Teknillinen aikakauslehti 11, 1924
Väinö Matti Juho Viljanen täyttää marraskuun 24 päivänä viisikymmentä vuotta. Ne saavutukset, joita hän jo tähän ikään mennessä on pystynyt näyttämään, ovat siksi huomattavia, että hetki on sopiva lyhyen yleissilmäyksen luomiseen hänen monipuolisen ja tuloksellisen toimintansa vaiheisiin. Hänen väsymätön työtarmonsa ja nuoremmille esimerkiksi kelpaava, aina herpaantumaton uutteruutensa, ovat ennen kaikkea merkille pantavia ominaisuuksia, jotka ovat johtaneet hänen työnsä paljon merkitseviin tuloksiin.
V. M. J. Viljanen on syntynyt Uudellamaalla, Tuusulassa, mutta joutui käymään koulunsa Suomen Manchesterissa, Tampereella. Päästyään kemisti-insinöörinä Polyteknillisestä opistosta v. 1899, alkoi hän opiskella värjäystekniikkaa aluksi eräissä Saksan väritehtaissa ja toimi sen jälkeen Forssa Osakeyhtiön kangaspaino-, värjäys- ja viimeistely-osastoilla vuoteen 1904, josta ajasta hän viimeisen osan oli näiden osastojen v. t. johtajana.
Vuonna 1906 nimitettiin Viljanen Tampereen Teollisuuskouluun perustetun värjäys-, valkaisu- ja viimeistelyosaston ammattiopettajaksi, josta hän v. 1913 siirtyi vastaavaan toimeen Tampereen Teknillisessä Opistossa, kunnes hän kapinavuonna 1918 jätti opettajatoimen siirtyäkseen laajemmille toiminta-aloille, joille hänen harrastuksensa häntä vetivät.
Toiminta-aikanaan Tampereella pysytteli hän keskeymättä teknillisessä toiminnassa, ottaen jo alkuvuosina osaa O. Y. Teknika A. B.n perustamiseen, toimien vielä myöhemminkin sen teknillisenä avustajana. Hän perusti v. 1912 Tampereen Turkisvärjäämö O.Y:n, jonka toimeenpanevana johtajana hän oli vuosina 1912—18, samoin Väriteollisuus O.Y:n johtajana vv. 1916—18. Samoina vuosina toimi hän myöskin Tampereen Kauppaoppilaitoksen opettajana ja Tampereen Poikain Ammattikoulun johtokunnan puheenjohtajana. Myöskin kirjallisia harrastuksia osoittavat hänen toimintansa aikakauslehden "Kutoma- ja Paperiteollisuus" toimittajana vv. 1907—1916 sekä hänen ammattialaltansa julkaisemansa teokset "Värisointuopas", "Värien soinnuttaminen", "Puun värittäminen" ja kirjoitukset useihin ammattilehtiin. Hänen osuutensa myöskin Suomalaisten Teknikkojen Seuran julkaiseman Teknillisen Sanaston toimittamisessa vv. 1910—1918 ansaitsee mainitsemista, puhumattakaan Tietosana-kirjasta y. m. sivistysharrastuksiin kuuluvista teoksista, joita hän on avustanut.
Viljasen toiminnassa alkoi uusi vaihe hänen siirtyessään Helsinkiin v. 1918, jolloin hän tuli Kauppa- ja Teollisuuskomisionin apulaisjohtajaksi ja toimi v. 1919 saman komissionin johtajana, josta hän siirtyi Kauppa- ja Teollisuushallituksen ylijohtajaksi.
Suomen itsenäistyttyä on teollisuutemme etuja voitu paremmin valvoa, ja kun teollisuuspiirit ovat nyttemmin perustaneet liittoja, on ins. Viljasen toiminta suuntautunut tällekin alalle. Sitä todistavat hänen toimensa Tuontiteollisuuksien keskusliiton johtajana, Vientiyhdistyksen puheenjohtajana, Kotimaisen Työn Liiton jäsenenä sekä puheenjohtajana ja lukuisien komissionien ja komiteojen puheenjohtajana. Viime eduskuntavaaleissa valittiin V. eduskuntaan edistysmielisen puolueen ehdokkaana.
Suomalaisten Teknikkojen Seuran harrastuksiin on V. innolla ottanut osaa, jota osoittaa sekin, että hän v. 1919 on toiminut seuran puheenjohtajana. Myöskin Teknillinen Aikakauslehti on kuulunut hänen harrastuspiiriinsä, sillä sen "Leikkeleet" vilkastuttivat monena vuonna Viljasen kynästä lähteneinä teknikkojen harrastusta lehteen. Matti Viljanen saa merkkipäivänänsä varmaan osaksensa lukuisia onnitteluja. Niihin yhtyy puolestaan lämpimimmin Teknillinen Aikakauslehtikin.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti