Suomi 10 / 1894
s.31
*) Archiv f. wiss. Kunde Russlands, X. B. 2 H. Berlin 1851. ("Denkmäler des Alterthums d. Mordwinen"). - Maisteri H.Paasonen on minun pyynnöstäni hyväntahtoisesti ottanut tarkemmin selittääksensä
ylläolevia nimiä:
Kiej, kääntää artikelin tekijä "färberröthe". Moksan murteessa löytyy sana k'äj, erzjan k'ej (Tambovin läänin erzjalaisilla tietääkseni muodossa k'ij), joka merkitsee punasta väriainetta, jota saadaan erään kasvin (ven. марёиа) juurista. Puheena oleva nimenmuoto näyttää olevan tästä substantivista tavallisella johtopäätteellä tehty adjektivi, merkitykseltään = k'ij-väristä rikas (muoto
erzjalainen). [---]
[---]
Lueteltakoon tässä Mainowin mainitsemani lisäksi joitakuita tietoomme tulleita mordvalaisnimiä,joista jotkut ainakin selvästi ilmaisevat tilapäisen aiheensa: Kiej punapaine; Kartscha rikat (syntynyt lakaisemattomassa pirtissä); Scherju isotukkainen; Vidjai kylväjä (synt. kylvön aikana); Veschnjak anoja (synt. jonkun tullessa anomaan); Kschnäka aivastaja (synt. jonkun aivastaessa), Vasin esikoinen; Ura naskali; Kosäj rikas; Masakaj kaunis; Toraj verbiä torama kaakottaa (synt. hanhen kaakottaessa); Likschu tattari (synt. tattarinkylvön aikana).*
[---]
s.180
[---]
i (< ia-)-pääte.
*) Ahlqvist, Suomenkielen rakennus 23 §, huomauttaa että
eläinten, varsinkin koirain nimiä johdetaan tällä päätteellä, niinkuin Musti, Halli, Harmi vert. musta, halla, harmaa. - Huomattava on kuitenkin että niitäkin on pitempimuotoisia. esim. Hal. 18: 498 Harmio.Usein tämmöiset nimet esiintyvät lyhyemmästi i-päätteisinä, esim. Halli, Koivi, Tauli, Tähti, Pauni. *) Samoin sukunimissäkin tapaa usein kaksi rinnakkaismuotoa,toinen ia-, io-, toisen i-päätteisen, varsinkin silloin kun nimi vielä jatkuu nen-päätteiseksi sekä myöskin la-päätteisissä paikkainnimissä. Niin ovat esim. Polvinen = Parviainen, Päivinen = Päiviöinen, Päivilä = Päiviölä, Pärssinen = Pärssiäinen, Kaukinen = Kaukiainen j. n. e.
[---]
s.246
[---]
Niinikään mieluisa, jos sattui olemaan heidän kuopuksensa, iltapuolella ikäänsä heille syntynyt: *Kuopio lienee hänelle silloin nimeksi pantu. - Käytettiinpä kaikenkaltaisia muitakin nimiä, jotka osottavat samaakuin edellisetkin : hyvää perheväliä. *Kotovalko, *Ikävalko, *Lempivalko - eivätkö nekin ilmaise vanhempain rakkautta poikaansa. "Valkeaverinen" on Suomalaisen kaunis. Joka sen tietää, älyää miten hyvälle moiset nimet sointuivat niin nimitetyn korvaan, varsinkin jos hän ehkä todellisuudessa olikin "musta". Hänpä kyllä tiesi todeksi runon sanat:
"musta minä muiden nähden,
valkea oman emosen".
[---]
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti