Suomalaisia kasvinimiä.

Luonnon ystävä 4, 1907

Koonnut Rantsilasta kesinä 1903 ja 1904 Juhani Tuokkola

Ranunculus acris ja auricomus, harakankukka.
Caltha palustris, keltakukka. - Nimi enemmän satunnainen, sillä tarkoitetaan usein muitakin keltaisia kukkia kuten esim. Taraxacum officinalea.
Trollius europaeus juhannuskukka. - Kukkii juhannuksen aikaan. (Pulkkilassa kutsutaan kasvia kulkuskukaksi).
Nymphaea candida, liinalupukka. - Väri valkoinen kuin liina.
Nuphar luteum, lupukka. - Aukeamaton kukka on varressa kuten lupu (= nuppi).
Stellaria media, vesimaltta l. maitta. - Tätä nimitetään usein "vesimaltaksi" ja Polygonum aviculare'a
"maltaksi", mutta usein ei tehdä niin tarkkaa erotusta.
Empetrum nigrum, varisraakku.
Rhamnus frangula, pajakka. - Kuoria käytetään lääkkeeksi.
Trifolium pratense, punapaula.
Tr. repens, teekukka. - Nimi johtuu luultavasti kasvin hyvästä tuoksusta.
Vicia craeca, hiirenherne.
V. sepium, ja sativa, vikkeri. —Luultav. kirjallisuudesta saatu, mutta tietämättömyydestä nimitetään molempia sillä nimellä.
Spiraea uimaria, angervo.
Rubus idaeus, vattu.
R. saxatilis, lillukka.
R. arcticus, mesku, mesimarja. Jotkut kutsuvat kasvia muilta seuduilta saadulla nimellä "vatukaksi''.
R. chamaemorus, hilla.
Rosa cinnamomea, hepohiessana.
Ribes nigrum, musta viinamarja.
R. rubrum, punainen viinamarja.
Epilobium angustifolium, horsma.
Chaerophyllum silvestre, koiranputki. - Tietämättömyydestä sanotaan koiranputkeksi myös Valeriana officinalis'ia.
Carum carvi, kumina.
Angelica silvestris, putki.
Cornus suecica, kannukka.
Linnaea borealis, luuvananruoho. - Käytetään lääkekasvina hauteessa.
Galium Vaillanti, tervaheinä. - Varren karheuden ja tarttuvaisuuden takia.
Circium heterophyllum, pyynkaali, pensseli. - Lehdillä ollessa kutsutaan kasvia suurten huopavanukkeisten lehtien vuoksi pyynkaaliksi, kukalla ollessa kukinnon muodon vuoksi pensseliksi.
Centaurea cyanus, rukiinkukka.
Gnaphalium dioicum, kissankäpälä.
Achillea millefolium, pietarinkukka.
Matricaria discoidea ja Chrysanthemum leucanthemum, päivänkakkara.
Campanula rotundifolia, kurjenkello.
Arctostaphylos uva ursi, sianmarja, - Halveksiva nimi, kun tämän marjat eivät ole syötäviä. Yhdennäköisyyden vuoksi puolukan kanssa kutsutaan sitä myös sianpuolukaksi.
Calluna vulgaris, kangaskanerva.
Ledum palustre, suokanerva.
Menyanthes trifoliata, raate.
Mentha arvensis, myntti. - Murteellinen muoto kirjallisuudessa käytetystä "minttu" - sanasta.
Galeopsis tetrahit, purpurea ja versicolor, nukluainen.
Linaria vulgaris, keisarinkynttilä. - Nimi kukkien muodon vuoksi. Kasvi yleinen kukkatarhoissa, varsinkin pienissä torpissa, mutta villinä en ole paikkakunnalla tavannut.
Rhinanthus major ja erista galli, rahaheinä, kukkaroheinä. - Verhiön muodon ja hedelmien synnyttämän helinän vuoksi. Eri lajeja ei kansa erota.
Plantago major, raudanhaavanlehti. - Käytetään lääkekasvina verenvuodon estämiseksi raudan haavan päällä.
Daphne mezereum,, näsinänmarja. - Lääkekasvi.
Rumex domeslicus, sudensuola, tuliheinä. - Pidetään myrkyllisenä.
R. acetosa ja acetosella, suolaheinä.
Chenopodium album, saviheinä. - Nimi lehtien alapinnan jauhoisuuden vuoksi.
Urtica urens ja dioica, polttiainen.
Humulus lupulus, humala.
Salix cinerea, vesipaju.
S. caprea, raita. - Muut salix-lajit ovat vaan "pajuja".
Betula nana, vaivaisen varpu.
