Tampereen Sanomat 104, 3.9.1888
Eräs, joka kokemuksesta tietää asian, on W: U:a pyytänyt huomauttamaan otomaisesta
öljystä, nimittäin Virolahden kalaöljystä. Tätä on paljoa helpompi käyttää peltikattojen silvelemiseen kuin tawallista wernissaa ja on ainakin yhtä huokeata kuin kiwihiiliterwa Kuin tämä öljy täydellisesti kelpaa ainakin ilmanpuolisten seinien ja kattojen maalaamiseen, olisi kotomaisten tuotteiden suosijain otettama tämäkin kototeollisuuden tuote huomioon, warsinkin kun se nyt, jouduttuaan Wenäjän suojelustullin alaiseksi, on muuttunut melkein myymättömäksi tawaraksi.
13.5.08
Teho katto- ja seinävärit (esite)
[-]
[1]
TEHO
KATTO- JA SEINÄVÄRIT
TIKKURILAN TEHTAAT
VERNISSA-, VÄRI- JA LAKKATEHDAS
OMISTAJA:
A.B. SCHILDT & HALLBERG O.Y.
TIKKURILA
[2]
Helsinki
K. F. Puromiehen Kirjapaino O.-Y.
1935
[3]
JOHDANTO.
Jokainen rakennus on tarkoitettu täyttämään tehtäväänsä pitemmän ajanjakson kuluessa. Tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi on rakennus hyvin suojeltava niitä hyökkäyksiä vastaan, jotka sitä, uhkaavat luonnonvoimien ja muiden vaikutteiden taholta. Parhain tällainen suojelutoimenpide on rakennuksen maalaus. Ei kuitenkaan riitä, että rakennus joko heti valmistuttuaan tai ehkä vuoden parin kuluttua maalataan ja sitten jättäydytään siihen uskoon, että kaikki on tehty rakennuksen suojelemiseksi. Maalaus on vuosittain
tarkastettava ja tarpeen vaatiessa uudistettava.
Ulkomaalauksessa on öljyväriä pidetty kestävimpänä ja taloudellisimpana sivelyaineena. Kokeilut ovat kuitenkin osoittaneet, että tavalliset öljyvärit ovat huomattavassa määrässä hygroskooppisia, vettä imeviä, joten niiden kyky suojella pintoja kosteudelta ei ole täydellinen. Pellavaöljykemian viime aikainen kehitys on vaikuttanut käänteentekevasti sopivien ulkomaalien valmistukseen. Erikoisen patentoidun keittomenetelmän mukaan valmistavat Tikkurilan Tehtaat nyttemmin värien sideaineeksi Panssariöljyä - joka on ominaisuuksiltaan huomattavasti yläpuolella tavallisen pellavaöljyn ja vernissan erinäisten värien sideaineena. Tämän keksinnön pohjalla valmistavat
[4]
Tikkurilan Tehtaat ulkomaalaukseen tarvittavia seinä- ja kattovärejä,
TEHO seinäväriä ja
TEHO kattoväriä,
jotka ovat käytännössä osoittautuneet ennenkuulumattoman kestäviksi ulkoväreiksi.
TEHO seinäväreillä saadaan pehmeän puolikilltävä, kimmoisa, tiivis ja sileä kalvo, joka suojelee rakennuksen seiniä kosteudelta, auringon paisteelta, tuulelta ja pakkaselta. Sillä sivellyn rakennuksen ikä moninkertaistuu ja rakennus vaikuttaa aina hyvin hoidetulta, puhtaalta ja kauniilta.
TEHO kattovärien ruostetta ehkäisevät ominaisuudet tekevät sen aivan välttämättömäksi sivelyaineeksi peltikattoihin ja sadevesikouruihin. Sen ilmiömäinen kestävyys tekee sen käytön erittäin taloudelliseksi.
Tämän kirjasen tarkoituksena on selostaa niitä työtapoja, jotka olemme katsoneet parhaiksi edellaselostettuja värejä käytettäessä ja kestävintä ja taloudellisinta tulosta silmälläpitäen.
Kiinnitämme kuitenkin huomiota siihen että näitä, samoin kuin yleensä yleensä kaikkia valmisteitamme on käsiteltävä tarkoin ohjeittemme mukaisesti, koska värit luonnollisestikaan eivät vastaa niille asetettavia vaatimuksia, jos maalari omin neuvoin ryhtyy niitä vastoin ohjeitamme ohentamaan tahi muulla tavalla epätarkoituksenmukaisesti käsittelemään.
TEHO Seinävärit.
TEHO Seinävärit ovat erikoisöljyvärejä-rakennusten ulkoseinien maalausta varten. Ne valmistetaan erikois‑
[5]
menetelmän mukaan käsitellystä pellavaöljystä, joka tekee nämä värit huomattavasti kestävämmiksi lämpötilan vaihteluita, aurinkoa, tuulta ja sadetta vastaan kuin tavalliset öljyvärit.
TEHO Seinävärit toimitetaan sivelykuntoisina ja voidaan ne pohjustus- ja välisivelyä varten ohentaa vernissalla.
1 kilolla TEHO Seinäväriä (ohentamatonta) voidaan
sivellä n. 5-6 m2:n pinta-ala.
TEHO Seinävärejä toimitetaan 11 pääväriä värikarttamme N:o 10 mukaan, mutta voidaan myöskin saada muita sävyjä tilaajan antaman värinäytteen mukaan.
Ulkoseinien maalauksessa suosittelemme seuraavaa maalaus-kaavaa:
Uusi seinä.
Uusi seinäpinta pohjustetaan heti vernissalla, johon usein lisätään hieman keltamultaa. Itse maalaus jätetään usein seuraavaksi vuodeksi.
Seuraavana vuonna, tahi uutta seinää heti valmiiksi maalattaessa, on menetelmä seuraava:
1) Pohjustus seoksella, jossa on 3-4 osaa vernissaa ja 1 osa halutun sävyistä TEHO Seinäväriä.
2) Välimaalaus TEHO Seinävärillä, ohennettuna n. 10-15%:lla vernissaa.
3) Viimeistelysively TEHO Seinävärillä, ohentamattomana.
Vanha seinä.
1) Seinä raapitaan raapinraudalla tai terästasottajalla hyvin puhtaaksi kaikesta irtaantuvasta maalista.
[6]
2) Pohjustussively vernissalla, johon on sekoitettu vähäisen TEHO Seinäväriä.
3) Välimaalaus TEHO Seinävärillä, ohennettuna n.
10-15%:lla vernissaa.
4) Viimeistelysively TEHO Seinävärillä, ohenta‑
mattomana.
Sivelyt on tehtävä tasaisesti ja kohtalaisen ohuesti. Maalausta kuumassa auringonpaisteessa on vältettävä ja on maalauksen, mikäli mandollista, tapanduttava rakennuksen varjopuolella.
Ylläselostettuja menetelmiä noudattaen saavutetaan parhaimmat ja kestävimmät tulokset.
Jos maalaus halutaan supistaa kahteen sivelyyn, on TEHO väri ensimäistä sivelyä varten ohennettava vernissalla sopivanpaksuiseksi. Miten paksua tämän pohjustussivelyn tulisi olla, on kuitenkin vaikea lähemmin määritellä, tämä kun riippuu pinnan laadusta ja on siis maalarin arvosteltava.
Tässä yhteydessä tahdomme kiinnittää huomiota seuraavaan seikkaan:
Ulkomaalausväriä ulkoseinien maalausta varten itse sekoitettaessa on tähän saakka usein noudatettu sitä tapaa, että väriin on lisätty muutama kymmenen prosenttia raakaa pellavaöljyä (liinaöljyä). Viime vuosien kuluessa Tikkurilassa lukuisilla eri väriseoksilla ulkoseiniä varten tehdyt ulkoilmakokeet ovat kuitenkin osoittaneet, että raa'an pellavaöljyn lisäys ei ole tarkoituksenmukaista. Tämä nim. ei tee väripintaa vahvemmiksi, pikemmin päinvastoin. Jos ulkoseiniä varten tarkoitettuun maaliväriin sitä vastoin sekoitetaan n.k. standöljyä tahi sellaista erikoiskeittomenetelmän mukaan käsiteltyä pellavaöljyä, jota myymme Panssarivernissan nimellä, niin se tekee värin huomattavasti vahvemmiksi kuin jos väriin olisi käytetty yksinomaan vernissaa. Panssarivernissaa voidaan hyvin sekoittaa sekoittaa vernissaan aina 25-30%:iin saakka vernissamäärästä.
[7]
TEHO Kattovärit.
TEHO Kattovärit ovat tarkoitetut sekä pelti- että huopakattojen sivelyä varten.
Värilliset TEHO Kattovärit ovat puhtaita standöljyvärejä eli n.k. PANSSARI-värejä. Sideaineena näissä ei käytetä tavallista vernissaa, vaan yksinomaan erikoiskeittomenetelmän mukaan valmistettua standöljyä, jota valmistamme Panssariöljyn nimellä. Tämän öljyn erikoisominaisuuksista johtuu, että TEHO Kattovärit kestävät lämpötilan vaihteluita, aurinkoa, tuulta ja sadetta huomattavasti paremmin kuin tavalliset öljyvärit.
TEHO Kattovärejä toimitetaan 5 pääsävyä värikarttamme N:o 10 mukaan, nim.:
Kattoväriä N:o 2, harmaata
" " 3, tiilenpunaista
" " 4, tummanpunaista
" " 5, vihreätä
" " 6, kuparinruskeata.
Kattojen maalaukseen suosittelemme seuraavaa maalauskaavaa:
Mustapeltiset katot.
Uusi katto.
Uusi mustapeltinen katto on ruosteen muodostumisen ehkäisemiseksi maalattava heti sen jälkeen kun katto on laskettu. Ennen maalausta on myös tarkastettava, että katto on täydellisesti vapaa ruosteesta. Jos siinä on ruostetta, on se poistettava teräsharjalla hankaamalla. Tämän jälkeen sivellään pinnalle halutunsävyistä TEHO
[8]
Kattoväriä yhteen tai kahteen kertaan. Mustaa peltiä maalattaessa saadaan kuitenkin melkoista kestävämpi tulos, jos koko peltipinta pohjustetaan lyijymönjävärillä. Lyijymönjäväri sekoitetaan siten että 1 kiloon vernissaa sekoitetaan 7 à 8 kg lyijymönjää ja on sively tehtävä mahdollisimman ohuesti.
Vanha katto.
Vanhasta kattopinnasta raapitaan irtaantuva väri ja ruoste raapinraudalla ja teräsharjalla pois. Eritoten on ne kohdat, joissa pelti on ruostunut, tarkoin hangattava teräsharjalla, niin että ruoste saadaan mahdollisimman tarkasti pois. Tämän jälkeen pohjustetaan kohdat, joissa ruostetta on ollut, yllämainitulla lyijymönjäöIjyvärillä. Tämän kuivuttua sivellään koko katto yhteen tai kahteen kertaan halutunsävyisellä TEHO Kattovärillä.
Galvanoitua peltiä olevat katot.
Vanha, galvanoitua peltiä oleva katto, joka on alkanut tummeta ja myöskin savupiippujen ja vesikourujen kohdalta ruostua, on, jos liian pikaista turmeltumista halutaan välttää, maalattava.
Katto on tällöin raapittava puhtaaksi liasta ja irtaantuvasta kerroksessa sekä, jos siinä on ruostepesäkkeitä, on nämä teräsharjalla hyvin hangattava kiiltäviksi. Tämän jälkeen pohjustetaan nämä kohdat lyijymönjäöljyvärillä. Kohtiin, missä galvanoitu pelti on virheetön, ei pohjustusta lyijymönjävärillä tarvitse tehdä. Pohjustussivelyn kuivuttua hyvin, maalataan koko katto halutunsävyisellä TEHO Kattovärillä.
[9]
Uuteen galvanoituun kattoon ei maalaus tartu tyydyttävästi. Tällainen katto on jätettävä maalaamatta muutamaksi vuodeksi.
Ennenmaalattua galvanoitua peltikattoa uudestimaalattaessa on kohdat, missä vanha maalipinta on irtaantunut taikka ruostepesäkkeitä mahd. löytyy, ensin raapittava puhtaiksi. Tämän jälkeen pohjustetaan ne kohdat, missä pelti on paljastunut, lyijymönjävärillä, jonka jälkeen koko kattopinta maalataan TEHO Kattovärillä.
Huopakatot.
Katossa mahd. esiintyvät viallisuudet paikataan uudella huovalla tahi TEHO Kattokitillä vian suuruudesta riippuen, jonka jälkeen katto maalataan TEHO Kattovärillä.
Uuteen Semptaliini-kattoon väri ei tartu tyydyttävästi pintaan kiinni, mutta katon seisottua 4-5 vuotta, jolloin tuore pintakerros on auringon ja sään vaikutuksesta ehtinyt kulua, voidaan tällainen katto edullisesti maalata halutunsävyisellä TEHO Kattovärillä.
Sama koskee uutta asfaltti-huopapintaa sekä asfalttilakalla tai muulla kivihiilitervatuotteella äsken siveltyä huopapintaa.
Öljyväriin verrattuna on TEHO Kattovärillä se suuri etu, että se toisaalta on öljyväriä kestävämpää, toisaalta sen pintaa ei vahingoita sade, joka sattuu jo n. tunti sivelyn jälkeen.
Maalaus on aina suoritettava katon varjopuolella. Maalausta kuumassa auringonpaisteessa on vältettävä.
[10]
Lyijymönjävärillä pohjustettaessa on huomioitava, että lyijymönjäväri vaatii sangen pitkän ajan kuivuakseen. Sen on saatava kuivua vähintäin 1 à 2 viikkoa.
TEHO Kattovärien, värillisten, menekki voidaan
laskea seuraavaksi:
1 kilolla maalataan
N:o 2 puhd. pelti n. 8-9 m2, huopa n. 21/2-4 m2
" 3 " " " 9-10 " " " 3-4 "
" 4 " " " 13-15 " " " 4-5 "
" 5 " " " 11-12 " " " 4-5 "
" 6 " " " 13-15 " " " 4-5 "
Ennen maalatulla peltipinnalla on menekki, riippuen vanhan maalipinnan huokoisuudesta, laskettava lähemmäksi huopapintaa varten mainittua määrää.
Jos katto halutaan maalata mustaan sävyyn, voidaan
tähän käyttää mustaa Panssari-väriä. Mustan PANSSARI-värin menekki voidaan laskea seuraavaksi:
puhtaalla peltipinnalla 12-13 m2 kiloa kohti
huopapinnalla 4-5 » » »
Jos pelti- tai huopakatossa olisi pienempiä reikiä, voidaan nämä tiivistää käyttämällä erikoiskittiä, jota toimitamme TEHO Kattokitin nimellä. Tätä on mustaa, punaista ja harmaata sävyä.
TEHO Kattolakka, musta.
Tikkurilan Tehtaat toimittavat myös huokeampaa mustaa kattolakkaa, joka on bitumipitoinen tuote ja siis laadultaan täydellisesti eroaa värillisistä TEHO kattoväreistä.
[11]
TEHO Kattolakka, musta,
toimitetaan käyttövalmiina. Ei sisällä syövyttäviä aineita. Teho kestää kosteutta ja kaikkia lämpötilan vaihdoksia muuttumatta ja halkeilematta. Se kestää kauemmin kuin tavallinen asfalttikattolakka.
Teho ei juokse katosta auringonpaisteessa. Teholla siveltyä kattoa ei pidä hiekoittaa. Tehoa ei saa lämmittää tulella.
Tehoa voi käyttää kaikenlaatuisten kattojen, kuten
rautalevy-, galvan. pelti-, huopa-, lauta-, betoni- y.m. kattojen sivelemiseen.
Ennen sivelemistä on katto puhdistettava. Pienempiä rakoja ja vuotoja ei tarvitse paikata. Kun Tehoa sivellään hieman runsaanlaisesti, tiivistää se sellaiset paikat. Suurempiin rakoihin on käytettävä Teho Kattokittiä.
Vanhat, kuluneet ja huokoiset huopakatot on ensin pohjustettava ohennetulla TEHO Kattolakalla. Ohentamiseen käytetään bensolia, mutta voi tähän tässä tapauksessa myös käyttää bensiiniä. Viimeistelysivelyä varten TEHO Kattolakkaa ei saa ohentaa.
TEHO Kattolakan menekki riippuu jonkinverran pinnan laadusta. Huopa- tai betonikattoa varten voidaan kuitenkin menekki laskea
1 kiloksi n. 5-6 m2 kohti sekä peltikattoa varten
1 kiloksi n. 13-15 m2 kohti.
