen on tehtäwä.
Näytteitä wärjäyksestä on nähtäwänä. Uudestaan myyjät saawat hinnan alennuksen. Tästä huomautetaan Herroja maakauppioita.
Huom.! Nämä pakettiwärit on uusi ainoastaan muutaman wuoden wanha keksintö, eikä siis sen wuoksi ole niin laajalle lewinnyt, kun hywä asia waatisi. Mutta kun kerran tulewat tunnetuiksi, niin jokainen säästäwäinen ja toimeliainen talon emäntä niitä aina tarwitsee, etenkin kewäisin, jolloin lankoja painetaan ja kankaita kudotaan. Niillä wärjääminen ei waadi suurta taitoa eikä rahawarojakaan, sillä jokaisen paketin päällä on selitys. Tässä selityksessä esimerkki:
"Karmosiini-punaiseksi.
Wäriaine keitetään kahdessa kannussa wettä kunnes se on tarkoin liuwonnut, lisätään sitte kannu kylmää wettä, pannaan wärjättäwä (willaa, puoliwillaista eli silkkiä), joka pitää oleman puhtaaksi pesty, wirutettu ja kostea, sekaan ja wedellään ½ tuntia edestakaisi wäriliuwoituksessa, joka samalla wähitellen kuumennetaan kiehumisen asti. Nyt nostetaan keitto tulelta, annetaan jähtyä, wirutetaan ja kuiwataan. Jos silkkiä wärjätään, sekoitetaan wirutusweteen hiukan etikkaa. Pumpuli ja pellawa liotetaan tawallisessa paittowedessä ja wärjätään sitte samoin kun willa."
Selitys on näin yksinkertainen ja siis helposti käsitettäwä. Hinnan puolesta näillä wäriaineilla wärjääminen tulee niin helpoksi että kolmeneljännes naulaa, jopa naulakin saadaan märjättyä 15 pennillä, kun wäriaine ostetaan Kansalliskirjakaupasta.
L(?).F(?). Helminen
(mainos) Pakettiwärejä, kotona wärjäämistä warten.
Keski-Suomi 21, 24.5.1884
Näitä sangen hywäksi tunnettuja wärejä on ainainen hywin lajiteltu warasto 24 eri laatua, ja huomautetaan, että näillä, minun nimelläni warustetuilla wäripaketeilla painetaan puoleksi enemmän kuin muilla kaupaksi tarjotuilla.
Näytekarttoja ilmaiseksi, sekä uudestaan myyjille annetaan suuri hinnan alennus
W(=):m Sandberg'illa
Tampereella.
(T. Aftbl. 6 k. 2 k. k. 20 r.)
(mainos) Lyijykyniä
Keski-Suomi 21, 24.5.1884
Amerikalaisia, palkitut maailman yleis-näyttelyissä Lontoossa, Parisissa ja Philadelphiassa, owat ihan yhtä hywiä kuin Faberin, mutta se suuri ero niillä on, että owat hinnalta helpoimmat.
---
Faberin lyijypänniä,
kaikkia numeroita.
---
Lyijypänniä,
Siewiä lampun warjostimia.
Kansalliskirjakaupassa.
3.4.08
(Ilmoitus, maalari Wilh. Rännäri)
Keski-Suomi 16, 18.4.1874
Kunnioitettawan yleisön tiedoksi saan ilmoittaa että, koska olen saanut maalari- tehtailian oikeuden tässä kaupungissa, wastaan otan ja toimitan kaikkea maalarin ammattiin kuuluwaa työtä, kelwollisesti ja kohtuullista maksoa wastaan. Tilausten mukaan walmistan skylttiä ja muutakin ammattiini kuuluwaa hienompaa työtä pikaisuudella. Asuntoni on Fiskaali Borström'in talossa. Jyväskylässä Huhtiuun 17 p. 1874.
Wilh. Rännäri.
maalari-tehtailia.
Maalarin työn tekiä saapi heti työpaikan allekirjoittaneen tykönä.
Wilh. Rännäri.
2.4.08
(mainos: Anton Holmqvist, Värjäri Haminassa.)
Fredrikshamns Tidning 9, 30.1.1889
Till salu.
(U. S. 8 ggr, 2 g. i veckan 15 rad.)