Convallaria majalis, koirankieli, lehmänkielo.
Juncus filifotmis, arpaheinä. - Heitetään arpaa siten, että näitä solmitaan yhteen ja kimppua sitten selvitellään.
Eriophorum polystachium, verisara.
E. vaginatum. mustapää. - Keväällä on puhkeava kukinto musta.
Scirpus lacustris, kahila.
Phalaris aritndinacea v. pieta, neitsyt Marian vuodeheinä. - Kasvitarhoissa.
Narduus stricta, jäkki, jussinparta. - Sitkeytensä vuoksi.
Calamagrostis (isommat lajit), kastikka.
Aira caespitosa, kasteheinä. - Usein kutsutaan kasteheiniksi muitakin tämännäköisiä heiniä.
Hordeum distichon, sätkähäntä. - Tähkäpään ohuuden vuoksi saanut tämän nimen.
H. hexastichon, tynnyripää. —Tähän pyöreydestä saanut nimensä.
Equisetum arvense, karvakorte. - Muitakin maallakasvavia kortteita kutsutaan usein tällä nimellä.
Polypodium (ynnä muita samannäköisiä kryptogameja), kuolemankoura.
Polytrichum commune, sudensammal. - Itiöpesäkkeillä olevia kutsutaan "kurjenlaihoksi", ja lapset syövät näitä itiöpesäkkeitä.
Hypnum (eri lajit), lompisammal.

Koonnut Utajärveltä kesällä 1905 Arvi Heikki Korhonen
Ranunculus acris, keltakukka. - Samoin kutsutaan keltakukaksi muitakin väriltään keltaisia kukkia.
Caltha palustris, ukonlumme. - Saanut nimensä nähtävästi siitä, että on yhdennäköinen Nuphar'in kanssa.
Trollius europaeus, juhannuskukka. - Nimi kukkimisajasta.
Nuphar luteum, keltalumme. —Nimi johtunut yhdennäköisyydestä lumpeen kanssa.
Nymphaea candida, valkolumme, liinankukka.
Papaver somniferum, valmu.
Erysimum cheiranthoides, ukonnauris. - Kukka nauriin kukan näköinen.
Drosera longifolia ja rotundifolia, kiimaheinä, himoheinä. - Saanut nimen kiimalehti lehtiensä limaisuuden tähden.
Silene inflata, kukkaroheinä. —Nimi johtunut verhiön muodosta.
Stellaria media, vesimaltto, mantto. - Samaa nimeä käytetään Polygonum aviculare'lle.
Spergula arvensis, tervaheinä. - Jos lehmät syövät sitä, niin maito maistuu tervalle. Saanut nimen tästä sekä luultavasti tarttuvaisuudestaan.
Empetrum nigrum, vareksenmarja. - Sanotaan vareksen syövän sitä.
Rhamnus frangula, pajakka. —Kuorta käytetään lääkkeenä ja varresta tehdään piipunvarsia.
Trifolium pratense, puna-apila, punapaula. - Nimi johtunut siitä, että "mykerö" on punainen, kengänpaulan muotoinen.
Vicia cracea, hiirenherne.
Pisum, herne.
Prunus padus, tuomi tai tuomikko.
Spiraea uimaria, angervo, angervoinen.
Rubus idaeus, vaarain, vattu.
B. saxatilis, linnukka. - Nimi johtunut siitä, että luullaan lintujen syövän sen marjoja.
R. arcticus, mesimansikka, mesimarja. - Nimet johtuneet marjan mausta.
R. chamaemorns, hilla.
Comarum palustre, vääräputki.
Alchemilla vulgaris, kastelehti.
Rosa cinnamomea, orjanraoska.
Sorbus ancuparia, pihlaja.
Ribes nigrum, musta viinamarja,
R. rubrum, punanen viinamarja, viinukka.
Epilobium angustifolium, horsma.
E. palustre, pikkuhorsma.
Carum carvi, kumina.
Angelica silvestris, isoputki.
Peucedanum palustre, koiranputki. - Muitakin putkikasveja esim. Pimpinella saxifraga'a j. n. e. kutsutaan koiranputkeksi.
Cornus suecica, kananlotti, kannukka. - Nimi kananlotti johtuu nähtävästi hedelmien isouden ja mehevyyden tähden.
Lonicera xylosteum, kuusama, kuusain. - Rungosta tehdään piipun varsia.
Circium, ohake, ohdake.
Centaurea cyanus, ruiskukka, sinikukka.
Gnaphalium dioicum, kissankäpälä.
Artemisia vulgaris, koiruoho. - Käytetään koita parantamaan.
