Kelpaako pajunkuoret?

Ilmarinen 14, 3.4.1868

Ken wähänkin tarkemmin on silmäillyt maamme elinkeinoja sen erihaaroilta, se warmaan on tullut muun muassa hawaitsemaan, että Itä-Suomesta wiedään suuret määrät parkkia Pietariin, enin kyllä Laatokan meritse, mutta myöskin maata myöten. Olemme nähneetkin esm. Pyhäristin pitäjäässä, kuinka siellä kewätkesästä kulkee naisia parkin "kettämisessä", kuin myöskin niitä suuria parkkikuormia, joita ehtimiseen kuljetetaan Wenäjälle päin. Kuin wenäen laajat nahkapajastot tarwitsewat suuret parkkimäärät, niin tämä mainittu elinkeino ei suinkaan wähäpätöisin liene wenäen rajapitäjille. Köyhimmät pääsewätkin tällä keinoin sen tyhjimmän ajan ylitse, kuin kewätkesästä on. Köyhille näyttäwät nuo Pyhäristinkin parkin kiskojat, waan tällä tawoin ei heille elatuksesta kokonaan hätää tule.

Näin tehdään wenäen puolella maatamme, mutta kuin tullaan länsipuolelle Wiipurin, niin ei tästä elinkeinosta juuri mitään tiedetä. Pietariin wiedä mainittua tawaraa hewoisilla täältä, tulee jo liian loitolle; ja taas likempänä ei ole niin suuria myyntipaikkoja, että joku jollakin luottamuksella ryhtyisi mainittnun elinkeinoon. Jos meneekin jollekulle nahkaparkkijalle tätä tawaraa kaupalle, niin hän kohta sanoo: "minä otin juuri eilen, siis en woi nyt tällä kertaa ottaa." — Mutta yksi ehdotus: Jos joku kauppias Wiipurissa tai Lappeenrannassa rupeaisi ensi kewänä ottamaan mainittua tawaraa, niin ehkä se kukatiesi pelastaisi muutaman sadan ihmishengen nälänhädästä, jota kukaties silloin on kowimmillaan kuin parkin kiskonta-aika on. Emme suinkaan tiedä miten edullista mainittu kalu maailman kaupassa on, mutta en luulisi sen tulewan kauppiaallekaan kalliiksi. Jos nyt kuka rupeaisi ottamaan wastaan parkkia esm. Lappeenrannassa, niin luullakseni ei sen muuta tarwitsisi tuin kuuluttaa ympärillä olewissa kirkoissa, niin kyllä tawaraa laukeaisi. Mutta nyt tulee kysymys: mistä parkkia otetaan, sillä ei sowi kaikkia pajuja kuoria, esm. paksumpia ja suorempia, joista saadaan re'en pajuja, wempeleitä, astian-wanteita tai muuta. Mutta harwa tilallinen on, warsinkin täälläpäin, jolla ei olisi jotakuta pehkoutunutta niittua, tai alkuperäistä metsää niitty-aidan sisällä. Eikö näitä sopisi raiwata ja juuria siihen aikaan kuin pajun kuori juuri paraiten lähtee. Kuin juurii pajun ylös, niin sillä tiellään repäisee siitä kuoren parkiksi; josta myös hienot oksat saa käyttää lehtiwihkoiksi. Ne paljaat rankat saa sitte ajaa läjiin, suurimmat polttopuiksi, pienimmät joko polttaa tai mädäntää paikalleen, taikka missä niin sopii, wetää pellon höystöksi. Nyt walittaa moni niittujaan, että ne eiwät kaswa heinää, mutta raiwatkoon tämmöiset metsä-paikat ja mädäntätöön mitättömät raiskut ja lewittätöön sitä kaswamattomiin paikkoihin. Ne raiwatut paikat taas kaswaa summattomasti heinää, sen olemme kokemuksesta hawainneet, warsinkin semmoiset paikat joissa pajupensaita on ollut. Sillä paju on sen luontoista että se kaswaa hyöntyisästi wetisillä valloilla, mutta ei aikaakaan kuin jo oksa kuiwettuu ja mätänee, waan wetisessä maassa rupee taas mädännytkin ottamaan wesaa. Siis on wanhan paju-pensaan alle mädännyt tuhottomasti pajuja, joka on tehnyt maan lihawaksi ja niinmuodoin pensaan poisrewittyä rupee heinää kaswamaan.

Tämmöistä työtä olisi itsekunkin maamiehen ennen kaikkia tehtäwä warsinkin niillä paikoin, missä pienemmät niitut on. Sillä heinämaiden lisättyä woitaisiin karjaakin paremmin holhota, kuin walitettawasti moni on sitä tähän asti ruokkinut.
Siispä olen ehdotellut tätä parkin kauppaa, että se enemmin kiihottaisi maamiehiä niittujaan raiwaamaan. Jos wielä moni sanoisi, ettei hän joutaisi kewätkesästä semmoiseen työhön, niin onhan noita kerjäläisiä ja työn puutteessa olewia kyllä wielä kewäälläkin, joille kukatiesi ei tarwitse suurta palkkaa maksaa. Moni esm. taitaisi tehdä ruoastaan. Jos tästä työstä wielä rupeaisi parkit kaupaksi käymään, niin tästä lähtisi monenkalttaista hyötyä. Pohja tulisi kaswawaksi niituksi, puut polttopuiksi, pajunkuoret parkiksi, lehdet wihkoitsi talwella lampaille, mitättömät oksat mätänemään sonnaksi joko pellolle eli niitulle. Mistäpä luulette, maamiehet, muualtakaan edullisempaa työtä löytäwänne? — Tätä esitystä pyydän jokaisen tarkkaaman. -lä Helmikuun lopulla. H. K.