Värjärit Ohoj!!!
Koska maassamme nykyään suuressa määrässä käytetään n. k. turkinpunaisia pumpulilankoja, saadaan minulta lähettäessä kirjeessä 15 S:n markkaa taatun ja helposti värjättävän receptin, pitävän turkinpunaisen pumpuli langan värjäämiseen, värjäys on vähä töinen ja helppohintainen. Minulta värjäämä näyte seuraa receptiä kuin myöskin väriaine yhden lanka naulan värjäämiseen.
Anton Holmqvist.
Värjäri Haminassa
Sotajoukkoja sinisissä silmälasissa.
Aura 65, 15.8.1882
Saksalaiset lehdet kertowat, että Englannin hallitus on Egyptiin määrättyjä sotajoukkojansa warten tilannut 25,000 paria sinisiä silmälasia.
1.4.08
Tietoja jokapäiväisessä elämässä tawattawista aineista. 67. Pläkki (kirjoitus-pläkki).
Oulun Wiikko-Sanomia 51, 24.12.1853
Tawallista mustaa pläkkia saadaan seuraawista aineista:
6 luotia pienennettyjä kaleppeleitä,
4 „ wihtrilliä,
2 „ arapian kummia,
2 korttelia wettä,
jotka laitetaan puteliin ja seoitetaan. Muutamia päiwiä lämpimässä paikassa pidettyä on pläkki walmis.
Toisella tapaa tehdään pläkkia, jos 8 luotia kaleppeleitä pannaan muutamiksi päiwiksi lämpimään paikkaan likoamaan 3: korttelissa wettä, joka sitte siilataan ja seoitetaan 2: luodilla wihtrilliä ja 2½ luodilla arapian kummia.
Jos pläkissa ei ole tarpeeksi wihtrilliä, niin se ei tule oikein mustaksi, mutta jos wihtrilliä tulee liiaksi, niin muuttuu kirjoitus aikaa woittain ruosteen karwaiseksi. Samoin on arapian kummin kanssa: jos sitä otetaan liian wähä, niin tulee plakki wetelätä ja tolpähyttelee kynästä, jos sitä taas pannaan ylen runsaasti, niin pläkki ei juokse eli lähde oikein kynästä ulos.
Berzelius neuwoo hywää pläkkia warten ottamaan
3 unssia kaleppeleitä,
1 unsin pruunia prisiljaa,
1 „ wihtrilliä,
1 „ arapian kummia,
3 korttelia wettä,
jotka sekaisin pannaan puteliin, pidetään kymmenkunta wuorokautta lämpimässä paikassa ja sillä asalla puistetaan usiamman kerran joka päiwä. 6, 7 eli 8 kryyti neilikkää sekaan pantuna estää pläkin homehtumasta.
Jos pläkkia tahdottaisiin pikemmin walmiiksi, niin taidetaan kaleppelit ja prisilja keittää wedessä, johon, sittekun se on siilatuksi tullut, wihtrilli ja arapian kummi hämmenetään. Yksi unssi tekee wähän runsaammin kuin 2 luotia, ja 3 unssia lähes 7 luotia.
Punaista, sinistä ja wiheriätä pläkkiä käytetään niin harwoin ja tarpeettomasti, että niitten walmistamisesta sentähden ei anneta'kaan neuwoja.
Tietoja jokapäiväisessä elämässä tawattawista aineista. 66. Plyjy (lyjy, lyijy).
Oulun Wiikko-Sanomia 51, 24.12.1853
Ynnä monen muun mitalin oli plyjykin jo ikiwanhoina aikoina tuttu, josta jo Moseksen kirjoissa mainitaan. Kuitenkin sitä ei tawata luontaisessa tilassansa selwänä mitalina, waan plyjymalmina tulikiwen ja usein wähän hopiankin yhdistyksessä. Enin plyjy saadaan Englandista ja Saksanmaalta; Ruotsissa ja muilla mailla sitä ei löydy tuskin omiksikaan tarpeiksensa. Platinan, kullan ja eläwänhopian jälkeen on se raskain mitali, ja yksi jumpru plyjyä painaa sen werran, mitä 11 ja puoli jumprua wettä. Siltään käytetään Plyjyä moneen tarpeesen; huonetten katoiksi, räystäs-kouruiksi, wesitorwiksi ja wesi säilytteiksi, ampuma-wärkiksi j. n. e. Plyjy-hauleja tehdään sillä tawoin, että sulattua plyjyä waletaan rautaseulaan, jonka läpi se tipahtelee ja tekeytyy korkialta pudotessaan hauleiksi. Ruotsin maalla Fahlussa waletaan sillä tawoin hauleja kaiwannon suulta maapinnassa sen pohjaan. Sitte eroitetaan ne seulalla eri lajeihinsa.