TEHO Kattokitti
on paksu tandas eli kitti, jolla täytetään katossa olevat suuremmat raot ja tiivistetään halkeamat ja saumat
[12]
esim. savupiipun ympärillä. Se tekee sellaiset paikat täydellisesti vedenpitäviksi. Jos kattohuovassa on suurempia repeämiä, voidaan ne paikata säkkikankaalla, jolle levitetään Teho kittiä. Tämän päälle sivellään Teho kattolakkaa. Teho kittiä levitetään paraiten muurauslastalla.
TEHO Kattokittiä toimitetaan mustaa, punaista ja harmaata sävyä.
12.5.08
Tampereen Werkatehtaan hiljakkoin perustama Kauno-Wärjäys ja Pesu-laitos (mainos)
Uusi Suometar 60, 19.5.1880
Tampereen Werkatehtaan hiljakkoin perustama Kauno-Wärjäys ja Pesu-laitos
wastaanottaa Wärjättäwäksi, Pestäwäksi, Prässättäwäksi ja Likapilkkujen poisotettawaksi:
Nais- ja Mieswäen waatteita, Gardinia ja Huonekalujen päälliswaatteita.
Wilttiä, Pöytäliinoja & Mattoja, Saarlia, Pää- ja Kaulaliinoja, Nauhoja y. m.
Silkkisiä, puolisilkkisiä, willasia ja puoliwillasia, jotka takaisin jätetään huokeata maksoa wastaan täydellisessä kunnossa.
Huom.! Mieswäen waatteita wärjätään, pestään tahi puhdistetaan aian ratkomatta ja takaisin saadaan hywäksi prässättynä alkuperäiseen muotiinsa.
Huom.! Muita lajia ei myös sisään jätettäkö ratkottuna, sillä jos niin tarwitaan, tehdään se tehtaalla.
Wastaanottopaikat :
Helsingissä. Herra C. A. Fontell'in puodissa, Unioninkatu N.o 30.
Turussa. Rouwa E. Grahn'in puodissa Läntinen-Auratatu N:o 16 Aleksanderin torin warrella.
Tampereella, Verkatehtaan puodista.
Kuiwia ja Öljyyn jauhettuja Maaliwäriä (mainos)
Uusi Suometar 60, 19.5.1880
Kuiwia ja Öljyyn jauhettuja
Maaliwäriä
Liinaöljy-wernissaa
Tärpättiä ja Kserotinia
Hienoa huuhdottua
Malmön Liitua
paljottain helppoon hintaan myy
J. Nyman
Keltamaalin ainetta löydetty Taiwalkosken pitäjässä.
Uusi Suometar 191, 17.8.1888
Wiipurin Sanomat 190, 18.8.1888
Taiwalkosken pitäjän Kynsiperän kylässä on Kuloharjun talon läheisyydessä Kokkolampi niminen pieni järwi, jonka pohjalta on löydetty jonkinmoista keltamaalin ainetta eli keltasawea. Tätä ainetta on käytetty jo wähin paikkakunnalla keltamaalin walmistukseen ja on hawaittu että se soweltuu niin hywin wesi- kuin öljymaaliksi. Mainittua maaliainetta lähetetään piakkoin Helsinkiin tarkemmin tutkittawasisi, tietää O. J.
Wiipurin Sanomat 190, 18.8.1888
Taiwalkosken pitäjän Kynsiperän kylässä on Kuloharjun talon läheisyydessä Kokkolampi niminen pieni järwi, jonka pohjalta on löydetty jonkinmoista keltamaalin ainetta eli keltasawea. Tätä ainetta on käytetty jo wähin paikkakunnalla keltamaalin walmistukseen ja on hawaittu että se soweltuu niin hywin wesi- kuin öljymaaliksi. Mainittua maaliainetta lähetetään piakkoin Helsinkiin tarkemmin tutkittawasisi, tietää O. J.
Brillantering med alun.
Wasa Tidning 49, 5.12.1840
Brillantering med alun. Man har gjort ett rätt artigt användande af aluns sätt att kristallisera, för att inkrustrera blomster och prydnadsartiklar, hvarigenom sådana erhålla ett skönt utseende. Följande förfaringssätt för detta ändamål är bepröfvadt. Man öfvergjuter 36 lod alun med ett qvarter vatten uti förtent kopparkärl, hvilket sättes öfver lindrig eld och qvarhålles tills alun blifvit upplöst. Då lösningen något afkallnat, nedhänger man deruti på en tråd det, som skall inkrustreras, och lemnar det under 24 timmar, hvarefter det uttages och torkas i skuggan. I synnerhet är vigtigt, att afpassa rätta temperaturen hos lösningen i det ögonblick, då man nedhänger piecen deruti, ty är lösningen för kall eller för varm, så utfalla kristallerna för stora eller små; den mest passande värmegrad är + 28° R.
Följande föremål taga sig särdeles bra ut: törnrosor, humleblommor, korn- och hafreax, jasminqvistar, stjelkar med bär, hyacinter, neglikor, genister, ranunkler etc; utaf djurriket: små ödlor, spindlar, små fogelbon med deras ägg, hvilka sednare erbjuda en särdeles skön anblick, då de blifvit inkrustrerade tillika med trädgrenarne, på hvilka de blifvit byggda. Om man till lösningen sätter någon färg, så upptaga också kristallerna denne och på sådant sätt får man blått af indigo, purpur af blåholtz, karmosin af fernbock, grönt af indigo och avignonbär tillsammans, o. s. v. - En skicklig hand kan dessutom på mångfaldigt sätt variera behandlingen och derigenom frambringa olika resultater.
Brillantering med alun. Man har gjort ett rätt artigt användande af aluns sätt att kristallisera, för att inkrustrera blomster och prydnadsartiklar, hvarigenom sådana erhålla ett skönt utseende. Följande förfaringssätt för detta ändamål är bepröfvadt. Man öfvergjuter 36 lod alun med ett qvarter vatten uti förtent kopparkärl, hvilket sättes öfver lindrig eld och qvarhålles tills alun blifvit upplöst. Då lösningen något afkallnat, nedhänger man deruti på en tråd det, som skall inkrustreras, och lemnar det under 24 timmar, hvarefter det uttages och torkas i skuggan. I synnerhet är vigtigt, att afpassa rätta temperaturen hos lösningen i det ögonblick, då man nedhänger piecen deruti, ty är lösningen för kall eller för varm, så utfalla kristallerna för stora eller små; den mest passande värmegrad är + 28° R.
Följande föremål taga sig särdeles bra ut: törnrosor, humleblommor, korn- och hafreax, jasminqvistar, stjelkar med bär, hyacinter, neglikor, genister, ranunkler etc; utaf djurriket: små ödlor, spindlar, små fogelbon med deras ägg, hvilka sednare erbjuda en särdeles skön anblick, då de blifvit inkrustrerade tillika med trädgrenarne, på hvilka de blifvit byggda. Om man till lösningen sätter någon färg, så upptaga också kristallerna denne och på sådant sätt får man blått af indigo, purpur af blåholtz, karmosin af fernbock, grönt af indigo och avignonbär tillsammans, o. s. v. - En skicklig hand kan dessutom på mångfaldigt sätt variera behandlingen och derigenom frambringa olika resultater.
Taas kepposia.
Wiipurin Uutiset 150, 3.7.1888
Wärjäri ja kauppias Jacklin Mäntyharjusta, joka hiljattain on karannut Amerikkaan, kuulu tehneen monelle kauppiaalle aika kolttosia. On keräillyt hywät summat rahoja mukaansa ja jättänyt sekä suuret että pienet welkansa maksamatta.
Wärjäri ja kauppias Jacklin Mäntyharjusta, joka hiljattain on karannut Amerikkaan, kuulu tehneen monelle kauppiaalle aika kolttosia. On keräillyt hywät summat rahoja mukaansa ja jättänyt sekä suuret että pienet welkansa maksamatta.
Myytäwänä. (mainos)
Wiipurin Uutiset 150, 3.7.1888
Tiedermann'in Meripihkalakkawäriä.
Parhain Lattiasiwellyswäri 4 waihewärissä öljywäriä parempi, kuiwaa 6 tunnissa, säästäen lakkakiilloitusta. 2½ naulan pöntöissä
L. Herold'illa.
Konttori Katariinan kadun warrella, konsuli Wolff'in talo.
Sjöfarten i Åbo under är 1877.
Åbo Underrättelser 71, 14.3.1878
[Tuontia koskeva osa; värejä yms. koskevat luvut lihavoitu]
Under år 1877 importerades till Åbo: från Ryssland bomull till ett wärde af 3,451 mark, salt och torkad sist för 153 mk, frösorter för 22,211 mk, garn för 6,620 mk, hampa för 28,751 mk, hudar och skinn för 13,248 mk, kork för 10 mk, oljor för 15,700 mk: från Swerige-Norge arrak för 97,488 mk, rom för 14,832 mk, konjak för 66,956 mk, salt och torkad sist för 216,765 mk, frösorter för 8,390 mart, garn för 58,200 mk, hudar och skinn för 58,962 mk, indigo för 109,200 mk, jernmalm för 116,380 mk, kaffe för 81,213 mt, kork för 249,420 mk, krita och lera för 1,919 mk, oljor för 94,410 mk; från Tyskland arrak för 18,576 mk, rom för 167,574 mk, konjak för 24,528 mk, salt och torkad sist för 2,042 mk, frösorter för 11,201 mk, färgträd för 97,083 mk, garn för 72,040 mk, hudar och skinn för 46,752 mk, indigo för 27,120 mk, kaffe för 871,324 mk, kork för 11,700 mk, krita och lera för 661 mk, oljor för 45,660 mk, petroleum för 37,488 mk; från Nederländerna salt och torkad sist för 800 mk, kaffe för 504 mt; från Storbritannien och Irland bomull för 2,295,632 mk, rom för 1,854 mk, konjak för 1.092 mk, frösorter för 1,200 mk, garn för 258,000 mk, indigo för 13,320 mk, kaffe för 127,401 mk, stenkol för 234,689 mk, kork för 16,600 mk, krita och lera för 14,010 mk, oljor för 34,820 mk; från Westindien kaffe för 16,100 mk; från Nord Amerikas Förenta stater petroleum för 149,588 mk; från Brasilien hudar och skinn för 152,421 mk, kaffe för 617,627 mk; frän Ostindiska öarne, Jawa m. fl. arrak för 92,400 mk.
Totalwärdena för de importerade warorna utgöra således :för bomull 2,299,283 mk, arrak 208,464 mk, rom 184,260 mk, konjak 92,576 mk, sist 219,760 mk, frösorter 43,002 mk, färgträd 97,083 mk, garn 394,860 mk, hampa 28,751 mk, hudar och skinn 271,383 mk, indigo 149,640 mk, jernmalm 116,380 mk, kasse 1,714,169 mk, stenkol 234,689 mk, kork 277,430 mk, krita och lera 16,590 mk, oljor 190,290 mk, petroleum 187,076 mk.
[Tuontia koskeva osa; värejä yms. koskevat luvut lihavoitu]
Under år 1877 importerades till Åbo: från Ryssland bomull till ett wärde af 3,451 mark, salt och torkad sist för 153 mk, frösorter för 22,211 mk, garn för 6,620 mk, hampa för 28,751 mk, hudar och skinn för 13,248 mk, kork för 10 mk, oljor för 15,700 mk: från Swerige-Norge arrak för 97,488 mk, rom för 14,832 mk, konjak för 66,956 mk, salt och torkad sist för 216,765 mk, frösorter för 8,390 mart, garn för 58,200 mk, hudar och skinn för 58,962 mk, indigo för 109,200 mk, jernmalm för 116,380 mk, kaffe för 81,213 mt, kork för 249,420 mk, krita och lera för 1,919 mk, oljor för 94,410 mk; från Tyskland arrak för 18,576 mk, rom för 167,574 mk, konjak för 24,528 mk, salt och torkad sist för 2,042 mk, frösorter för 11,201 mk, färgträd för 97,083 mk, garn för 72,040 mk, hudar och skinn för 46,752 mk, indigo för 27,120 mk, kaffe för 871,324 mk, kork för 11,700 mk, krita och lera för 661 mk, oljor för 45,660 mk, petroleum för 37,488 mk; från Nederländerna salt och torkad sist för 800 mk, kaffe för 504 mt; från Storbritannien och Irland bomull för 2,295,632 mk, rom för 1,854 mk, konjak för 1.092 mk, frösorter för 1,200 mk, garn för 258,000 mk, indigo för 13,320 mk, kaffe för 127,401 mk, stenkol för 234,689 mk, kork för 16,600 mk, krita och lera för 14,010 mk, oljor för 34,820 mk; från Westindien kaffe för 16,100 mk; från Nord Amerikas Förenta stater petroleum för 149,588 mk; från Brasilien hudar och skinn för 152,421 mk, kaffe för 617,627 mk; frän Ostindiska öarne, Jawa m. fl. arrak för 92,400 mk.
Totalwärdena för de importerade warorna utgöra således :för bomull 2,299,283 mk, arrak 208,464 mk, rom 184,260 mk, konjak 92,576 mk, sist 219,760 mk, frösorter 43,002 mk, färgträd 97,083 mk, garn 394,860 mk, hampa 28,751 mk, hudar och skinn 271,383 mk, indigo 149,640 mk, jernmalm 116,380 mk, kasse 1,714,169 mk, stenkol 234,689 mk, kork 277,430 mk, krita och lera 16,590 mk, oljor 190,290 mk, petroleum 187,076 mk.
Älkää kysykö 1935 (Tikkurilan katalogi / esite)
Älkää kysykö
[2]
meiltä mitkä värit ovat maailman parhaita mitkä huonoimpia. Siihen ei kai kukaan voi vastata.
Me haluamme ainoastaan selostaa, mihin tarkoitukseen katsomme eräiden valmistamiemme värituotteitten parhaiten sopivan.
Toivomme, että katsotte Teillä olevan aihetta kokeilla näitä valmisteitamme.
Valmistamme myös vernissaa, lakkoja ja värejä kaikkiin erikoistarpeisiin.
TIKKURILAN TEHTAAT
Vernissa-, Väri- ja Lakkatehdas
Omistaja:
Ab. Schildt & Hallberg Oy.
Tikkurila
[3]
Lattiat
Mikä nautinto onkaan astella peilikirkkaalla lattialla! Kuinka helppo onkaan pitää sileä lattiapinta puhtaana! Sileä, kiiltävä, joustava ja kuitenkin erinomaisen kestävä lattiapinta saadaan sivelemällä lattia Tikkurilan Tehtaitten valmistamalla maankuululla
PERMO -Lattiaemalilla
[4]
Kyllä lattioista kannattaa enemmänkin puhua. Nehän ovat aina silmien edessä. Kotianne arvostellaan hyvin
paljon sen mukaan missä kunnossa lattianne ovat. Jos lattianne ovat kaunista, hyvää puuta, on sääli peittää niitä maalin alle. Mutta eihän lattiaa voi sellaisenaan pitää. Eikä tarvitsekaan. Se on lakattava. Mutta lakan pitää olla hyvää, joka kuivuu kovaksi ja kiiltäväksi pinnaksi. Sellaista pintaa on helppo pitää puhtaana ja senhän voi myös aina vahata. Mutta pitäkää varanne että lakkaus toimitetaan Tikkurilan Tehtaitten
UNICA-Lattialakalla 110
[5]
Linoleumi
Olette varmaankin tullut huomanneeksi, että linoleumimatto lattiassanne on muuttunut ruman harmahtavaksi, karkeaksi ja että siihen on ilmestynyt murtumia. Tällainen on helposti estettävissä lakkauksen avulla. Hyvä lakka ei ainoastaan muodosta kalvoa linoleumille, vaan se ikäänkuin sulautuu ja imeytyy huokoiseen linoleumipintaan ja päällepainetun linoleuminkin kuviot säilyvät kulumatta sen muodostaman kalvon alla, näyttäen matto aina uudelta. Ja miten helppo sitä on pestä! Lakatkaa linoleuminne siis Tikkurilan Tehtaitten erikois-
UNICA= Linoleumilakalla 115
[6]
Huonekalut
Teillä on huonekaluja keittiössä, ruokailuhuoneessa tai muualla, jotka jo kauan ovat kiusanneet silmäänne. Älkää antako niiden kauempaa häiritä mielenrauhaanne. Maalatkaa ne. Tehkää se jo tänään. Huomaatte hämmästykseksenne miten hauskoilta ja
kodikkailta nuo samat huonekalut näyttävät siveltyänne ne Tikkurilan Tehtaitten valmistamalla, jollakin miellyttävän vivahteisella
UNICA-Emalilla
54 värisävyä!
[7]
Huonekalut
Onko Teillä kiire? Nykyaikanahan on kaikilla kiire. Olette ehkä useinkin ajatellut maalauttaa joitakin huonekalujanne, mutta eihän niitä voi jättää päivä- ehkä viikkokausiksi maalarin työhuoneeseen. Näin päättelette; mutta eihän maalaus nykypäivinä niin paljon aikaa vie! Päinvastoin käy se erittäin nopeasti ja ennenkuin huomaattekaan voitte jo nauttia kauneista, miellyttävistä ja sangen kestävistä pinnoista, jos määräätte maalarinne käyttämään Tikkurilan Tehtaitten valmistaman 4 tunnin emalia
KIRI-Emalia
28 värisävyä!
[8]
Himmeät seinät
Vaihteen vuoksi on maalattu seinä hauskempi ja miellyttävämpi kuin tapetilla peitetty. Kaikkiin huoneisiinhan ei tapetti sitäpaitsi sovikaan. Vastatakseen tarkoitustaan on seinävärin oltava pehmeähkön ja lämpimän sävyistä ja sen tulee kestää myöskin puhdistamista, sehän on juuri yksi maalatun seinän etuja tapettiin verrattuna. Haluatteko saada seinään tällaisen samettihohtoisen, himmeän seinävärin, sileän ja kestävän? Maalauttakaa silloin seinät Tikkurilan Tehtaitten valmistamalla
SIRO-Seinävärillä
24 värisävyä!
[9]
Pestävät seinät
Jo alkeellisinkin terveyshuolto vaatii, että keittiö, jossa ravintoaineitamme säilytetään ja valmistetaan, pidetään
aina moitteettoman puhtaana. Hyvinkin tuuletetussa keittiössä syntyy aina höyryjä, jotka tarttuvat keittiön seiniin, liaten seinät rasva-aineksilla ja aiheuttaen keittiöön pahan katkun. Ainoa keino tätä vastaan on seinien usein toistuva, huolellinen pesu. Tämä edellyttää kuitenkin, että seinät on maalattu sellaisella värillä, joka kestää pesua saippua- ja suopaliuoksilla. Tällaisen pesuakestävän, sileän ja puolikiiltävän pinnan muodostaa Tikkurilan Tehtaitten
PESTO Seinäväri
12 värisävyä!
[10]
Huonekalut
Teillä on varmaankin jokin huonekalu, jonka haluaisitte värittää siten, että puuaines syineen ja kuvioineen jäisi näkyviin. Tällainen värittäminen on hyvin yksinkertainen ja vaivaton tehtävä sekä nopeasti suoritettavissa. Tätä värittämistä eli n.k. petsausta varten valmistavat Tikkurilan Tehtaat vahapetsiä, jolla saadaan miellyttävä väritys puulle, peittämättä silti puun "luonnetta", joka jää selvästi eroittumaan värityksen alta.. Tämä petsi kestää myöskin vettä. Kokeilkaa siis vaivattomasti käytettävällä Tikkurilan Tehtaitten valmistamalla
SERA Vahapetsillä
12 värisävyä!
[11]
Puhdistus
Tarkastellessanne huonekalujanne tulette ehkä usein ajatelleeksi, että nyt niiden lakkaus tai maalaus näyttää kuluneen jo niin, että ne täytyy uudelleen maalauttaa tai lakkauttaa. Mutta saattaa olla että erehdytte. Kenties niiden kiilto vain on kadonnut ja pinta likaantunut. Tämä on helposti autettavissa. Puhdistakaa ja kiillottakaa ne uuteen loistoon. Se käy helposti ja nopeasti päinsä. Ostakaa pullo Tikkurilan Tehtaitten valmistamaa tehokasta kiillotusnestettä
DICCO Kiiltoliuosta 335
tai
DICCO Polisheria
[12]
Kiillostusvaha
Lattioiden pesu ei suinkaan ole mitään hauskaa. Te voitte tehdä sen paljon harvemmin jos vahaatte lattianne. Vahattu lattia on helpompi puhdistaa kuin vahaamaton ja vahattu lattia on myöskin aina hienommin näköinen. Sen pehmeän samettihohtoinen pinta tarvitsee vain päivittäisen pyyhkimisen ollakseen
aina puhdas ja kaunis. Vahatkaa siis lattianne Tikkurilan Tehtaitten helppotöisellä, raikastuoksuisella
KIVA Kiillotusvahalla
[13]
Purjevene
Mahonki on yksi kauneimpia puulajeja, mutta vasta kiiltäväksi lakattuna pääsee se venerakennusaineena täysiin oikeuksiinsa. Jos sitäpaitsi haluatte suojella veneenne kylkiä säävaihteluilta ja muulta kulumiselta, lakkaatte veneenne
UNICA Venelakalla 113
Veneen kansi joutuu varsin ankaran kulutuksen alaiseksi, meriveden sitä huuhdellessa, auringon sitä paahtaessa ja purjehtijain sillä kulkiessa. Sitä suojelee varmasti parhaiten kiiltävän ja kovan pinnan muodostava Tikkurilan Tehtaitten
UNICA Kansilakka 120
[14]
Vene
Merimiehet ovat aina olleet innokkaita maalareita. He tietävät kuinka suuresta merkityksestä maalaus on merellä. Aluksien on aina oltava kunnollisessa maalissa, niin vesilinjan ala- kuin yläpuolellakin. Kaikki veneiden omistajat tietävät tämän myöskin. Älkää siis jättäkö venettä maalaamatta. Maalauttakaa se ja säästäkää samalla, suojelemalla omaisuuttanne, mutta maalauttakaa se kellastumattomalla, aina hohtavan valkoisena pysyvällä, kestävällä, sileän pinnan muodostavalla Tikkurilan Tehtaitten
VENE-Emalilla
[15]
Auto
Teillä on paljon hyötyä ja iloa ajaessanne autollanne. Mutta onko Teilläyhtä paljon iloa katsellessanne sitä? Se riippuu tietysti siitä, millaisessa kunnossa autonne maalaus on. Kyllä vaan autoa kannattaa maalata silloin tällöin, onhan siinä niin paljon rahaa
kiinni. Ja jos se kunnollisen maalauksen puutteessa pääsee ruostumaan, olette varmasti vieläkin vähemmän iloinen. Tarpeen vaatiessa ajakaa autonne automaalarille, mutta muistuttakaa samalla, että se on maalattava Tikkurilan Tehtaitten kauniskiiltoisella, kestävällä selluloosa-autovärillä,
DICCO-Autovärillä
50 värisävyä!
[16]
Huvila
Ei huvilasta aina ole pelkkää mieliharmia, niinkuin usein väitetään. Kyllä siitä on iloakin, mutta sitä pitääkin silloin hoitaa hyvin. Haluatte tietenkin, että huvilanne on meren tai järven rannalla. Mutta siinä varsinkin ilmastolliset seikat voivat merkitä hyvin paljon. Sumu, sade, tuuli, aurinko ja pakkanen voivat vähän kerrallaan mädännyttää seinät, ruostuttaa peltikaton ja turmella koko ihanuuden. Maalauttakaa huvilanne väreillä, jotka estävät tällaisen hävityksen tapahtumasta ja suojelevat omaisuuttanne. Sellaisia värejä ovat Tikkurilan Tehtaitten
TEHO-seinä- ja kattovärit
----
Helsinki 1935. K. F. Puromiehen Kirjapaino O.-Y.
Wid Äbo kemiska- och frökontrollftation...
Åbo Underrättelser 65, 7.3.1888
Wid Äbo kemiska- och frökontrollftation undersöktes under februari mänad 21 föremål, hwilka pröfwats på arsenik: 13 tapeter, 4 täcktyg, 3 garnprof och 1 bolsterwar; af dessa anträffades endast ett täckning innehållande arsenik i betydlig mängd, 5 stycken undersökta fläsk, woro utan anmärkning.
I början af mänaden undersöktes åtskilliga mjölkprof.
Ett wattenprof, taget från en brunn å arbetarebostädernas tomt wid hörnet mellan Biskops- och Fabriksgatorna.
Wid Äbo kemiska- och frökontrollftation undersöktes under februari mänad 21 föremål, hwilka pröfwats på arsenik: 13 tapeter, 4 täcktyg, 3 garnprof och 1 bolsterwar; af dessa anträffades endast ett täckning innehållande arsenik i betydlig mängd, 5 stycken undersökta fläsk, woro utan anmärkning.
I början af mänaden undersöktes åtskilliga mjölkprof.
Ett wattenprof, taget från en brunn å arbetarebostädernas tomt wid hörnet mellan Biskops- och Fabriksgatorna.
Feberkurer.
Vasabladet 35, 1.5.1878
Feberkurer. Som man wet utgöra de chinabarken utdragna ämnena, isynnerhet chinin och dess preparater det wigtigaste och nästan enda medel i läkarens hand mot frossa och andra febrar samt dessutom en wigtig beståndsdel i läkemedel mot andra sjukdomar. Af mångo orsaker hafwa dock dessa preparater änyo fördyrats och det till den grad, att endast wälbergade personer kunna hafwa räd att längre tid begagna läkemedel, i hwilka chinasalter ingå. Chinabarken fäs af träd tillhörande waxtslägtet Cinchona, hwilket tillhör samma wäxtfamilj som de hos oh inhemska Madrorna eller Mårårna, hwilka alla äro örtade, t. ex. Gulmåran eller "Jungfru Marie sänghalm" (Galium verum) och Snärjgräset (Galium Aparine); till samma wäxtfamilj härer en utländsk färgwäxt Krappen (Rubia tinctorum) och äfwen det arabiska Kaffeträdet räknas af somliga dit. - Men äfwen inom en annan wäxtfamilj har man upptäckt ett kemiskt ämne med egenskaper liknande Chininets. Detta ämne, eller Salicinet, förefinnes i barken af träd eller buskar hörande till de Pilartades (Salincinars) familj, hwartill inom Swerige räknas Pilar, SäIg, Widebuskar poplar samt Aspen. Wid de försök, som anstälts på 1840-talet med Salicinet i afsigt att utröna, om det skulle kunna såsom febermedel fullt ersätta chinin, befanns detta emellertid ej wara fallet. Undersökningarne föranleddes deraf., att bark af Asp och Pil sedan gammalt brukats mot frossa med god påföljd. Det skulle lätt kunna tänkas, att något annat af de ämnen som innehållas i barken, wore antingen ensamt det werksamma eller ock att Salicin endast i förening med de öfriga beständsdelarne wore duglig i febrar. Säkert är, att barken af unga skott och grenar af Asp wisat sig säsom en kraftig och pålitligt medel mot frossor och då nu chinamedikamenterna blifwit så dyra, är det allt skäl att ej låta det bepröfwade gamla swenska folkmedel falla i glömska. Barken af de yngsta skotten eller grenarne af Alp eller hela skotten tagas: wid andwändningen läggas de i kokande watten och af det på detta sätt beredda théet drickes allt efter dryckens styrka och den sjukes älder en eller flere koppar wid hwarje frossanfall.
Feberkurer. Som man wet utgöra de chinabarken utdragna ämnena, isynnerhet chinin och dess preparater det wigtigaste och nästan enda medel i läkarens hand mot frossa och andra febrar samt dessutom en wigtig beståndsdel i läkemedel mot andra sjukdomar. Af mångo orsaker hafwa dock dessa preparater änyo fördyrats och det till den grad, att endast wälbergade personer kunna hafwa räd att längre tid begagna läkemedel, i hwilka chinasalter ingå. Chinabarken fäs af träd tillhörande waxtslägtet Cinchona, hwilket tillhör samma wäxtfamilj som de hos oh inhemska Madrorna eller Mårårna, hwilka alla äro örtade, t. ex. Gulmåran eller "Jungfru Marie sänghalm" (Galium verum) och Snärjgräset (Galium Aparine); till samma wäxtfamilj härer en utländsk färgwäxt Krappen (Rubia tinctorum) och äfwen det arabiska Kaffeträdet räknas af somliga dit. - Men äfwen inom en annan wäxtfamilj har man upptäckt ett kemiskt ämne med egenskaper liknande Chininets. Detta ämne, eller Salicinet, förefinnes i barken af träd eller buskar hörande till de Pilartades (Salincinars) familj, hwartill inom Swerige räknas Pilar, SäIg, Widebuskar poplar samt Aspen. Wid de försök, som anstälts på 1840-talet med Salicinet i afsigt att utröna, om det skulle kunna såsom febermedel fullt ersätta chinin, befanns detta emellertid ej wara fallet. Undersökningarne föranleddes deraf., att bark af Asp och Pil sedan gammalt brukats mot frossa med god påföljd. Det skulle lätt kunna tänkas, att något annat af de ämnen som innehållas i barken, wore antingen ensamt det werksamma eller ock att Salicin endast i förening med de öfriga beständsdelarne wore duglig i febrar. Säkert är, att barken af unga skott och grenar af Asp wisat sig säsom en kraftig och pålitligt medel mot frossor och då nu chinamedikamenterna blifwit så dyra, är det allt skäl att ej låta det bepröfwade gamla swenska folkmedel falla i glömska. Barken af de yngsta skotten eller grenarne af Alp eller hela skotten tagas: wid andwändningen läggas de i kokande watten och af det på detta sätt beredda théet drickes allt efter dryckens styrka och den sjukes älder en eller flere koppar wid hwarje frossanfall.
11.5.08
Wärjäriwerstas hyyrättäwänä
Uusi Suometar 205, 5.9.1885
Wärjäriwerstas hyyrättäwänä:
Hywässä kunnossa olewa wärjäriwerstas sekä prässi on hyyrättäwänä Kuopion kaupungissa. Lähempiä tietoja antaa
E.(?)G.Swahn,
Kuopiossa
Balsamit (mainos)
Balsamit (mainos)
Uusi Suometar 67, 21.3.1890
Uutta!
Balsamit
(Varpaankänsälääkettä)
luotettava apu 2 viikon ajalla poistamaan varpaankänsiä, syyliä ja kovettunutta ihoa. Hinta pullolta 2 mk.
Bertha Riesin "Elexir Melange"
on omiaan vahvistamaan päänahkaa ja hiusten juuria niin että hiusten lähteminen ennen pitkää lakkaa ja juurista, jolleivat ne vielä ole kokonaan lakastuneet, kasvattamaan uusia hiuksia, joka on lukuisilla käytännöllisillä kokeilla todistettu. Tämä paranne ei ensinkään vaikuta hiusten väriin sekä on Tukholman kauppakemistin tohtori Setterbergin tutkima ja havaittu myrkyttömäksi ja vahingoittamattomaksi, à 6 mk. annos.
Kiina-Glyserini-Pomaada Peru-Balsamin kanssa.
Tämä pomaada poistaa hilseen, estää hiustenlähtöä, vahvistaa hiusten juuria ja edistää niiden kasvamista, à 6 mk. annos.
Käsi Mussel-Pomaada.
Kädet tulevat tätä pomadaa käyttämällä oitis hämmästyttävän pehmeiksi ja valkoisiksi, à 4 mk. annos.
"Eugénie" Myrtti-Balsami
kasvojen värin kaunistamiseksi sekä sen säilyttämiseksi ainaisesti nuorena ja kauniina
Kuu yhden ainoan kerran vaan käyttää tätä erinomaista ainetta (johon menee vaan muutaman minutin aika), niin antaa se sekä kasvoille että kaulalle ja käsivarsille hienon pehmeyden ja marmorimaisen puhtauden, yhdessä liljan ja ruusun värin ja hajun kanssa, karkoittaa teerenpilkkuja ja päivetystä sekä kaikkia ihon epätasaisuuksia ja pilkkuja. Sitä on tutkinut Tukholman kauppakemisti, tohtori Setterberg, joka on huomannut sen myrkyttömäksi ja vahingottomaksi, á 5:50 annokselta.
Alkuperäistä Pasta "Eugénie".
Se on tosiasia, jota ei voida kieltää, että muutamat rouvat ovat tunteneet salaisuuden, jolla he korkeimpaan ikään saakka ovat säilyttäneet nuorekkaan ulkomuotonsa kaikkine etuineen sekä tuoreen kauneuden yhdessä rypyttömän ihon kanssa.
Keisarinna Eugénie'llä, jonka mailman kuulu kauneus hämmästytti kaikkia, omisti sellaisen reseptin, joka korkeimpaan ikään saakka säilytti hänelle sukupuolensa kaikki edut - salaisuus, jota hän koitti aina huolellisesti piiloittaa maailmalta. Sattuman kautta on resepti joutunut minun käsiini ja katson velvollisuudekseni tällä "Pasta Eugénie'llä" tehdä sen ihmeelliset ominaisuudet kaikkien omaisuudeksi. Se suojelee teerenpilkuilta, ottaa pois luomia, vastenmielistä punaa kasvoista sekä kaiken mikä turmelee niiden kauneutta, jota vastaan se antaa kasvojen iholle tuoreutta ja kauneutta. "Pasta Eugénie" vaikuttaa nopeasti, jonka vuoksi sitä yleisesti kiitetään. á 5 m. annos.