Achillea vulgaris, pietarinkukka.
Matricaria discoidea ja Crysanthemum leucanthemum, päivän kakkara. - Nimi johtunut nähtävästi siitä, että mykeröt ovat auringon muotoisia. Kansa ei tunne M. ja C. eroitusta, vaan kutsuu kumpaakin yleisesti samalla nimellä.
Taraxacum officiale, maitokukka. - Vana maitonesteinen. Kansa sanoo maitonesteen olevan myrkyllisen.
Campanula rotundifolia ja patula, kissankello.
Vaccinium myrtillus, mustikka.
V. uliginosum, koiranjuolukka.
V. vitis idaea, puolukka.
V. oxycoccus, kurjen karpalo. - Sanotaan kurkien syövän sen marjoja.
Arctostaphylos uva ursi, sianmarja.
Calluna vulgaris, kanerva.
Ledum palustre, suokanerva.
Menyanthes trifoliata, raate - Käytetään joskus lehtiä tupakan asemasta.
Mentha arvensis, myntti.
Prunella vulgaris, suoapila. - Nimi johtunut yhtäläisyydestä apilan kanssa.
Scutellaria galericulata, kalaheinä.
Galeopsis tetrahit ja versicolar, nukulvainen. - Johtunut luultavasti sen tarttuvaisuudesta.
Rhinanthus major ja erista galli, kukkaro- l. Rahaheinä. - Kuivaneet hedelmät kahisevat ikäänkuin raha kukkarossa.
Melampyrum pratense ja silvaticum voiheinä. - "Kun lehmät syövät niitä, lypsävät ne kovasti."
Solanum tuberosum, pottu.
Nicotiana rustica, nurkantakanen. - Nimi leikillinen, johtunut kasvupaikasta.
Plantago major, rautalehti. - Käytetään parantamaan raudan haavaa.
Trientalis europaea, metsätähti.
Daphne mezereum, näsinän marja, näsinä. - Nimi johtunut luultavasti sen katkerasta mausta.
Rheum rhapontieum, rapalperi. - Johtunut kirjallisuudesta.
Rumex acetosa ja acetosella, suolaheinä.
Chenopodium album, saviheinä.
Urtica urens ja dioica, polttiainen, viholainen.
Humulus lupus, humala.
Populus tremula, haapa.
Salix, paju. - Pienempiä lajeja nimitetään hanhenpajuiksi.
Betula alba, rauduskoivu.
B. odorata, hieskoivu.
Alnus incana, leppä.
Paris quadrifolia, sudenmarja. - Halveksiva nimi.
Juncus, karupää. - Nimi johtunut ulkomuodosta.
Eriophorum, mustapää.
Carex, sara. - Eri lajeja ei kansa eroita.
Hierochloë odorata ja Anthoxanthum odoratum, hajuheinä. - Nimi johtunut hajusta.
Phleum ja Alopecurus, puntarpää. - Tähkä puntarin pään muotoinen. Eri lajeja ei eroiteta.
Narduus stricta, pukinparta, jäkki, jussinparta, siantakku. - Nimet johtuneet sen sitkeydestä.
Agrostis spica venti, ruisheinä.
Avena sativa, kaura.
Aira, metsäkastikka.
Phragmites communis, ryti. - Samalla nimelläkutsutaan myös isompia Calamagrostis-lajeja.
Poa pratensis, kasteheinä. —Samalla nimellä kutsutaan muitakin isompia heiniä.
Secale cereale, ruis.
Triticum repens, ohraheinä.
Elymus arenarius, hietaheinä.
Hordeum vulgare, ohra.
H. hexastichon, hämäpää, keripää. - Nimi johtunut tähkän muodosta.
Pinus silvestris, mänty, petäjä, honka. - Mänty tarkoittaa pientä ja keskikokoista puuta, petäjä ja honka isompaa. Soilla kasvavia puita kutsutaan "räkämännyiksi".
Picea abies, kuusi.
Juniperus communis, kataja.
Lycopodium inundatum, riisiruoho. - Käytetään lääkkeenä riisiä vastaan.
Pteris aquilina, kuolleen koura, kuoleman koura. - Saanut nimen luultavasti kämmenen muotoisista lehdistään ja niiden omituisesta hajusta.
Equisetum arvense, peltokorte. - Tähkätöntä, haaraista kutsutaan "karvakortteeksi". Jänikset syövät "karvakortetta".
E. limosum, järvikorte, isokorte. - Nimet johtuneet kasvupaikasta tai koosta.
E. hiemale, rautakorte. - Käytetään puutöiden silitykseen. Nimi johtunut raudankovasta, uurteisesta varresta.