Plyjystä ja tinasta yhteen sulattuna tehdään urkuin torweja. Myös on siihen tinaan, josta lusikoita ja muita kapineita tehdään, wähän Plyjyä seoitettu. Neljä-kruunnisessa (4-stämpladt) tinassa on 97 osaa tinaa, 3 osaa plyjyä; 3-kruunnisessa 83 osaa tinaa, 17 osaa plyjyä, ja 2-kruunnisessa puoleksi kumpaakin, josta wiimeisestä ei kuitenkaan ole lupaa ruoka-astioita tehdä.
Antimonin yhteessä waletaan plyjystä kirjasimia (stilar), joilla sitte kaikki kirjat painetaan.
Monta eri-nimellänsä tuttua ainetta: mönjä, silwerwflitti, pyywitti, merkeli j. n. e. owat parhaiten plyjyä.
Mailman rakennosta yleisesti.
Oulun Wiikko-Sanomia 6, 12.2.1859
2 Luku.
1. Aurinko.
(Lisää wiime lehteen.)
Kirkkaasta tasaisesta pinnasta palautuu siihen suoraan koskewa walosäde samaa tietä takaisin, mutta kaltoin koskewa palautuu toiselle suunnalle yhtä kaltosti kuin toiselta tulisi. Jos kaksi henkeä A ja B seisowat yhtä kaukana ja yhtä kaltoin peiliä wastaan, niin he näkewät toinen toisensa peilissä, mutta ei itseänsä. A:lle näyttää B seisowan yhtä kaukana peilin takana, kun seisoo etupuolella, mutta B:n oikeata kättänsä kohottaessa, kuwa kohottaa wasentansa. Se tulee siitä, että ne walosäteet, jotka läksiwät ruumiin oikealta ja wasemmalta puolelta, koskiwat peiliin eri kaltosti ja samoite palautuwatki siitä. Seisoessasi suoraan wastapäätä peiliä näet siinä oman kuwasi, mutta senki niin että oma oikea puolesi wastaa kuwan wasemmalle puolelle. Kun wesi tyynellä rannalla kuwastaa puut, niin ne wedessä näyttäwät latwoin alas, tywi ylöspäin seisowan. Samoin merillä kulkiat usein näkew't nuoskean eli wetisen ilman kuwastawan hywinki kaukaisia eslneitä, jota sanotaan kangastamiseksi. Siinäkin owat esineet ylösalaisin kuwattuna.
13. Walosäteessä hawaitaan useampia eriwärisiä osia, joista yhdistyneinä walo syntyy. Juuri näiltä eriwärisiltä osilta näyttäwät kaikki muutkin alueet eri wärinsä saawan sillä tawoin, että ainetten eri laadun suhteen muutamat niistä uppoawat aineesen, toiset kääntywät takaisin.
Jos pimeässä huoneessa annat pienestä pyöreästä reiästä auringon säteen tulla kolmisäimäiseksi lasketulle lasille (särmiölasille) ja sen takana pidät walkean paperiarkin, niin näet walon siinä jakautuwan seitsemäksi eri wäriksi : punaiseksi, ruskeaksi, keltaiseksi, wehreäksi, siniseksi, musansiniseksi ja sinipunerwaksi. Tämä wärien eronminen tulee sädetten taitunnasta särmion pinnalla sekä siihen mennessään että siitä lähtiessään. Auringon paisteen sattuessa sadepilween, senki wesipisarat taittawat samalla tawalla säteet, ja silloin näemme niiden eri wärit kauniina wesikaarena ilmassa.
Siitä että yksi aine wetää sisäänsä yhdet, toinen toiset walon wäriosat, tulewat samat aineet eriwärisiltä näyttämään. Se aine, joka takaisin lähettää säteen kaikkine wäriosinensa, näyttää walkealta, se taas joka wetää ne kaikki sisäänsä, näyttää mustalta. Sininen työntää walon siniset wäriosat takaisin, punainen punaiset, keltainen keltaiset j. n. e.; kaikki muut wäriosat niissä uppoawat aineesen.
Lämme.
14. Auringon säteestä saapi ei ainoastaan walo, waan lämmekin alkunsa. Walo ja lämme owat siinä yhdistyneinä, mutta lämme ei kuitenkaan ilman joka paikassa ynnä walon kanssa. Täysikuulakan aineen läpi kulkiessa auringon säde ei irti laske lämmettä, mutta tultua tummakkaan aineesen, jossa säde ikääskun jakaupi eri osiin, se päästää lämmettä ja sama tummakka antaa lämpiää. Mustat aineet siitä syystä lämpiäwät enemmän kuin walkeat. Mitä kuulakampi aine, sitä wähemmän se lämpiää, mitä tummakampi, sitä enemmin.
Kuulakat aineet, esimerkiksi ilma, lasi, eiwät erittäin lämpiä läpikulkewista auringon säteistä, mutta tummakka maan pinta jakaa säteen ja irtotltaa lämpeen siitä. Korkeilla wuorilla, joiden pinnalle sopii wähemmin auririgon säteitä, sentähden onki kylmempi, kun niiden alustoilla, joihin alansa suhteen tulee enemmin säteitä. — Kewäällä päiwänpaiste hautoo lumen pikemmin niissä paikoin, missä sillen on kylwetty tuhkaa tahi soraa, sillä neki paremmin erottamat lämpeen auringon säteistä, lämpiäwät itset ja jakawat lämmettä lumellenki.
15. Lämmettä tawataan muutenkin, ei ainoastaan walosäteessä. Jos taot rautapalaista tahi hiwutat kahta kappaletta wastatusten, niin kehkiää lämmettä. Wettä kastamattomalle kalkille
walattaissa ne yhdistywät ja samassa kuumentuwat. Kosteat heinät yhteen läjään sullottuna lämpiäwät ja alkawat höyrytä. Näissä tapauksissa kehkiäwä lämme on samaa laatua kun se walosäteestäkin eriäwä. Kumpikin on samaa, lewiäwää, painotonta ainetta. Aine jos saapi kuinki paljo lämmcttä, siitä ei tule sen raskaammaksi.
(Jatket.)
2 Luku.
1. Aurinko.
(Lisää wiime lehteen.)
Kirkkaasta tasaisesta pinnasta palautuu siihen suoraan koskewa walosäde samaa tietä takaisin, mutta kaltoin koskewa palautuu toiselle suunnalle yhtä kaltosti kuin toiselta tulisi. Jos kaksi henkeä A ja B seisowat yhtä kaukana ja yhtä kaltoin peiliä wastaan, niin he näkewät toinen toisensa peilissä, mutta ei itseänsä. A:lle näyttää B seisowan yhtä kaukana peilin takana, kun seisoo etupuolella, mutta B:n oikeata kättänsä kohottaessa, kuwa kohottaa wasentansa. Se tulee siitä, että ne walosäteet, jotka läksiwät ruumiin oikealta ja wasemmalta puolelta, koskiwat peiliin eri kaltosti ja samoite palautuwatki siitä. Seisoessasi suoraan wastapäätä peiliä näet siinä oman kuwasi, mutta senki niin että oma oikea puolesi wastaa kuwan wasemmalle puolelle. Kun wesi tyynellä rannalla kuwastaa puut, niin ne wedessä näyttäwät latwoin alas, tywi ylöspäin seisowan. Samoin merillä kulkiat usein näkew't nuoskean eli wetisen ilman kuwastawan hywinki kaukaisia eslneitä, jota sanotaan kangastamiseksi. Siinäkin owat esineet ylösalaisin kuwattuna.
13. Walosäteessä hawaitaan useampia eriwärisiä osia, joista yhdistyneinä walo syntyy. Juuri näiltä eriwärisiltä osilta näyttäwät kaikki muutkin alueet eri wärinsä saawan sillä tawoin, että ainetten eri laadun suhteen muutamat niistä uppoawat aineesen, toiset kääntywät takaisin.
Jos pimeässä huoneessa annat pienestä pyöreästä reiästä auringon säteen tulla kolmisäimäiseksi lasketulle lasille (särmiölasille) ja sen takana pidät walkean paperiarkin, niin näet walon siinä jakautuwan seitsemäksi eri wäriksi : punaiseksi, ruskeaksi, keltaiseksi, wehreäksi, siniseksi, musansiniseksi ja sinipunerwaksi. Tämä wärien eronminen tulee sädetten taitunnasta särmion pinnalla sekä siihen mennessään että siitä lähtiessään. Auringon paisteen sattuessa sadepilween, senki wesipisarat taittawat samalla tawalla säteet, ja silloin näemme niiden eri wärit kauniina wesikaarena ilmassa.
Siitä että yksi aine wetää sisäänsä yhdet, toinen toiset walon wäriosat, tulewat samat aineet eriwärisiltä näyttämään. Se aine, joka takaisin lähettää säteen kaikkine wäriosinensa, näyttää walkealta, se taas joka wetää ne kaikki sisäänsä, näyttää mustalta. Sininen työntää walon siniset wäriosat takaisin, punainen punaiset, keltainen keltaiset j. n. e.; kaikki muut wäriosat niissä uppoawat aineesen.
Lämme.
14. Auringon säteestä saapi ei ainoastaan walo, waan lämmekin alkunsa. Walo ja lämme owat siinä yhdistyneinä, mutta lämme ei kuitenkaan ilman joka paikassa ynnä walon kanssa. Täysikuulakan aineen läpi kulkiessa auringon säde ei irti laske lämmettä, mutta tultua tummakkaan aineesen, jossa säde ikääskun jakaupi eri osiin, se päästää lämmettä ja sama tummakka antaa lämpiää. Mustat aineet siitä syystä lämpiäwät enemmän kuin walkeat. Mitä kuulakampi aine, sitä wähemmän se lämpiää, mitä tummakampi, sitä enemmin.
Kuulakat aineet, esimerkiksi ilma, lasi, eiwät erittäin lämpiä läpikulkewista auringon säteistä, mutta tummakka maan pinta jakaa säteen ja irtotltaa lämpeen siitä. Korkeilla wuorilla, joiden pinnalle sopii wähemmin auririgon säteitä, sentähden onki kylmempi, kun niiden alustoilla, joihin alansa suhteen tulee enemmin säteitä. — Kewäällä päiwänpaiste hautoo lumen pikemmin niissä paikoin, missä sillen on kylwetty tuhkaa tahi soraa, sillä neki paremmin erottamat lämpeen auringon säteistä, lämpiäwät itset ja jakawat lämmettä lumellenki.
15. Lämmettä tawataan muutenkin, ei ainoastaan walosäteessä. Jos taot rautapalaista tahi hiwutat kahta kappaletta wastatusten, niin kehkiää lämmettä. Wettä kastamattomalle kalkille
walattaissa ne yhdistywät ja samassa kuumentuwat. Kosteat heinät yhteen läjään sullottuna lämpiäwät ja alkawat höyrytä. Näissä tapauksissa kehkiäwä lämme on samaa laatua kun se walosäteestäkin eriäwä. Kumpikin on samaa, lewiäwää, painotonta ainetta. Aine jos saapi kuinki paljo lämmcttä, siitä ei tule sen raskaammaksi.
(Jatket.)
Blandade ämnen. Om industriens problemer.
Finlands Allmänna Tidning 283, 1.12.1860
[osa tekstistä]
[...]
I kemien, hvilka tomrum, hvilka försök återstå icke att göra? Ammoniaken, detta för vextern välgörande näringsmedel, kunna vi icke producera, under det att den bildas vid den minsta animala sönderdelning. Salpetersyrade salterna, dessa de stora industriernas råämnen, äro vi nödsakade att mödosamt utdraga ur jorden, medan naturen sjelf bereder dem under våra ögon genom hemliga medel, som vi ännu icke hafva lärt känna. Krappen skulle gifva ett lika vackert scharlakansrödt som cochenillen, om icke den gula färg, som är innesluten i dess rot, kom att skada dess skiftning. Bomullen väntar ännu på den vackra färg, som glänser på våra ylle- och sidentyger.