Juokseva punainen sminkki "Eugénie"
antaa poskille ja korville kauniin luonnollisesti ihanan värin, à 4:50 annos.
Nigritine Vegetale
3 väriä, mustaa, ruskeata, vaaleata.
Tukka, jota tällä aineella värjätään, pitää värinsä 6 viikkoa,ja on mahdotonta nähdä erotusta keinotekoisen ja luonnollisen värin välillä, à 8 mk. annos.
"Puder Eugénie"
tarttuu täydellisesti ihoon ja antaa sille luonnollisen valkoisuuden ja tuoreuden.
Suojellakseen minua jäljittelemisiltä huomattakoon, että kaikki pullot ja purkit aina ovat varustetut minun allnkirjoituksellani Bertha Ries sekä suojelusmerkillä Amor. Käyttö-ohje seuraa jokaista kappaletta, á 4 mk. töyhtön kanssa 4:50 rasialta.
Rotanmyrkkyä á 2 ja 4 mk. rasialta.
Hyönteispulveria à 1 mk. rasia.
Ainetta seinäsyöpäläisten hävittämistä varten, pulloissa, á 3 mk pullo.
Myydään paljottain ja vähittäin alennuksella allekirjoittaneen kautta.
Tilaukset maaseuduilta, joita seuraa tavaran hinta ja tarpeellinen kuljetusmaksu toimitetaan ensi tilaisuudessa sekä jalkivaatimusta vastaan.
Ries Guttman,
Privilehierattu Kemisti ja Keisarillisen Wenäjän Hovihankkija.
Päävarasto Suomessa
L. Laurstein,
N:o 1 Kluuvikatu N:o 1.
Teho värit
TEHO KATTOVÄRIT
musta ja värilliset
----
TEHO ERISTYSLAKKA
----
TEHO SEINÄVÄRIT
TIKKURILAN TEHTAAT
VERNISSA-, VÄRI- JA LAKKATEHDAS
Omist.
A.B. Schildt & Hallberg O.Y.
Tikkurila
[2]
Helsinki
K. F. Puromiehen Kirjapaino O.-Y.
1932
[3]
kattovärit.
Kattojen oikea hoito on suuresta taloudellisesta merkityksestä. On senvuoksi tärkeätä, että sively- ja tiivistysaineet ovat parhainta laatua; että ne muodostavat pintakerroksen, joka todella tekee katon tiiviiksi ja vedenpitäväksi sekä mahdollisimman kauan kestäväksi. Tällaisen katontiivistysaineen tulee kokoomukseltaan olla sellaisen, että se ei koskaan kovetu läpeensä eikä niinmuodoin ole taipuvainen halkeilemaan lämpötilan vaihdoksissa. Ensiluokkaisen katontiivistysaineen tulee kautta vuosien pysyä pehmeänä ja kimmoisana, niin ettei kesälämpö eikä
[4]
talvipakkanen voi siihen vaikuttaa vahingoittavasti. Sen tulee olla sitkeätä ja paksua, niin että se yhdellä sivelyllä muodostaa tarpeeksi paksun pintakerroksen, joka peittää vuodot ja tekee
katon ehdottomasti vedenpitäväksi.
TEHO Kattoväri, musta
on juokseva, käyttövalmiina toimitettu katontiivistys- ja peittämisaine.
TEHO on valmistettu
puhtaasta - luonnonasfaltti- ja kivennäisaineista ynnä erinäisistä haihtumattomista öljyistä sekä asbestikuiduista.
TEHO ei sisällä
kivihiilitervaa eikä muita syövyttäviä aineita, joten se ei vahingoita siveltävää pintaa eikä aiheuta rautapinnan ruostumista.
TEHO pysyy joustavana.
TEHO ei koskaan kuivu läpeensä kovaksi. Ainoastaan sen pinta kuivuu, muun osan pysyessä pehmeänä ja joustavana. Tämän takia TEHO kestää kosteutta ja kaikkia lämpötilan vaihdoksia muuttumatta. Se ei halkeile
[5]
pakkasessa eikä juokse katolta kuumimmassakaan päivänpaisteessa.
TEHO ei valu
sivellettäessä, huolimatta siitä, miten paksulta sitä sivellään. Yhdellä sivelyllä TEHO täyttää ja peittää kaikki raot la kyllästää vanhan katon, muodostaen sitkeän kattopeitteen, joka täydellisesti vastaa uutta kattoa ja kestää ilman hoitoa monin verroin kauemmin kuin tavallinen asfaltti-
[6]
kattolakka. TEHO tulee niinmuodoin ajan pitkään käytännössä halvimmaksi.
TEHO on taloudellisin
ja ihanteellisin katontiivistysaine. Huonoimpaankaan huopakattoon ei tarvitse laskea uutta huopaa. Oikein siveltynä muodostaa TEHO katolle uuden peitoksen, joka vastaa huopakerrosta. Samoin ei tarvitse uudistaa vanhoja rautalevykattoja, joissa on pienempiä ruostereikiä ja vuotoja. TEHO tekee ne vähemmillä kustannuksilla täysin tiiviiksi ja kestäviksi. Huonoimmastakin katosta voi TEHO-tiivikkeitä
käyttämällä saada aivan kuin uuden, yhtä kestävän ja kauniin.
TEHOA voi käyttää
kaikenlaisten kattojen, kuten rauta‑, levy-, galvan. pelti-, betoni-, huopa-, lauta-, päre- y.m.s. sivelemiseen.
Käyttöohje:
Ennen sivelyä on katto puhdistettava. Peltikatosta irtaantuva ruoste poistettava, samoin ennen öljyvärillä maalatusta katosta mandollisesti ir‑
[7]
taantuva vanha maali. Pienempiä rakoja ja vuotopaikkoja ei tarvitse hakea ja paikata. Kun TEHOA sivellään runsaammin, tekee se sellaiset paikat täydellisesti tiiviiksi. Suuremmat halkeamat paikataan TEHO KATTOKITILLÄ.
Kun kattopinta on puhdistettu sekä tarvittaessa paikattu ja pohjustettu TEHO Kattopohjustuksella, sivellään sen päälle kertaalleen TEHO-Kattoväriä. Sively voidaan tehdä paksulta,
sillä TEHO ei juokse, ei edes auringonpaisteessa. Parempi on kuitenkin, että sivelyä ei tehdä aivan kuumimmassa auringonpaisteessa, koska TEHO siinä voi kuivua liian nopeasti, niin että sively vaikeutuu.
Kuta paksummalta sively tehdään, sitä tehokkaammin tiivistyvät vuotopaikat ja sitä kauemmin kestää TEHO‑sively katossa.
TEHO sivellään
sopivimmin tavallisella pitkävartisella tervaharjalla. Sively aloitetaan ylhäältä katonharjasta alespäin, kerrallaan sivellen sopivankokoisen alan
[8]
esim. noin 3 metrin leveydeltä. TEHO valuu hyvin siveltimestä.
TEH011a siveltyä kattoa ei pidä hiekoittaa.
TEHO Kattoväriä toimitetaan käyttövalmiina. Sitä ei saa ohentaa ennen sivelyä eikä sitä saa lämmittää tulella. Tuoreena astiassa ja sivelyn aikana on se jonkinverran tulenarkaa, mutta kuivuttuaan muodostaa se täysin tulenkestävän pinnan, joka ei syty palamaan kipunoista eikä heittoliekistä. TEHO tekee niinmuodoin katot tulenkestäviksi.
TEHO kuivuu
muutamassa tunnissa. Rankkasade jo 3-4 tuntia sivelyn jälkeen ei enää vahingoita siveltyä pintaa.
Menekki.
Mitä tulee menekkiin pinta-alaa kohden, riippuu se luonnollisestikin pinnan laadusta. Huopa- ja betonikattoon menee 1 kilo noin 2-3 m2 kohti ja peltikattoon 1 kilo n. 3-4 m2 kohti.
Menekki riippuu myös sivelyn aikana vallitsevasta lämpötilasta. Kylmässä
[9]
ilmassa on TEHO paksumpaa, ja siis sen menekki suurempi kuin lämpimässä.
TEHO Kattokitti, musta
on samoista aineista kuin musta TEHO Kattoväri valmistettu paksu tahdas eli kitti, jolla täytetään katossa olevat suuremmat raot ja tiivistetään halkeamat ja saumat esim. savupiipun ympärillä. TEHO kitti pysyy aina joustavana, eikä halkeile lämpötilan vaihdoksissa. Se tekee niinmuodoin saumapaikat täydellisesti vedenpitäviksi. Jos kattohuovassa on suurempia repeämiä, voidaan ne paikata säkkikankaalla, jolle levitetään TEHO kittiä. Tämän päälle sivellään TEHO kattoväriä.
TEHO kittiä levitetään paraiten muurauslastalla.
TEHO KITTI on hyvin sopiva veneiden tiivistämiseen. Se tekee halkeamat ja liitokset täysin vedenpitäviksi.
TEHO Kattopohjustus
musta, on ohennettua kattoväriä, ja käytetään sitä vanhojen huopa‑
[10]
kattojen pohjasivelyyn. Imeytyy huopaan, täyttää huokoset ja hauraat paikat sekä kyllästää huovan, siten huomattavasti enentäen sen kestävyyttä. Myös lauta- ja betonikatot olisivat ensin siveltävät TEHO pohjustusnesteellä ennenkuin viimeistely TEHO KATTOVÄRILLÄ tehdään.
TEHO kattoväriä käyttämällä voi huonoimmastakin katosta saada aivan kuin uuden, yhtä kestävän ja kauniin. Uudelle katolle on TEHO mitä ihanteellisia peittämisaine.
TEHO Kattoväriä toimitetaan 160, 50, 25, 10, 5, 2 ja 1 kilon astioissa.
TEHO Kattovärit, värilliset.
Paitsi edellämainittua mustaa kattoväriä valmistetaan TEHO Kattovärejä myös punaista, tiilenpunaista, harmaata ja vihreätä.
Nämä värilliset TEHO Kattovärit ovat erikoisöljyvärejä, joiden kestävyys katolla ja yleensä sään vaihteluita vastaan on suurempi kuin tavallisen öljy- eli vernissa-värin.
[11]
TEHO Kattovärit ovat tarkoitetut sekä rautapelti- että galvanoituja kattoja varten. Ne ovat valmistetut valonkestävistä väreistä ja tarttuvat hyvin kaikenlaiseen peltiin kiinni.
Peltikatto on huolellisesti puhdistettava teräsharjalla ruosteesta ja kaikesta irtaantuvasta vanhasta maalista, liasta y.m.s. Puhdistamattomissa kohdissa voi syntyä ruostetta, joka turmelee uuden väripinnan.
Maalaus on aina suoritettava katon varjopuolella. Sivelyä auringonpaisteessa on vältettävä. Muutama tunti sivelyn jälkeen sattuva sade ei enää vahingoita pintaa.
TEHO Kattoväri toimitetaan sivelyvalmiina. Jos väri jostakin syystä olisi käynyt liian paksuksi, voidaan sitä ohentaa bentsiinillä tai tärpätillä.
1 kilolla voidaan maalata n. 12-15 m2:rin pinta-ala.
[12]
Eristyslakka.
TEHO-ERISTYS on musta, käyttövalmiina toimitettu eristyslakka, joka muodostaa kiiltävän, kimmoisan ja kestävän pinnan, jota eivät pysty syövyttämään hapot, emäkset, kostea ammo‑
[13]
niakkipitoinen talli-ilma, lika, merivesi y.m.s. eikä sitä vahingoita pakkanen, lämpö eikä mitkään säät. Se suojelee mitä tehokkaimmin eristettävän pinnan kosteuden ja happohöyryjen turmiolliselta vaikutukselta ja estää mätänemistä, lahoamista ja ruostumista.
Se ei halkeile, ei murene eikä lohkeile pois pinnasta.
TEHO Eristys sopii kaikenlaisiin sisä- ja ulkopuolisiin betoni-, laasti-, tiili-, rauta-, puu-, huopa- ja pahvipintoihin, rakennusten pohjamuurien, vesi- ja sulkurakennusten sekä siltojen perustusten, puu- ja rautapylväiden, putkijohtojen y.m.s. sekä kellarien, kaikenlais-
[14]
ten säiliöiden ja säiliötornien eristämiseen ja tiivistämiseen.
T E H O Eristystä on käytettävä rakennusten perustustöissä betoni-, kivi- ja rautapintojen eristämiseen;
sähkö-, kaasu- ja vesijohtolaitoksissa suojelemaan putkia ja rautaosia sekä maan päällä että maan sisässä;
navetoissa ja talleissa kaikkiin rautaosiin ja säiliötornien sisäpuolien maalaukseen sekä rehusäiliöiden, rehupöytien y.m.s. puunpintojen suojelemiseen.
puhtaanapitolaitoksissa likasäiliöiden ja kuljetusastioiden sisäpuoliseen maalaukseen;
[15]
rautateillä vesisäiliöiden, siltaperustuksien y.m.s. eristämiseen ja suojelemiseen, puusiltojen maalaukseen;
laivatelakoissa laivojen sisäpohjiin, välikattoihin, lastiruuman seiniin, akselikäytävään y.m.s. paikkoihin suojaamaan niitä ilman ja meriveden vahingoittavalta vaikutukselta;
sahojen ja uittoyhdistysten lastiproomujen, työkalujen y.m.s. maalaamiseen, uittotukkien päiden sivelemiseen j.n.e.
tehtaissa kuten olutpanimoissa, selluloosa-, paperi-, margariini-, sokeri- ja kemiallisissa tehtaissa, teurastamoissa y.m.s. säiliöiden, viemärien, kellarien y.m.s. eristämiseen ja tiivistämiseen.
[16]
TEHO Eristyslakka on todettu erittäin sopivaksi ja tehokkaaksi AIV-rehu‑säiliöiden seinämäin ja työkalujen suojelulakaksi.
T E H O Eristys on myös erinomaisen hyvä kaikenlaisten kattojen, kuten
rautalevy-, galv. pelti-, betoni-, huopa-, lauta-, päre- y.m.s. kattojen sivelemiseen.
TEHO Eristystä on yleensä käytettävä kaikkialla missä pintoja on eristettävä ja suojeltava mätänemiseltä ja ruosteelta.
[17]
TEHO Eristysaineet toimitetaan käyttövalmiina jaa ovat ne siveltävät kylminä. Niitä ei pidä lämmittää tulella
eikä säilyttää lähellä tulta. Myös pakkaselta on niitä suojeltava. Ennen käyttämistä on astian sisältö hyvin sekoitettava. Siveltävien pintojen tulee olla
[18]
mahdollisimman kuivia. Sivelyt on tehtävä kohtalaisen paksulta.
TEHO Eristys kuivuu parissa vuorokaudessa, riippuen siitä, millaisessa paikassa sively on tehty. Kovettuminen tapahtuu hyvin hitaasti, joten pinta kauan pysyy kimmoisena ja vastustuskykyisenä.
Mitä tulee menekkiin pinta-alaan nähden, riippuu se jossain määrin pinnan laadusta, sekä sivelytilaisuudessa vallitsevasta lämpötilasta, mutta voidaan laskea, että betonipintaan menee TEHO Eristystä 1 kilo n. 3-4 m2 kohti ja jos pinta sivellään kahteen kertaan, niin toisessa sivelyssä riittää 1 kg n. 5-6 m2 alaan.
[19]
Teho seinävärit.
TEHO Seinävärit ovat erikois-öljyvärejä rakennusten ulkoseiniin. Lämpötilan vaihdoksia, aurinkoa, tuulta ja sadetta kestävät ne paremmin kuin tavalliset öljyvärit. Toimitetaan sivelyvalmiina viimeistelysivelyä varten ja voidaan niitä pohjustus- ja välimaalaus-sivelyyn ohentaa vernissalla. Valmistetaan 6 eri värisävyä värikartan mukaan, mutta voidaan myös saada muita sävyjä tilaajan värinäytteen mukaan.
1 kilolla voidaan maalata n. 5-6 m2 ala. Suosittelemme seuraavaa maalausmenetelmää.
Uusi seinä:
1. Pohjustus seoksella, jossa on 3-4 osaa vernissaa ja 1 osa halutun sävyistä TEHO seinäväriä.
[20]
2. Välimaalaus TEHO Seinävärillä, ohennettuna n. 10—15 %:lla vernissaa.
3. Viimeistelysively TEHO Seinävärillä, ohentamattomana.
Vanha seinä:
1. Seinä raapitaan raapinraudalla tai terästasoittajalla hyvin puhtaaksi kaikesta irtaantuvasta maalista.
2. Pohjustussively vernissalla, johon on sekoitettu vähäisen TEHO Seinäväriä.
3. Välimaalaus TEHO Seinävärillä, ohennettuna n. 10—15 %:lla vernissaa.
4. Viimeistelysively TEHO Seinävärillä ohentamattomana.
TEHO Seinävärit toimitetaan 1, 2, 5, 10, 25, 50 ja 200 kgn astioissa.
Paketterade Färger
Tammerfors Aftonblad 93, 20.11.1885
Paketterade Färger
i våra allbekant vackra nyanser och af erkändt allra bästa qvalitet offerera vi nu åter under säsongen. Benägna ordres emotses gerna och effektueras alltid reelt och per omgående. Vi bedja ärade afnämare noga observera att hvarje pakett från oss är märkt
C. M. Otto & C:o,
Helsingfors
(Apteekin ilmoitus)
Savo 92, 23.11.1880
Wanhassa Apteekissa Kuopiossa
Glycerini-hauteita
(lääkkeeksi kapia ja syöpäläisiä vastaan Lampaille ja muille kotieläimille.
---
Indigo ja muita Wäriaineita.
Maalarinväriä, monenlaatuisia.
Ulkomaan sanomissa... (neuvo punataudin parantamiseen)
Sanomia Turusta 36, 8.9.1857
Ulkomaan sanomissa luemme opetuksen punatautia parantaa, joka opetus senki wuoksi on koetettawa kuin siinä ei ole mitään terveydelle wahingollisia läakkeitä. Kortteliin nisistä äsken tullutta maitoa pannaan 1 luodi tulikiweä ja 2 tuumaa hienoa punaista lakkaa. Tulikiwi ja lakka pienennetään hienoksi ja pannaan maitoon, joka sitte keitetään ja annetaan sairaalle lämpimänä.
Ulkomaan sanomissa luemme opetuksen punatautia parantaa, joka opetus senki wuoksi on koetettawa kuin siinä ei ole mitään terveydelle wahingollisia läakkeitä. Kortteliin nisistä äsken tullutta maitoa pannaan 1 luodi tulikiweä ja 2 tuumaa hienoa punaista lakkaa. Tulikiwi ja lakka pienennetään hienoksi ja pannaan maitoon, joka sitte keitetään ja annetaan sairaalle lämpimänä.
Paperin historiasta.
Pohjois-Suomi 12, 11.2.1880
(Jatk. wiime n:oon).
Waikka paperi oli jotenki kallis, ja yhä kallistui, kun siitä myöhemmin oli weroakin maksaminen, sitä kuitenkin käyteltiin wirallisen sanomalehenki kirjotukseen. Tätä lehteä toimitettiin Roman tasamallan wiimeisistä ajoista aina länsi-Roman waltakunnan häwiöön saakka; se sisälsi kaikki ne kuulutukset ja uutiset, joita hallitus tahtoi alamaisilleen ilmottaa, niinkuin esim. kertomuksia sotaretkistä, yleisistä puheista, wirkanimitysluetteloja, howijuttuja, sanalla sanoen kaikkia mitä meidänkin sanomalehet sisältäwät, paitsi politiikia, tiedettä, taidetta ja kirjallisuutta koskewia asioita. Siitä tuli joka päiwä 2,000 eli 3,000 kappaletta. Se syntyi siten, että isossa huoneessa istui noin 5 eli 600 kirjuria, jotka kirjottimat mitä joku woimakkaalla äänellä saneli heille. Noin kolmen tunnin kuluessa oli kullakin kappaleensa walmiina postiin lähetettäwäksi ja koko päiwässä saatiin kai kaikki waaditut kappaleet walmiiksi.
Papyrus-paperin ohessa on pergamenttikin suuriarwoinen siinä suhteessa, että se on säilyttänyt muinaisaikojen kaunokirjallisuuden maineteoksia ja siten hyödyttänyt kirjallisuutta ja ihmiskuntaa. Nimensä se on saanut siitä maasta, jossa sitä ensin ruwettiin walmistamaan ja käyttämään, nimittäin Perganon waltakunnasta wähä-Aasian luoteisessa osassa. Kun kuningas Eumenes II (mm. 197—158 e. Kr.) Pergamo-nimisessä pääkaupungissansa - sillä oli näet sama niini kuin waltakunnalla - perusti suuren kirjaston ja rupesi egyptilaiskuningasten kilpailiaksi, niin nämä kateudesta kielsiwät wiemästä papyruskaislaa waltakunnastansa. Sen seurauksena oli että ruwettiin käyttämään eläinten wuotaa kirjotusaineeksi, jota entisinä aikoina jo oli koetettu Aasiassa, ja pian he edistyiwät sen walmistamisessa niin, että wuota oli aiwan sopiwa siihen. Pergamenttia walmistettiin wuohen ja lampaan, ani harwoin aasin wuodasta, niinkuin yleiseen on luultu. Nahkaa ei karwattu, waan puhistettiin karwoista ja lihasta hankaamisella ja kalkkimisella. Paksut wuodat halkaistiin, hienoksi jauhottua liitua hierottiin niihin ja wiimein ne silitettiin pimssikiwellä. Tietty on että saatiin parempaa ja huonompaa pergamenttia sen mukaan mitä nahkaa oli ja kuinka suurella huolella sitä walmistettiin.
Sitä ennen käytetyt wuodat oliwat, niinkuin papyruspaperikin, walmistetut siten että ei woitu kirjottaa kuin yhelle puolelle ja oli siis sekin kääryn muotoinen; mutta pergamentti oli walmistettu niin että woitiin kirjottaa molemmille puolille. Se käännettiin neliö-muotoon, nidottiin, siwut numeroittiin ja siten se sai tawallisen kirjan muodon, niin että taidettiin yhistää suurempiakin teoksia yhteen nidokseen.
Papyruspaperia käytettiin wielä wuosisatoja Roman wallan kukistuksenkin jälkeen, ja waikka Egypti joutui arapialaisten waltaan, kukoisti yhä papyrusteollisuus niinkuin ennenkin. Wasta yhennellätoista wuosisadalla se joutui rappiolle, kun ruwettiin pumpulipaperia walmistamaan ja wähitellen häwisi papyruspaperi kokonaan, jotta sitä ei ensinkään kauppaliikkeessä nähty ja samassa loppui papyruswiljeluskin Egyptissä. Jo ammoisista ajoista asti sanotaan kiinalaisten walmistaneen paperia pumpulista. Sieltä tämä taito lewisi länteenpäin ja arapialaiset sen oppiwat wuonna 704 j. Kr. wallottaessaan kukoistawan Samarkand nimisen kaupungin nykyisessä wenäläisessä keski-Aasiassa. Sittemmin tätä teollisuutta harjotettiin warsinkin Syrian pääkaupungissa Damaskossa ja siitä sai pumpulipaperinimen Damaskon paperie (charta damaschena). Itämaista arapialaiset yhennellätoista wuosisadalla toiwat tämän taidon Espaniaan ja siellä ruwettiin walmistainaan paperia mukawammalla tawalla, kuin ennen, käyttämällä myllyjä paperi-aineen hienontamiseen. Espaniassa myöskin alettiin tehä paperia liinaryysyistä, joka olikin erittäin sopiwaa, sillä liinaryysyjä saatiin melkein ilmaiseksi, jota wastaan raaka pumpuli oli kaukaisista maista tuotawa ja tuli sen kautta kowin kalliiksi. Emme warmaan tiedä milloin liinapaperia ruwettiin walmistamaan; luultawa on että itämaalaiset jo käyttiwät liinaryysyjä paperiksi ja että tämä taito sieltä leweni Espaniaan ja muihin Euroopan maihin. Liinapaperille kirjotettuja käsikirjotuksia on Espaniassa kahenneltatoista wuosisadalta ja Ranskan maassa kolmannentoista wuosisadan loppupuolelta. Nyky-aikana paperia walmistetaan, niinkuin tiedämme, oljista ja puustakin.
Lyhyesti kerrottuamme muinais-ajan kahesta enimmin käytetystä kirjotus-aineesta, tahomme katsella mitä muita wälikappaleita tarwittiin kirjottamiseen paitsi paperia. Sekä papyruspaperille että pergamentille kirjotettiin eräästä ruowosta walmistetulla kynällä; tämä ruoka kaswoi Wgyptissä ja wähässä Aasiassa Knudus-nimisen kaupungin lähitienoilla. Kynä oli terotettu samalla tawalla kuin nyky-aikana käytetty hanhen kynä. Sitä paitsi kirjottaja wielä tarwitsi kynäweitsen, läkkipulloja punaista ja mustaa läkkiä warten, sienen, jolla hän pyhki pois kirjotuksen ja puhisti kynän, linjaimen, lyijykappaleen wiiwottamiseen, tahkon, jolla hän kynää terotti, pimsikimen pergamentin silittämistä warten ja sirkkilän palstojen mittaamiseen. Kaikki nämät kapineet yhistettiin n. s. kirjottimeen. Tawallinen kirjuri ei kuitenkaan woinut walmistaa kuwilla ja koristuksilla sirotuita kirjoja, sillä niiden kirjottamiseen tarwittiin monta muuta apukeinoa kuin yllämainitut.
Mutta papyruspaperi ja pergamentti eiwät kuitenkaan olleet kaikkein wanhimmat ja alkuperäinmmät kirjotusaineet. Kiwitauluihinkin piirrettiin kuwia ja kirjotuksia. Sellaisiinhan Mooses kirjotti kymmenet käskysanat. Kirjotettiinpa wielä pylwäille, sileiksi hakatuille kallionsiwuille, kirkonseinille ja monenmoisille muistopatsaille. Babylonin ja muiden tuon muinoin mainion Assyrian waltakunnan kaupunkien rauniot owat, niin sanoaksemme, peitetyt kummallisella kirjotuksella, jonka kautta on saatu tärkeitä tietoja sen ajan historiasta ja joka monessa suhteessa on wahmistanut raamatun
kertomuksien totuutta. Egyptin wanhoissa muistomerkeissä on myöskin paljon kuwia ja hieroglyfejä (kuwakirjoituksia). Intiassa käytettiin palmupuun isoja, nahantapaisia lehtiä kirjottamiseen; sopiwimmat kappaleet lehestä leikattiin irti, kuiwattiin warjopaikassa ja hierottiin öljyllä, jonka jälkeen ne oliwat walmiit kirjottamiseen. Kynänä käytettiin joku teräwä ase; joskus lehet maalattiin kowalla kiiltämällä aineella, jotta kohosiwat lehen pinnasta. Samallaisia lehtiä osaksi wieläkin käytetään kirjotukseen Ceylonsaaressa; kuuluupa Englannin hallituskin niitä käyttäwän.
Egyptissä köyhät käyttiwät rikkinäisiä sawiastioita kirjottamiseen. On löydetty yli sadan tällaisia kappaleita, joihin on kirjotettu kirjeitä, rätinkejä, myymäkontrahteja, kuittikirjoja j. n. e. Tästä näemme että ei löydy niin wähäpätöistä, jota ei möisi johonki tarkotukseen käyttää ja että meidän ei tule
wähäarmoisiampiakaan esineitä halweksia, sillä niilläkin woipi olla hyötynsä.
Kiinassa kirjotettiin entisinä aikoina ohueille bamburuowon kaistaleille. Myöhemmin siellä käytettiin eräs laji silkkikangasta kirjottamiseen, kunnes niinkuin mainittiin ruwettiin walmistamaan paperia puunkuoresta, hanpunkuituista ja liinaryysyistä.
Romalaiset piirsimät tahi maalasiwat ensin lehille, niinelle, palttinalle ja nahalle; myöhemmin he käyttiwät metalleja julkisiin kirjotuksiin; lakisäännöt ja muut tärkeät kirjotukset kirjotettiin aina pronssitauluille. Rätinkejä, kirjeitä ja muita wähäpätöisempiä kirjotuksia kirjotettiin wahalla päällystetyille taikka walkoisiksi maalatuille puutauluille. Wahatauluille kirjotettiin metallipiirtimellä, mutta maalatuille tauluille pensselillä. Näitä wahatauluja käytettiin wanhana aikana ja wielä keski-aikanakin papyruspaperin ja pergamentin ohessa.
Keski-aikana kirjotettiin tawallisesti pergamentille kirjeitä ja julkisia kirjotuksia. Ruotsissa ja Suomessa ei keskiaikana walmistettu paperia ensinkään. Ensimäinen paperitehas perustettiin Kustaa Waasan aikana Ruotsiin ja luultawasti paljon myöhemmin Suomeen. Mutta nyt on meillä jo Suomessakin useampia paperitehtaita, joissa paperia walmistetaan liinaryysyistä, oljista taikka puusta.
(S. T:n käännöksen mukaan).
(Jatk. wiime n:oon).
Waikka paperi oli jotenki kallis, ja yhä kallistui, kun siitä myöhemmin oli weroakin maksaminen, sitä kuitenkin käyteltiin wirallisen sanomalehenki kirjotukseen. Tätä lehteä toimitettiin Roman tasamallan wiimeisistä ajoista aina länsi-Roman waltakunnan häwiöön saakka; se sisälsi kaikki ne kuulutukset ja uutiset, joita hallitus tahtoi alamaisilleen ilmottaa, niinkuin esim. kertomuksia sotaretkistä, yleisistä puheista, wirkanimitysluetteloja, howijuttuja, sanalla sanoen kaikkia mitä meidänkin sanomalehet sisältäwät, paitsi politiikia, tiedettä, taidetta ja kirjallisuutta koskewia asioita. Siitä tuli joka päiwä 2,000 eli 3,000 kappaletta. Se syntyi siten, että isossa huoneessa istui noin 5 eli 600 kirjuria, jotka kirjottimat mitä joku woimakkaalla äänellä saneli heille. Noin kolmen tunnin kuluessa oli kullakin kappaleensa walmiina postiin lähetettäwäksi ja koko päiwässä saatiin kai kaikki waaditut kappaleet walmiiksi.
Papyrus-paperin ohessa on pergamenttikin suuriarwoinen siinä suhteessa, että se on säilyttänyt muinaisaikojen kaunokirjallisuuden maineteoksia ja siten hyödyttänyt kirjallisuutta ja ihmiskuntaa. Nimensä se on saanut siitä maasta, jossa sitä ensin ruwettiin walmistamaan ja käyttämään, nimittäin Perganon waltakunnasta wähä-Aasian luoteisessa osassa. Kun kuningas Eumenes II (mm. 197—158 e. Kr.) Pergamo-nimisessä pääkaupungissansa - sillä oli näet sama niini kuin waltakunnalla - perusti suuren kirjaston ja rupesi egyptilaiskuningasten kilpailiaksi, niin nämä kateudesta kielsiwät wiemästä papyruskaislaa waltakunnastansa. Sen seurauksena oli että ruwettiin käyttämään eläinten wuotaa kirjotusaineeksi, jota entisinä aikoina jo oli koetettu Aasiassa, ja pian he edistyiwät sen walmistamisessa niin, että wuota oli aiwan sopiwa siihen. Pergamenttia walmistettiin wuohen ja lampaan, ani harwoin aasin wuodasta, niinkuin yleiseen on luultu. Nahkaa ei karwattu, waan puhistettiin karwoista ja lihasta hankaamisella ja kalkkimisella. Paksut wuodat halkaistiin, hienoksi jauhottua liitua hierottiin niihin ja wiimein ne silitettiin pimssikiwellä. Tietty on että saatiin parempaa ja huonompaa pergamenttia sen mukaan mitä nahkaa oli ja kuinka suurella huolella sitä walmistettiin.
Sitä ennen käytetyt wuodat oliwat, niinkuin papyruspaperikin, walmistetut siten että ei woitu kirjottaa kuin yhelle puolelle ja oli siis sekin kääryn muotoinen; mutta pergamentti oli walmistettu niin että woitiin kirjottaa molemmille puolille. Se käännettiin neliö-muotoon, nidottiin, siwut numeroittiin ja siten se sai tawallisen kirjan muodon, niin että taidettiin yhistää suurempiakin teoksia yhteen nidokseen.
Papyruspaperia käytettiin wielä wuosisatoja Roman wallan kukistuksenkin jälkeen, ja waikka Egypti joutui arapialaisten waltaan, kukoisti yhä papyrusteollisuus niinkuin ennenkin. Wasta yhennellätoista wuosisadalla se joutui rappiolle, kun ruwettiin pumpulipaperia walmistamaan ja wähitellen häwisi papyruspaperi kokonaan, jotta sitä ei ensinkään kauppaliikkeessä nähty ja samassa loppui papyruswiljeluskin Egyptissä. Jo ammoisista ajoista asti sanotaan kiinalaisten walmistaneen paperia pumpulista. Sieltä tämä taito lewisi länteenpäin ja arapialaiset sen oppiwat wuonna 704 j. Kr. wallottaessaan kukoistawan Samarkand nimisen kaupungin nykyisessä wenäläisessä keski-Aasiassa. Sittemmin tätä teollisuutta harjotettiin warsinkin Syrian pääkaupungissa Damaskossa ja siitä sai pumpulipaperinimen Damaskon paperie (charta damaschena). Itämaista arapialaiset yhennellätoista wuosisadalla toiwat tämän taidon Espaniaan ja siellä ruwettiin walmistainaan paperia mukawammalla tawalla, kuin ennen, käyttämällä myllyjä paperi-aineen hienontamiseen. Espaniassa myöskin alettiin tehä paperia liinaryysyistä, joka olikin erittäin sopiwaa, sillä liinaryysyjä saatiin melkein ilmaiseksi, jota wastaan raaka pumpuli oli kaukaisista maista tuotawa ja tuli sen kautta kowin kalliiksi. Emme warmaan tiedä milloin liinapaperia ruwettiin walmistamaan; luultawa on että itämaalaiset jo käyttiwät liinaryysyjä paperiksi ja että tämä taito sieltä leweni Espaniaan ja muihin Euroopan maihin. Liinapaperille kirjotettuja käsikirjotuksia on Espaniassa kahenneltatoista wuosisadalta ja Ranskan maassa kolmannentoista wuosisadan loppupuolelta. Nyky-aikana paperia walmistetaan, niinkuin tiedämme, oljista ja puustakin.
Lyhyesti kerrottuamme muinais-ajan kahesta enimmin käytetystä kirjotus-aineesta, tahomme katsella mitä muita wälikappaleita tarwittiin kirjottamiseen paitsi paperia. Sekä papyruspaperille että pergamentille kirjotettiin eräästä ruowosta walmistetulla kynällä; tämä ruoka kaswoi Wgyptissä ja wähässä Aasiassa Knudus-nimisen kaupungin lähitienoilla. Kynä oli terotettu samalla tawalla kuin nyky-aikana käytetty hanhen kynä. Sitä paitsi kirjottaja wielä tarwitsi kynäweitsen, läkkipulloja punaista ja mustaa läkkiä warten, sienen, jolla hän pyhki pois kirjotuksen ja puhisti kynän, linjaimen, lyijykappaleen wiiwottamiseen, tahkon, jolla hän kynää terotti, pimsikimen pergamentin silittämistä warten ja sirkkilän palstojen mittaamiseen. Kaikki nämät kapineet yhistettiin n. s. kirjottimeen. Tawallinen kirjuri ei kuitenkaan woinut walmistaa kuwilla ja koristuksilla sirotuita kirjoja, sillä niiden kirjottamiseen tarwittiin monta muuta apukeinoa kuin yllämainitut.
Mutta papyruspaperi ja pergamentti eiwät kuitenkaan olleet kaikkein wanhimmat ja alkuperäinmmät kirjotusaineet. Kiwitauluihinkin piirrettiin kuwia ja kirjotuksia. Sellaisiinhan Mooses kirjotti kymmenet käskysanat. Kirjotettiinpa wielä pylwäille, sileiksi hakatuille kallionsiwuille, kirkonseinille ja monenmoisille muistopatsaille. Babylonin ja muiden tuon muinoin mainion Assyrian waltakunnan kaupunkien rauniot owat, niin sanoaksemme, peitetyt kummallisella kirjotuksella, jonka kautta on saatu tärkeitä tietoja sen ajan historiasta ja joka monessa suhteessa on wahmistanut raamatun
kertomuksien totuutta. Egyptin wanhoissa muistomerkeissä on myöskin paljon kuwia ja hieroglyfejä (kuwakirjoituksia). Intiassa käytettiin palmupuun isoja, nahantapaisia lehtiä kirjottamiseen; sopiwimmat kappaleet lehestä leikattiin irti, kuiwattiin warjopaikassa ja hierottiin öljyllä, jonka jälkeen ne oliwat walmiit kirjottamiseen. Kynänä käytettiin joku teräwä ase; joskus lehet maalattiin kowalla kiiltämällä aineella, jotta kohosiwat lehen pinnasta. Samallaisia lehtiä osaksi wieläkin käytetään kirjotukseen Ceylonsaaressa; kuuluupa Englannin hallituskin niitä käyttäwän.
Egyptissä köyhät käyttiwät rikkinäisiä sawiastioita kirjottamiseen. On löydetty yli sadan tällaisia kappaleita, joihin on kirjotettu kirjeitä, rätinkejä, myymäkontrahteja, kuittikirjoja j. n. e. Tästä näemme että ei löydy niin wähäpätöistä, jota ei möisi johonki tarkotukseen käyttää ja että meidän ei tule
wähäarmoisiampiakaan esineitä halweksia, sillä niilläkin woipi olla hyötynsä.
Kiinassa kirjotettiin entisinä aikoina ohueille bamburuowon kaistaleille. Myöhemmin siellä käytettiin eräs laji silkkikangasta kirjottamiseen, kunnes niinkuin mainittiin ruwettiin walmistamaan paperia puunkuoresta, hanpunkuituista ja liinaryysyistä.
Romalaiset piirsimät tahi maalasiwat ensin lehille, niinelle, palttinalle ja nahalle; myöhemmin he käyttiwät metalleja julkisiin kirjotuksiin; lakisäännöt ja muut tärkeät kirjotukset kirjotettiin aina pronssitauluille. Rätinkejä, kirjeitä ja muita wähäpätöisempiä kirjotuksia kirjotettiin wahalla päällystetyille taikka walkoisiksi maalatuille puutauluille. Wahatauluille kirjotettiin metallipiirtimellä, mutta maalatuille tauluille pensselillä. Näitä wahatauluja käytettiin wanhana aikana ja wielä keski-aikanakin papyruspaperin ja pergamentin ohessa.
Keski-aikana kirjotettiin tawallisesti pergamentille kirjeitä ja julkisia kirjotuksia. Ruotsissa ja Suomessa ei keskiaikana walmistettu paperia ensinkään. Ensimäinen paperitehas perustettiin Kustaa Waasan aikana Ruotsiin ja luultawasti paljon myöhemmin Suomeen. Mutta nyt on meillä jo Suomessakin useampia paperitehtaita, joissa paperia walmistetaan liinaryysyistä, oljista taikka puusta.
(S. T:n käännöksen mukaan).
Otollinen, Ulko-ilmaa wastaan kestäwä, Maali Puu-huoneitten Seinille
Oulun Wiikko-Sanomia 10, 10.3.1832
Kiehuta' puolen yheksättä (8½) kannua Joki-wettä kattilassa eli padasa, seota ja sulaa siihen wähitellen, ja wiriästi hämmentäin, 8 luotia wiheriätä kuparöökiä (witriol) ja 12 luotia hartsia, (kumpaisetki hienoksi surwottuna). - Wispaa' sitten keittoosi hienoja, sihatuita, Rukiisia jauhoja 1 naula, ja lisäksi 4 naulaa, taikka puna-multaa, eli keltamaalia, eli muutaki maali-multaa, sen jälkeen minkä karwaseksi tahot huoneesi seiniä. Wiimmeksi seota' maali-welliisi puolen toista pikaria (jungfrua) Lin-öljyä ja 12 luotia tawallisia suoloja, ja pyhi' sitä lientä seinilleki niin lämminnä kuin saatat.
10.5.08
Nytt bruk af anilinfärg.
Morgonbladet 6, 9.1.1873
För att gifwa kött, förnämligast korkpreparater, bättre färg har man i senaste tid begynt anwända anilinrödt. I och för sig sjelf är anilinrödt icke någon skadlig färg, men nuförtiden begagnas mycket arsenik för dejs tillwerkande, och derigenom blir anilinfärgen ytterst farlig för lif och helsa. I Tyskland warnas korffabrikanterna, för anilinfärgens bruk till ofwannämndt ändamål.
Maleriaffär. (Ilmoitus)
Kotka 20, 19.5.1888
Härmed underrättas den högtärade allmänheten att jag emottager alla slags målarearbeten och skall det alltid vara min sträfvan att utföraett godt och välgjordt arbete till billiga priser.
F. R. Welin
En blick på Japans växtlighet och dess begagnande.
Kotka 20, 19.5.1888
(Forts. från föreg. n:r.)
Silkesodlingen, som infördes i tredje århundradet e. Kr., är synnerligen viktig, emedan råsilket är Japans förnämsta exportartikel; men då den blott med afseende på att mullbärsträdets odling är ett vilkor för densamma tillhör ämnet för denna uppsats, må det blott nämnas, att den förr så blomstrande sidenfabrikationen gått mycket tillbaka, sedan silkeutförseln till Europa började. Bomullsodlingen infördes i Japan omkring 1600, men japanesarne ha ej utmärkt sig mycket på bomullsväfnadens område. För öfrigt odlas derjemte mera kända växter med spinnbara trådar åtskilliga, som ej äro detta. Såsom underlag för rishalmmattorna på boningshusens golf begagnas mattor gjorda af en tångart, som i Sverige kallas veketåg (Juncus effusus), af andra växter göras hattar,- regnkappor och tak, och af vissa pilarter, rotangpalmer och bamburör tillverkas hattar, lådor, dosor och korgar.
Färg- och garfämnen finna japanesarne inom sina öars artrika växtlighet. De er hålla indigoblått icke af Indigofer utan af Polygonum tinctorium, som odlas ända intill fyrtioförsta breddgraden, genom att underkasta dess blad en månadslång jäsning. Men många af de inhemska växtfargerna ha förlorat sin betydelse, sedan den europeiska industrins artificiella färger införts. Landtfolkets vanliga hamptygsdrägt är emellertid indigofärgad.
Rikdomen på sköntblommande växter är stor i Japan, och trädgårdsmästarens konst har äfven i hänseende på dem uträttat storverk, och det i mer än ett hänseende, då de sökt och lyckats att gifva åt många slags blommor ettbetydligt omfång. En mängd af våra vackraste och egendomligaste drifhusväxter - och deribland kamelian - härstamma från Japan. Och det är japanska trädgårdsmästares smak och omsorg vi ha att tacka för att en del växter ha fläckiga blad, om nu detta djerfva försök att reformera naturens verk, som tycks ha slagit an på nutidens européer, är någon tacksamhet värdt. Hand i hand med smaken för jätteblommor ha i Japan gått vunnen för dvergträd, och det redan förårhundraden sedan, då den har framträdt i stammars och kronornas klippande och stubbande efter godtyckliga former — ett kränkande af naturens rätt, som märkligt nog från den yttersta Östern inverkade på den yttersta Vestern. Ty den trädstympningsmetod, som Lenotres' skola använde, hade hon erhållit af holländarne, som fått den af japanesarne. Till prydnadsväxterna räknas i Japan äfven bambuarterna och jättégräsen, jemte det att de användas till mångahanda tekniska ändamål, och de planteras såsom sådana vid skogsranden och i små lunder vid templen och byarna.
Utom de i det föregående anförda, för sina särskilda egenskaper viktiga träden må slutligen nämnas den ståtliga japanska cedern, som lemnar ypperligt byggnadstimmer, almen Zelkowa Keaki, hvars trä är för dyrt att användas till annat än konstindustriella ändamål, och pappersmullbärsträdet, af hvars bast det mjuka och sega, till fönsterrutor, lyktor, kappor hattar, näsdukar m. m. användbara papperet tillverkas. Huru, lämpliga många japanska träslag äro för den japanska konstskicklighetens utöfvande, finner man för öfrigt af de i Europa, tillgängliga profven derpå, liksom de stora botaniska trädgårdarna och drifhusen gifva ettbegrepp - om också svagt och ofullständigt - om de japanska trädens och prydnadsväxternas skönhet och egendomlighet.
(Forts. från föreg. n:r.)
Silkesodlingen, som infördes i tredje århundradet e. Kr., är synnerligen viktig, emedan råsilket är Japans förnämsta exportartikel; men då den blott med afseende på att mullbärsträdets odling är ett vilkor för densamma tillhör ämnet för denna uppsats, må det blott nämnas, att den förr så blomstrande sidenfabrikationen gått mycket tillbaka, sedan silkeutförseln till Europa började. Bomullsodlingen infördes i Japan omkring 1600, men japanesarne ha ej utmärkt sig mycket på bomullsväfnadens område. För öfrigt odlas derjemte mera kända växter med spinnbara trådar åtskilliga, som ej äro detta. Såsom underlag för rishalmmattorna på boningshusens golf begagnas mattor gjorda af en tångart, som i Sverige kallas veketåg (Juncus effusus), af andra växter göras hattar,- regnkappor och tak, och af vissa pilarter, rotangpalmer och bamburör tillverkas hattar, lådor, dosor och korgar.
Färg- och garfämnen finna japanesarne inom sina öars artrika växtlighet. De er hålla indigoblått icke af Indigofer utan af Polygonum tinctorium, som odlas ända intill fyrtioförsta breddgraden, genom att underkasta dess blad en månadslång jäsning. Men många af de inhemska växtfargerna ha förlorat sin betydelse, sedan den europeiska industrins artificiella färger införts. Landtfolkets vanliga hamptygsdrägt är emellertid indigofärgad.
Rikdomen på sköntblommande växter är stor i Japan, och trädgårdsmästarens konst har äfven i hänseende på dem uträttat storverk, och det i mer än ett hänseende, då de sökt och lyckats att gifva åt många slags blommor ettbetydligt omfång. En mängd af våra vackraste och egendomligaste drifhusväxter - och deribland kamelian - härstamma från Japan. Och det är japanska trädgårdsmästares smak och omsorg vi ha att tacka för att en del växter ha fläckiga blad, om nu detta djerfva försök att reformera naturens verk, som tycks ha slagit an på nutidens européer, är någon tacksamhet värdt. Hand i hand med smaken för jätteblommor ha i Japan gått vunnen för dvergträd, och det redan förårhundraden sedan, då den har framträdt i stammars och kronornas klippande och stubbande efter godtyckliga former — ett kränkande af naturens rätt, som märkligt nog från den yttersta Östern inverkade på den yttersta Vestern. Ty den trädstympningsmetod, som Lenotres' skola använde, hade hon erhållit af holländarne, som fått den af japanesarne. Till prydnadsväxterna räknas i Japan äfven bambuarterna och jättégräsen, jemte det att de användas till mångahanda tekniska ändamål, och de planteras såsom sådana vid skogsranden och i små lunder vid templen och byarna.
Utom de i det föregående anförda, för sina särskilda egenskaper viktiga träden må slutligen nämnas den ståtliga japanska cedern, som lemnar ypperligt byggnadstimmer, almen Zelkowa Keaki, hvars trä är för dyrt att användas till annat än konstindustriella ändamål, och pappersmullbärsträdet, af hvars bast det mjuka och sega, till fönsterrutor, lyktor, kappor hattar, näsdukar m. m. användbara papperet tillverkas. Huru, lämpliga många japanska träslag äro för den japanska konstskicklighetens utöfvande, finner man för öfrigt af de i Europa, tillgängliga profven derpå, liksom de stora botaniska trädgårdarna och drifhusen gifva ettbegrepp - om också svagt och ofullständigt - om de japanska trädens och prydnadsväxternas skönhet och egendomlighet.
Johan Lindqwist Torniossa. (Värjärin ilmoitus)
Kaiku 40, 5.10.1878
Johan Lindqwist Torniossa. Koska olen alottanut wärjärin liikkeen tässä kaupungissa, saan sen johdosta kunnioitettawalle yleisölle ilmoittaa, että wastaanotan kaikkea ammattiini kuulumaa työtä, sekä kotona että Kemissä joulukuussa olewilla toripäiwillä; jo toiwon hywällä työllä ja kohtuullisilla hinnoilla woittawani yleisön suosion.
Johan Lindqwist.
Wärjäri Torniossa.
Asuwa: P. Niskanderin lesken talosaa.
"Tornion Wärjäri."
Kaiku 40, 5.10.1878
"Tornion Wärjäri." (Ylitorniolta 11/9 78.) Pellot on leikattu, heinästä heti päästään, riihestä kuuluu koputus ja myllyn eteen on ilmaunut hewonen. — Wuosi tuli huononpuoleinen kehnommissa syrjäpaikoissa ja wielä mataloissa wäylänrantamaissakin, joissa kewätulwa waltasi pellot alleen, että ei saatu siementä maahan ennenkuin liki Juhannusta. Niin ne jäi pahoin keskiin. Joita sitten "Kuuraströömi" koitti walmistella. Waan tyytywäinen kuiteukiu saattaa olla ja kiitollinen nykyseen satoon, sillä se tuli nyt sen määränen, että on tieto kewäillä mitä peltoon pannaan, josta sopii toiwoa toisti taas parempaa satoa. Potaatimaita prässäsi täälläkin tuo sama muuallakin tunnettu pohjolan wanhus samoina öinä kuin on muistakin kunnista Oulun ympärillä kirjoitettu ja jota prässäystä Oululaiset ennen nimitit "Tornion Wärjärin" työksi, waikka se oikeastaan näkyy olewan jäätuntureista lähteneen pohjatuulen kulettaman "Kuuraströömin" työtä; ja se prässi wärjäreillekin pottumaat Torniossa.