Otaliga exempel skulle än ytterligare kunna tilläggas, men det redan anförda må vara tillräckligt för antydande af hvilka stora och vigtiga problemer återstå att lösa, innan industrien hinner till det mål, som med alla till buds stående medel eftersträfvas.
(N. D. A.)
[osa tekstistä]
[...]
I kemien, hvilka tomrum, hvilka försök återstå icke att göra? Ammoniaken, detta för vextern välgörande näringsmedel, kunna vi icke producera, under det att den bildas vid den minsta animala sönderdelning. Salpetersyrade salterna, dessa de stora industriernas råämnen, äro vi nödsakade att mödosamt utdraga ur jorden, medan naturen sjelf bereder dem under våra ögon genom hemliga medel, som vi ännu icke hafva lärt känna. Krappen skulle gifva ett lika vackert scharlakansrödt som cochenillen, om icke den gula färg, som är innesluten i dess rot, kom att skada dess skiftning. Bomullen väntar ännu på den vackra färg, som glänser på våra ylle- och sidentyger.
Otaliga exempel skulle än ytterligare kunna tilläggas, men det redan anförda må vara tillräckligt för antydande af hvilka stora och vigtiga problemer återstå att lösa, innan industrien hinner till det mål, som med alla till buds stående medel eftersträfvas.
(N. D. A.)
Mikä on Kauneus?
Aura 22, 28.1.1890
(U. S:n mukaan.)
Kuinka erilaiset kauneuden käsitteet eri kansoissa ovat näkyy seuraawista esimerkeistä:
Kukoistawa kaswoen wäri on meidän mielestä kadehdittawa, mutta naiset Grönlannissa maalaavat kaswonsa sinisiksi ja keltaisiksi, ja kirjailewat usein ruumistansa siten, että nahan alitse wetäwät noettua lankaa. Wenakot pitäisiwät itsiään rumina, jolleiwät saisi maalata poskiansa walkoisiksi ja hindulaiset sekoittawat safrania, raswaa y. m. woidellaksensa sillä ihonsa. Hottentottilaiset maalaavat koko ruumiinsa täyteen mustia ja walkoisia täpliä, niin että näyttäwät shakkilaudan kaltaisilta.
Europassa: ihaillaan walkoisia hampaita, Japanissa pidetään keltaisia hampaita kauniina, intiani-naisten hampaat pitää olla punaiset ja Gusaret'n naisten mustat.
Arabian naiset maalaavat huulensa sinisiksi, silmäkulmat mustiksi sekä sormet ja warpaat punaisiksi. Persian naiset pitäwät mustaa rengasta silmäin ympärillä sekä kaikenlaisia wiiruja kaswoissa hywin kauniina. Naiset ja miehet Tyynen ja Intian meren saarilla maalaavat kuwia kaswoihinsa, huuliinsa ja kaikkiin osiin ruumistansa. Uuden Hollannin asukkaat tekewät arpia raapimalla ruumistaan raakun kuorilla. Pieniltä lapsilta he tawallisesti katkaisewat pikkusormen wasemmasta kädestä.
Persialaiset pitämät "kotkan nenää" kauniina, Haitissa on litteä nenä kauniin ja äidit siellä musertamat sen wuoksi wastasyntyneitten lastensa nenäluun. Wenäjällä sanotaan ihailtawan pystynenää. Metsäläisheimot Oregon-wirran tienoilla Amerikassa puristawat tyttölasten pääkallon litteäksi. Germanilaiset pitäwät korkeata otsaa neron merkkinä; kreikkalaiset pitäwät matalata otsaa wälttämättöminä kauneuden ehtona.
Siwistyneessä Europassa ylistellään eri mielipiteitten mukaan keltaista, ruskeata tai mustaa tukkaa; Marianisaarilla pidetään walkoista tukkaa kauniimpana. Nykyajan persialaiset pitäwät punaista tukkaa ilettäwänä; mutta turkkilaiset melkein jumaloiwat.