---------------
Kaiku 45, 9.11.1878
Onkohan soweliasta?
Onkohan soweliasta? Tämmöisen kysymyksen teemme niille, jotka kurjalla wiisastelulla kirjoittawat sanomalehtiin Luojan töistä. Wiittaamme waan kirjoitukseen "Tornion wärjäri" Kaikun 40:sä numerossa, joka suinkaan ei ole ainoa lajiansa eikä yksinään Kaikussa. Soisimme että joka tahtoo neroansa sillä alalla näyttää, tekisi sen puhuessaan tai kirjoittaissaan halwemmista asioista
kuin katowuosista, hallasta y. m. s. Kansamme pitää, Jumalan kiitos, wielä yleensä taiwaan luojan wuodentulonki siunaajana, katowuoden kansalle kuritukseksi lähettäjänä. Onkohan se sitten joku "korjattawa epäkohta" sekin asia? Kysymme waan, waatimatta wastausta.
Kansalainen.
"Tornion Wärjäri." (Ylitorniolta 11/9 78.) Pellot on leikattu, heinästä heti päästään, riihestä kuuluu koputus ja myllyn eteen on ilmaunut hewonen. — Wuosi tuli huononpuoleinen kehnommissa syrjäpaikoissa ja wielä mataloissa wäylänrantamaissakin, joissa kewätulwa waltasi pellot alleen, että ei saatu siementä maahan ennenkuin liki Juhannusta. Niin ne jäi pahoin keskiin. Joita sitten "Kuuraströömi" koitti walmistella. Waan tyytywäinen kuiteukiu saattaa olla ja kiitollinen nykyseen satoon, sillä se tuli nyt sen määränen, että on tieto kewäillä mitä peltoon pannaan, josta sopii toiwoa toisti taas parempaa satoa. Potaatimaita prässäsi täälläkin tuo sama muuallakin tunnettu pohjolan wanhus samoina öinä kuin on muistakin kunnista Oulun ympärillä kirjoitettu ja jota prässäystä Oululaiset ennen nimitit "Tornion Wärjärin" työksi, waikka se oikeastaan näkyy olewan jäätuntureista lähteneen pohjatuulen kulettaman "Kuuraströömin" työtä; ja se prässi wärjäreillekin pottumaat Torniossa.
---------------
Kaiku 45, 9.11.1878
Onkohan soweliasta?
Onkohan soweliasta? Tämmöisen kysymyksen teemme niille, jotka kurjalla wiisastelulla kirjoittawat sanomalehtiin Luojan töistä. Wiittaamme waan kirjoitukseen "Tornion wärjäri" Kaikun 40:sä numerossa, joka suinkaan ei ole ainoa lajiansa eikä yksinään Kaikussa. Soisimme että joka tahtoo neroansa sillä alalla näyttää, tekisi sen puhuessaan tai kirjoittaissaan halwemmista asioista
kuin katowuosista, hallasta y. m. s. Kansamme pitää, Jumalan kiitos, wielä yleensä taiwaan luojan wuodentulonki siunaajana, katowuoden kansalle kuritukseksi lähettäjänä. Onkohan se sitten joku "korjattawa epäkohta" sekin asia? Kysymme waan, waatimatta wastausta.
Kansalainen.
Pernanpoltto
Hämäläinen 57, 18.7.1885
(Läänin eläinlääkärin lähettämä.)
Pernanpoltto eli rutto on tarttuwa tauti, joka turmelee (angriper) kaikkia lämpö-weisiä eläwiä.
Se ilmestyy useasti kuumalla ja kuiwalla suwen ajalla. Tauti on alussa niin äkkinäinen, ettei mitään ulkonaista merkkiä näy, niin että terween näkönen elokka kaatuu ja kuolee; sieramista ja muista läwistä juoksee weri.
Taudin alussa owat ne lewottomia, katselewat siwullensa ja horjuwat; iho on kuuma, wälistä kylmä, hengitys raskas ja haisewa, ruokahalu kadonnut - myöskin märehtiminen ja maito lakkaa.
Kun tauti äkkinäisenä muutaman wuorokauden on kestänyt - alkaa se wähän hiljasemmin, (niinkuin mätä kuumetauti), ja useaan paikkaan ihoon nousee ajoksia, jotka enenewät enenemistään.
Sairaat erotetaan terweistä j. n. e. Katso asetusta wuodelta 1864.
Lihawia hywin kuorituita isketään taudin alussa, (waan laihoja ei,) ja waletaan kylmällä wedellä ja hierotaan olkipatukoilla.
Jos paisukkeita ilmautuu ei myöskään saa iskeä. Juomaksi tarjotaan kaiwowettä, johon yhteen ämpäriin sekotetaan 1 eli 2 luotia wihtrilliöljyä eli lusikallinen karpooli happoa ja wähän jauhoja.
Jos suuhun sisälle kaadetaan, sekotetaan yksi teelusikallinen Karpooli happoa puoleentoista kortteliin wettä ja annetaan joka tunnin päästä. - muistutuksella, ettei hewosen päätä kiskota liian korkealle - ja wähissä osissa nieltäwäksi, niin ettei aine mene henkikurkkuun, josta seuraisi kuolema.
Lawemanki ruisketta kylmästä wedestä usea kerta päiwässä.
Ajoksiin, jos ne owat pehmeitä, hakataan pieniä läpiä ja woidellaan joko petroli-öljyllä, tärpätillä elikkä kloor kalkki wedellä (2 luotia kloor-kalkia puoleen tuoppiin wettä).
Seuraawaa sekotusta on menestyksellä käytetty:
¼ luotia konsionelliä hierotaan hienoksi. Amoniakkia 8 luotia sekotetaan.
Tästä sekotuksesta annetaan täysikaswaneelle yksi teelusikallinen puolessatoista korttelia wettä, joka tunnin päästä. Nuoremmalle wähempi.
Parman puremia watsan alta estetään sinisellä sawiwellinkillä, joka myöskin sulattaa muutamia ajettuneita paikkoja.
Uittaminen elikkä wedellä walaminen kuumalla ilman-ajalla on terweydeksi.
(Läänin eläinlääkärin lähettämä.)
Pernanpoltto eli rutto on tarttuwa tauti, joka turmelee (angriper) kaikkia lämpö-weisiä eläwiä.
Se ilmestyy useasti kuumalla ja kuiwalla suwen ajalla. Tauti on alussa niin äkkinäinen, ettei mitään ulkonaista merkkiä näy, niin että terween näkönen elokka kaatuu ja kuolee; sieramista ja muista läwistä juoksee weri.
Taudin alussa owat ne lewottomia, katselewat siwullensa ja horjuwat; iho on kuuma, wälistä kylmä, hengitys raskas ja haisewa, ruokahalu kadonnut - myöskin märehtiminen ja maito lakkaa.
Kun tauti äkkinäisenä muutaman wuorokauden on kestänyt - alkaa se wähän hiljasemmin, (niinkuin mätä kuumetauti), ja useaan paikkaan ihoon nousee ajoksia, jotka enenewät enenemistään.
Sairaat erotetaan terweistä j. n. e. Katso asetusta wuodelta 1864.
Lihawia hywin kuorituita isketään taudin alussa, (waan laihoja ei,) ja waletaan kylmällä wedellä ja hierotaan olkipatukoilla.
Jos paisukkeita ilmautuu ei myöskään saa iskeä. Juomaksi tarjotaan kaiwowettä, johon yhteen ämpäriin sekotetaan 1 eli 2 luotia wihtrilliöljyä eli lusikallinen karpooli happoa ja wähän jauhoja.
Jos suuhun sisälle kaadetaan, sekotetaan yksi teelusikallinen Karpooli happoa puoleentoista kortteliin wettä ja annetaan joka tunnin päästä. - muistutuksella, ettei hewosen päätä kiskota liian korkealle - ja wähissä osissa nieltäwäksi, niin ettei aine mene henkikurkkuun, josta seuraisi kuolema.
Lawemanki ruisketta kylmästä wedestä usea kerta päiwässä.
Ajoksiin, jos ne owat pehmeitä, hakataan pieniä läpiä ja woidellaan joko petroli-öljyllä, tärpätillä elikkä kloor kalkki wedellä (2 luotia kloor-kalkia puoleen tuoppiin wettä).
Seuraawaa sekotusta on menestyksellä käytetty:
¼ luotia konsionelliä hierotaan hienoksi. Amoniakkia 8 luotia sekotetaan.
Tästä sekotuksesta annetaan täysikaswaneelle yksi teelusikallinen puolessatoista korttelia wettä, joka tunnin päästä. Nuoremmalle wähempi.
Parman puremia watsan alta estetään sinisellä sawiwellinkillä, joka myöskin sulattaa muutamia ajettuneita paikkoja.
Uittaminen elikkä wedellä walaminen kuumalla ilman-ajalla on terweydeksi.
9.5.08
Felling Zinc Oxide (Felling-sinkkioksiidin (sinkkivalkoisen) synty ja kehitys)
[2]
[3]
Esipuhe
Tervehdimme mitä suurimmalla mielihyvällä propagandan, »Ostakaa Englantilaista», järjestämistä Suomeen, joka suo meille tilaisuuden lähestyä nykyisiä ja tulevia liikeystäviämme Suomessa.
THE FELLING ZINC OXIDE COMPANY'lla on jo useita liikeystaviä mannermaalla, jotka ovat yhtiön valmisteiden jatkuvan ja kasvaneen kysynnän muodossa selvästi ilmaisseet pitävänsä arvossa tuotteemme laatua ja toimitustapaa.
Nämä seikat ovat olleet omiaan kannustamaan meitä pyrkimään liikeyhteyteen Suomen kuluttajien kanssa esittelemällä tämän kirjasen, minkä lisäksi toivomme, että asianomaisten maitten välillä kehittyy molemminpuoliseksi eduksemme yhäti lisääntyvä kauppavaihto.
[4]
[5]
FELLING-SINKKIOKSIIDIN (SINKKIVALKOISEN) SYNTY JA KEHITYS
Noin kaksikymmentä vuotta sitten oli sinkkioksiidin saanti enimmäkseen riippuvainen Pohjois-Amerikan Yhdysvalloista, Belgiasta ja Saksasta. Tätä tuotetta oli yritetty valmistaa Englannissa koko lailla vaihtelevin tuloksin. Täällä Felling Shore'ssa perustettiin kuitenkin pieni tehdas sinkkioksiidin valmistamiseksi »epäsuoraa» menetelmää noudattaen, nim. puhdasta metallisinkkiä käyttäen, siinä vakaassa uskossa, että näin valmistettu oksiidi on laadultaan parempaa kuin »suoraan tehty», sinkkimalmista valmistettu, oksiidi. Huomattiin, että voitiin valmistaa laadultaan erinomaista oksiidia, jolle aikaa myöten kehittyi yhä kasvava kysyntä. Vuoden vieriessä toisensa jälkeen parani oksiidin laatu jatkuvasti pysyväistä edistystä aikaansaaneen pätevän henkilökunnan ansiosta pitämällä alati silmällä jatkuvia parannuksia sekä asiakkaan eittämätöntä tyydyttämistä.
Nyt on alkuperäisen tehtaan alueella uudenaikainen rakennus nykyaikaisine välineineen ja tehokkaine uuneineen, joiden tuhansiin tonneihin nouseva valmistuskyky kykenee tyydyttämään yhä lisääntyvistä moninaisista tarkoituksista kasvaneen kysynnän. Viime vuosien ankarasta kilpailusta huolimatta olemme lujasti pitäneet kiinni periaatteesta, että laatu pääsee lopulta voitolle ja tähän mennessä on meillä syytä todeta, että tämä uskomme on ollut hyvin perusteltu. Pyrkimyksenämme on aina ollut valmistaa laadultaan mahdollisimman puhdasta oksiidia kohtuullisimpaan hintaan - lyhyesti sanottuna - jotta asiakkaamme voisi tehdä mahdollisimman edullisen oston.
Iskusanamme on »Laatu ja Palvelus».
[6]
SINKKIOKSIIDIN KÄYTTÖ
Maali ja emalji. Maalin ja emaljin valmistaja on sinkkioksiidin päätarvitsijoita ja nykyään teknillisen taidon ollessa korkealla vaatii hän oksiidia, joka tarkalleen vastaa laatumääritelmää. Väri, hiukkasen koko, öljynimeytyminen ja puhtaus ovat tärkeimmät seikat. Väriinsä nähden on sinkkioksiidi valkoisin maalipigmenteistä ja sitä käytetään sellaisenaan valkoisiin emaljeihin. Sentähden on aivan välttämätöntä, että perätysten toimitetut tavarat vastaavat valittua vakiolaatua. Oksiidin hiukkaskoko määrää erinäisissä rajoissa maalikerroksen kestävyyden, hienommat hiukkaset antavat lujemman kerroksen sekä paremman suojan sadetta ja ilmaston vaikutuksia vastaan.
Puhtaus on ilmeisista syistä tarpeen vaatima. Vieraat aineet ovat erittäin vahingollisia, sillä aiheutaainoastaan enemmän aikaa vaativaa jauhamista, vaan on, ettei lyijyä ole läsnä, sillä lyijyseokset muuttavat hentää koristeellisen maalaustyön esteettistä arvoa.
Felzo Brand Zinc Oxide täyttää tyydyttävästi nämä sekä monet muut vaatimukset. Me kiinnitämme alituista huomiota väriin, kuultamattomuuteen, puhtauteen j . n. e., joten nämä seikat eivät aiheuta hankaluuksia meidän asiakkaillemme. Ne, jotka ovat kanssamme kaupoissa, tietävät jo miten tosi tämä väite on, joten kehoitamme halukkaita asiakkaita koettamaan sitä.
Kumi-, eboniitti- ja siihen liittyvät alat. Kumitehtailija käyttöä monia väriaineita jonkun erityisen
[7]
ominaisuuden aikaansaamiseksi valmistetussa esineessä. Sinkkioksiidia käytetään tällä alalla vahvistusta aikaansaavana pääaineena, ja tehostajana sekä väriaineena sellaisten tavarain, kuten moottorin- ja polkupyöränrenkaiden ja letkujen, kalossien, kumisten kaapelieristysten, kumiletkujen j . n. e. valmistuksessa. Mitä suurin merkitys on sillä seikalla, että se on vapaata vieraista aineista, limamaisista hiukkasista sekä puhdasta. Vieraan aineen aiheuttamat vakavat seuraukset ovat riittävän selviä, joten ne eivät kaipaa sen enempää selvittelyä, mutta tarpeellista saattaa olla sanoa muutama sana hienoudesta sekä siitä, miten tärkeätä on, että se on vapaata lyijystä, kuparista, raudasta j. n. e. Yleisesti puhuen, mitä pienempi oksiidihiukkanen on, sitä suurempi on vetokestävyys ja hankausvastus. Tämän seikan merkitystä ei voida liiaksi korostaa sellaisten tavarain kuin sisärenkaiden, kumipohjien ja korkojen y. m. valmistuksessa. Liiallinen sisältö lyijyä, rautaa tai kuparia saa myöskin aikaan sellaisia tuloksia, joita tahdotaan välttää, sillä näiden metallien ruskeanmustat sulfiidit syntyvät kuuman vulkaniseerauksen aikana muuttaen kumiseoksen väriä.
Tietäen nämä epäkohdat olemme valmistaneet ryhmän oksiideja jotka ovat sopivia käytettäviksi eri tarkoituksiin kumialalla. (Katso sivua 11.) Tätä oksiidiryhmää käytetään kaikkialla maailmassa erittäin tyydyttävin tuloksin. Sitäpaitsi voitte meiltä saada jokaiseen tarpeeseenne haluamanne sopivan oksiidin sekä valmistettuna Teidän ohjeenne mukaisesti.
Painettu karttuuni. Karttuunin ja silkin painajat tarvitsevat valmistusmenetelmiinsä sellaista oksiidia, joka on täysin vapaata sorasta, sillä sen läsnäolo saattaa johtaa siihen, että hienot kudokset hankautuvat rikki tai katkeavat. Oksiidin täytyy sentähden olla rakenteeltaan yhdenmukaista sekä luonteeltaan sellaista, että se sekaantuu helposti sellaisiin liotusaineisiin kuten glyse-
[8]
riini ja vesi tasaisen tahnan tai voiteen muodostamiseksi.
Lyijy- ja rautapitoisuudella on myöskin merkityksensä, sillä eräitten prosessien aikana saattaa rikkiseoksista jäädä jälelle jätteitä kankaaseen, jolloin ne vastavaikuttavat aikaansaaden edellämainittuja epäpuhtauksia muodostamalle harmahtavia sulfiideja. Kun väri muuttuu tällä tavalla on tuloksena tahraantuneen ja haalistuneen näköinen kuvio. Sentähden on tarpeen, että lyijy- ja rautapitoisuus pysytetään karttuuninpainajien asettamissa rajoissa, jotka valittuaan jonkun erityisen oksiidilajin voivat näinollen luottaa siihen, että kelvollisia tuloksia voidaan aikaansaada.