Kiinassa pidetään pieniä silmiä erittäin kauniina ja työt wenuttelemat lakkaamatta silmäluomiansa sanoaksensa niitä pitkiksi ja ohueiksi. Kowasti kiristämällä nuorien tyttöjen jalkoja estetään niitä kasmawasta. Neljä pientä warwasta taiwutetaan jalan alle ja saawat kaswaa kiinni jalkapohjaan. Sormien kynnet annetaa kaswaa niin pitkiksi, että niitä on suojeltawa bambu-tupilla.
(U. S:n mukaan.)
Kuinka erilaiset kauneuden käsitteet eri kansoissa ovat näkyy seuraawista esimerkeistä:
Kukoistawa kaswoen wäri on meidän mielestä kadehdittawa, mutta naiset Grönlannissa maalaavat kaswonsa sinisiksi ja keltaisiksi, ja kirjailewat usein ruumistansa siten, että nahan alitse wetäwät noettua lankaa. Wenakot pitäisiwät itsiään rumina, jolleiwät saisi maalata poskiansa walkoisiksi ja hindulaiset sekoittawat safrania, raswaa y. m. woidellaksensa sillä ihonsa. Hottentottilaiset maalaavat koko ruumiinsa täyteen mustia ja walkoisia täpliä, niin että näyttäwät shakkilaudan kaltaisilta.
Europassa: ihaillaan walkoisia hampaita, Japanissa pidetään keltaisia hampaita kauniina, intiani-naisten hampaat pitää olla punaiset ja Gusaret'n naisten mustat.
Arabian naiset maalaavat huulensa sinisiksi, silmäkulmat mustiksi sekä sormet ja warpaat punaisiksi. Persian naiset pitäwät mustaa rengasta silmäin ympärillä sekä kaikenlaisia wiiruja kaswoissa hywin kauniina. Naiset ja miehet Tyynen ja Intian meren saarilla maalaavat kuwia kaswoihinsa, huuliinsa ja kaikkiin osiin ruumistansa. Uuden Hollannin asukkaat tekewät arpia raapimalla ruumistaan raakun kuorilla. Pieniltä lapsilta he tawallisesti katkaisewat pikkusormen wasemmasta kädestä.
Persialaiset pitämät "kotkan nenää" kauniina, Haitissa on litteä nenä kauniin ja äidit siellä musertamat sen wuoksi wastasyntyneitten lastensa nenäluun. Wenäjällä sanotaan ihailtawan pystynenää. Metsäläisheimot Oregon-wirran tienoilla Amerikassa puristawat tyttölasten pääkallon litteäksi. Germanilaiset pitäwät korkeata otsaa neron merkkinä; kreikkalaiset pitäwät matalata otsaa wälttämättöminä kauneuden ehtona.
Siwistyneessä Europassa ylistellään eri mielipiteitten mukaan keltaista, ruskeata tai mustaa tukkaa; Marianisaarilla pidetään walkoista tukkaa kauniimpana. Nykyajan persialaiset pitäwät punaista tukkaa ilettäwänä; mutta turkkilaiset melkein jumaloiwat.
Kiinassa pidetään pieniä silmiä erittäin kauniina ja työt wenuttelemat lakkaamatta silmäluomiansa sanoaksensa niitä pitkiksi ja ohueiksi. Kowasti kiristämällä nuorien tyttöjen jalkoja estetään niitä kasmawasta. Neljä pientä warwasta taiwutetaan jalan alle ja saawat kaswaa kiinni jalkapohjaan. Sormien kynnet annetaa kaswaa niin pitkiksi, että niitä on suojeltawa bambu-tupilla.
Mainos (J.K. Forsell'in kemiallinen pesu- ja wärjäyslaitos)
Aura 22, 28.1.1890
Miesten ja naisen waatteita pestään tahi wärjätään skeä kokonaisina että ratkottuina
J.K. Forsell'in
kemiallisessa pesu- ja wärjäyslaitoksessa.
Turku. 12. Wähä Hämeenkatu 12. Turku.
Huom! Kaikkia muitankin wärjärin ammattiin kuuluwia töitä valmistetaan huolellisesti kohtuushintoihin.
Kuolinilmoitus
Aura 22, 28.1.1890
Ilmoitetaan, että wärjärimestari Anders Malin, synt. 1835, tammikuun 27 päiwänä ja 1890 on waipunut kuoleman uneen, suruksi ja kaipaukseksi leskelle, lapsille, sukulaisille ja ystäwille.