Farmaseuttiset valmisteet. Sinkkioksiidi muodostaa pääaineksen kauneudenhoitoaineiden, kuten kasvo- ja ihojauheitten, hammastahnan, huuhdevesien j. n. e. valmistuksessa ja sitä käytetään myöskin sinkkivoiteen ja muiden parannusaineiden valmistukseen. Silloin kun on kysymys sinkkioksiidin ja muiden siitä saatujen tuotteiden käyttämisestä ihmisen ruumiiseen, joko sisällisesti tai ulkonaisesti, on puhtaus tuiki välttämätön, sillä myöskin pienet määrät lyijyä ja arseniikkia vaikuttavat vaarallisesti. Farmakopean määritelmät ovatkin syntyneet juuri tästä syystä näitä valmisteita käyttävän suuren yleisön terveyden turvaamiseksi.
Me valmistamme poikkeuksellisen puhdasta oksiidia, joka ei vastaa ainoastaan Englannin farmakopean ja Yhdysvaltain farmakopean asettamia määräyksiä, vaan se on todellakin ylivoimainen farmaseuttinen laatuoksiidi. Tätä tuotetta toimitetaan hiutaleisessa tilassa taikka puristettuna tarpeitanne vastaavaan tiiviyteen.
---------
Olemme pyrkineet antamaan edellisillä sivuilla kuvauksen sinkkioksiidin pääasiallisesta käytöstä, mutta tilan puutteessa on voitu antaa ainoastaan lyhyt katsaus.
[9]
Myöskin on mainittava toisia tarkoituksia, joihin sitä käytetään, kuten tulitikkujen, linoleumin, porsliinin, lasitettujen tiilien, sinkkikromin, seinäpaperin, saippuaa, painomusteen j. n.e. valmistukseen, joilla teollisuuksilla on kullakin omat vaatimuksensa, joihin kaikkiin me toimitamme sikkioksiidia.
Felzo Brand sinkkivalkoista käyttävät monissa, mitä erilaisimmissa valmistusmenetelmissä, sellaiset liikkeet, joiden nimet ovat talouden alalla tunnetut kaikkialla maailmassa.
Felzo Brand -merkkiä käytetään jokaisessa huomattavassa maailman teollisuusmaassa ja me lähetämme tavaraa joka viikko ja kuukausi mantereelle, Kanadaan, Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin - aina Vancouver'ista itään maapallon ympäri aina Kiinaan.
The Felling Zinc Oxide Company'n nimi on nykyään yleisesti tunnettu luotettavuuden tunnusmerkkinä, joten pyydämm tiedustelujanne ja tilauksia ollen vakuutettuja siitä, ettei kukaan valmistaja voi vakavammin ponnistella kuin me silloin kun on kysymyksessä asiakkaan tyydyttäminen mahdollisimman suuressa määrässä.
Toiset ovat tyytyväisiä meihin - uskokaa siis tilauksenne meille.
THE FELLING ZINC OXIDE COMPANY
FELLING SHORE
FELLING-ON-TYNE
ENGLANTI
[10]
MÄÄRITELMÄT:
Valkoinen Sinetti
Palamishäviö 0,05
PbO 0,03
Fe2O3 0,001
Al2O3 0,0005
Cl
SO3ZnO 99,92
---------------
100,00
Kosteus 0,10-0,15
Vihreä sinetti
Palamishäviö 0,05
PbO 0,08
Fe2O3 0,001
Al2O3 0,001
Cl
SO3
ZnO 99,87
---------
100,00
Kosteus 0,10-0,15
No. 1. Punainen Sinetti
Palamishäviö 0,05
PbO 0,10
Fe2O3 0,001
Al2O3 0,001
Cl
SO3
ZnO 99,85
-------------
100,00
Kosteus 0,10-0,15
[11]
No. 1. Punainen Sinetti
Palamishäviö 0,05
PbO 0,12
Fe2O3 0,002
Al2O3 0,001
Cl
SO3
ZnO 99,80
-------------
100,00
Kosteus 0,10-0,15
Kumiin käytettävä laatu.
Me voimme toimittaa kumiin käytettävää laatua, joka pystyy tyydyttämään kaikenmallisia kumitavaroita valmistavien tehtailijain yksityiskohtaiset vaatimukset.
Toimittamamme laadut sisältyvät seuraavaan ryhmittelyyn:
Palamishäviö 0,05 - 0,05
PbO 0,1 - 0,25
Fe2O3 0,0005- 0,002
Al2O3 0,0005- 0,001
CuO -
MnO2 .
NiO -
Cl -
SO3 -
ZnO 99,94 - 99,70
-------------
100,00 - 100,00
Kosteus 0,10-0,15
[12]
Farmaseuttinen sinkkioksiidi
Tämä tuote voidaan toimittaa Englannin tai Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain farmakopean standardien mukaisesti ja se on epäilemättä korkealaatuinen farmausettinen oksiidi. Se voidaan puristaa tai laittaa Teidän erityisiä vaatimuksianne vastaavaiseksi.
Tilgmannin Kirjapaino, Helsinki
8.5.08
Maalareille / Wärjäreille (mainos)
Ahti 13, 1.4.1880
Maalareille:
Kimröökiä, sinkkiwalkoa, lyijywalkoa, terrasiennaa, kruununkeltaa, keltamultaa, Pariisin ja Berliinin sinistä, Spanian wehriäistä, umbraa y. m. m. sekä kostutettua liitua, öljyynjauhettua walkoista, keltaista, sinistä ja wehriäistä wäriä sekä öljyä, tärpättiä, kupaalia ja lakkakiilloksia.
E. A. Bäckman'illa.
Wärjäreille:
Suolahappoa, mieluimmin kosottain;
Tulikiwihappoa " "
Brisiljoa, wehriää witrilliä, sinistä ja walkoista alunaa ja oljaania sappiomenia, anelinia, punaista ja sinistä gredeliiniä, sandeliinia, kromsyrakalia, y. m. m.
Walkoista Amykkoa asustolle.
Asusto-, pesu- ja pesustus-saippuaa;
Pesu-pulweria;
Pöytä suolaa ja kiiltomustetta.
E. A. Bäckman'illa.
6.5.08
Dicco pintakäsittelymenetelmät
Dicco pintakäsittelymenetelmät
selluloosalakalla tapahtuvan huonekalujen, puusisusteitten y.m.s. pintakäsittelyn aineet ja työselitykset.
3:mas painos.
Julkaisija:
Tikkurilan tehtaat
Vernissa-, väri- ja lakkatehdas
Omistaja:
A. B. Schildt & Hallberg O. Y.
Tikkurila
HELSINKI
K. F. Puromiehen Kirjapaino O.-Y.
1939
2:SEN PAIN. ALKULAUSE.
»Dicco Pintakäsittelymenetelmät»-julkaisumme ensimäisen painoksen ilmestymisen jälkeen on huonekalujen, puusisusteitten y.m.s. selluloosalakalla tapahtuva pintakäsittely täydellisesti syrjäyttänyt muut pintakäsittelymenetelmät. Tätä on pidettävä epäämättömänä todisteena siitä, että selluloosalakalla tapahtuva pintakäsittely on täyttänyt kaikki sille asetetut toiveet.
Se suuri käyttö, jonka selluloosalakka on pintakäsittelyssä saavuttanut, on luonnollisestikin antanut oivallisia tilaisuuksia sekä työmenetelmien että aineiden perinpohjaiseen kokeilemiseen. Nojautuen sekä täten saamaamme käytännölliseen kokemukseen kuin myös lakkateollisuuden kehitykseen, on itse pinta -käsittelymenetelmiä tässä »Dicco Pintakäsittelymenetelmät»-julkaisumme toisessa painoksessa jonkinverran muutettu ja yksinkertaistutettu, niin että ne täydellisesti ovat sopusoinnussa nykyisen käytännön kanssa pintakäsittelymenetelmiä sovellettaessa.
Rohkenemme toivoa, että tässä esitelty selluloosalakkamenetelmien luokittelu osoittautuu myöskin Herroille Arkkitehdeille hyödylliseksi työselityksiä laadittaessa. Toivomme myöskin, että ne selvät, helppotajuiset nimitykset, jotka olemme tässä oppaassa ottaneet käytäntöön, poistavat tähän asti käytännössä olleiden vaihtelevien nimitysten aiheuttamat väärinkäsitykset.
Tässä toivossa suljemme tämän julkaisumme Herrojen Arkkitehtien, Puusepänliikkeenharjoittajien ja Maalarimestarien suo-
[4]
siolliseen huomioon. Samalla katsomme voivamme suositella tätä opasta myöskin oppikirjana käytettäväksi sellaisissa oppilaitoksissa, joissa veistonopetusta annetaan, kuten kotiteollisuus- ja kansankorkeakouluissa sekä ammattikouluissa.
Syyskuussa 1935.
TIKKURILAN TEHTAAT.
3:NEN PAINOKSEN ALKULAUSE.
Huonekalujen, puusisustusten y.m. pintakäsittely selluloosalakalla suoritetaan edelleenkin samoja alkuperiaatteita ja menetelmiä noudattaen kuin siihen aikaan, jolloin »Dicco pintakäsittelymenetelmien» toinen painos julkaistiin.
Aikaisemmissa painoksissa olemme maininneet, että selostetut menetelmät sallivat jossain määrin poikkeuksia. On aivan Iuonnollista, että eräät huonekalutehtailijat kukin omasta puolestaan ovat koettaneet kehittää pintakäsittelymenetelmiä määrättyyn asianomaisen huonekalutehtailijan tavoittelemaan suuntaan. Tämä on luonnollisestikin johtanut siihen, että eräiltä tahoilta on lausuttu meille toivomuksia itse pintakäsittelyaineiden: lakan ja pulituurin erinäisistä ominaisuuksista. Tämän johdosta ovat Tikkurilan Tehtaat nyttemmin ryhtyneet valmistamaan paitsi »Dicco pintakäsittelymenetelmien aikaisemmissa painoksissa mainittua väritöntä selluloosahuonekalulakkaa,
Dicco Huonekalulakkaa 1043,
kahta muuta vakiotyyppiä:
Dicco Huonekalulakkaa N:o 1080 ja
Dicco Huonekalulakkaa N: o 1081.
[5]
Paitsi normaalilaatua,
Dicco Pulituuria N:o 10,
valmistetaan nyttemmin myöskin muita erikoispulituureja ja kiillotusnesteitä.
Samalla kun tässä tandomme korostaa sitä, että mahdollisuuksia vielä muittenkin erikoistyyppien kehittämiseksi on olemassa, haluamme kuitenkin mainita, että normaali selluloosahuonekalulakkamme, Dicco Huonekalulakka 1043, erikoisesti mitä kiillotettavuuteensa tulee on osoittautunut sopivaksi ja kevytkäyttöiseksi.
Koska olemme pyrkineet siihen, että »Dicco pintakäsittelymeneteImien» tämäkin painos pysyisi mahdollisimman selväpiirteisenä, emme ole tähän ottaneet tässä alkulauseessa mainittuja erikoislakkatyyppejä, sitä suuremmalla syyllä kuin Dicco Huonekalulakan N:o 1043 kysyntä yhä edelleen on monta vertaa suurempi kuin minkään muun selluloosahuonekalulakan. »Dicco Pintakäsittelymenetelmien» 3:s painos on siis yhtäpitävä sen toisen painoksen kanssa.
Tammikuulla 1939.
TIKKURILAN TEHTAAT.
[6]
SISÄLTÖ.
Siv.
johdanto 7
1. Aineet 10
DICCO Huonekalulakka 1043 (väritön) 10
» Huonekalulakat 1046-1048 (värilliset) 12
» Himmeälakka 1054 13
» Pohjustuslakka 44 14
» Thinner 1020 14
» Pulituuri 10 15
» Hiomaneste 66 17
» Hiomaöljy 1019 18
Tikkurilan Puuntäytteet 324-329 18
Tikkurilan kidepetsivärit 900-906 20
Kromipetsi 22
DICCO-pintojen puhdistusnesteitä 22
DICCO Kiiltoliuos 335 22
» Polisher 63 23
II. Pintakäsittelymenetelmät 24
A. Kovetusmenetelmät 27
I. Avokovetus . . . 27
DICCO Huonekalulakalla 1043 27
DICCO Himmeälakalla 1054 29
II. Täyskovetus 30
DICCO Huonekalulakalla 1043 30
DICCO Himmeälakalla 1054 31
B. KiillotusmeneteImät 31
III. Yksinkertainen kiillotus 33
IV. Hienokiillotus 34
hienohuokoisten puulajien käsittely 34
isohuokoisten puulajien käsittely 35
V. Himmeä hienokiillotus (mattapuleeraus) 36
Hienohuokoisten puulajien käsittely 36
isohuokoisten puulajien käsittely 36
III. Työvälineet 40
Siveltimet 40
Kiillotustullo 41
Sikli eli kaavinlevy 42
Hiomapaperi 42
IV. DICCO-taulukko 43
[7]
Johdanto.
Aikojen kuluessa on huonekalujen pintakäsittely läpikäynyt monta kehitysvaiheita. Alunperin oli pintakäsittelyn tarkoituksena suojella huonekalujen pintoja, mutta vähitellen kiinnitettiin huomio myöskin esteettisiin näkökohtiin. Samalla kun esineen pinta suojeltiin ulkonaisia vaikutteita vastaan, tahdottiin se myöskin kaunistaa ja kulttuurin jatkuvan hienostumisen rinnalla kehittyi myöskin huonekalujen pintakäsittely, kunnes se n.s. ranskalaisessa kiillotuksessa saavutti huippukohtansa.
Ranskalaisella kiillotusmenetelmällä saavutetaan ulkonäöltään sangen hieno ja miellyttävä pinta, joka on kuitenkin verrattain arka. — Tällä menettelytavalla on vielä se paha varjopuoli, että se on erittäin työtä ja aikaa vaativa, jonka vuoksi sen sovelluttaminen tulee nykyään käytännössä sangen kalliiksi.
Joitakin vuosikymmeniä sitten kehitettiin uusi pintakäsittelymenetelmä, n.k. amerikkalainen kiillotusmenetelmä, joka saavutti jalansijaa varsinkin konttorikalustoteollisuudessa. Tämä menettelytapa on käytännössä joutuisampi kuin ranskalainen ja myöskin sillä saavutetaan kauniita tuloksia. Pinta on kuitenkin tässäkin tapauksessa arka kestämään mekaanisia vaikutteita.
Uuteen ja merkittävään vaiheeseen joutui pintakäsittely kun selluloosahuonekalulakat n. vuosikymmen sitten esiintyivät. Voidaan sanoa, että pintakäsittelyaineiden ihanne
[8]
oli silloin keksitty, ihanne ainakin varemmin käytännössä olleisiin aineisiin verrattuna. Käyttämällä pintakäsittelyssä selluloosalakkoja saadaan pintoja, joiden ulkonäössä ei enää ole toivomisen varaa; pintakäsittely voidaan suorittaa huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin mitään muuta menetelmää sovelluttaen ja tulokseksi saatu pinta on ainutlaatuisen kestävä. Se on kova, mutta samalla niin kimmoisa, että se ei säröile; se kestää paitsi mekaanisia vaikutteita, myöskin vettä, saippualiuoksia, alkoholipitoisia nesteitä, happoja y.m
Pintakäsittely selluloosalakalla tapahtuu lyhyesti siten, että lakka ensin sivellään pinnalle, lakka saa sitten kuivua, jonka jälkeen seuraa lakkapinnan loppukäsittely. Loppu-käsittely voi tapahtua usealla eri tavalla, riippuen siitä, millainen lopputulos halutaan saada. Hyvää selluloosalakkaa on helppo sivellä ja nopea loppukäsittely on mahdollinen. Kun selluloosalakan kuivuminen tapahtuu muutamassa kymmenessä minuutissa ja lakka kovettuu läpeensä 2-4 tunnissa, on selvää, että työkustannukset selluloosalakkaa käytettäessä rajoittuvat niin pieniksi kuin suinkin on ajateltavissa.
Jos verrataan ranskalaista kiillotusmenetelmää selluloosalakkamenetelmään, jolla saadaan ulkonäöltään samanlainen pinta, huomataan, että ranskalaisessa menetelmässä nousevat työkustannukset huomattavasti korkeammiksi kuin selluloosalakkamenetelmässä.
Jos sitäpaitsi kiinnitetään huomiota kyseessä olevien pintojen kestävyyteen ja vastustuskykyyn, muodostuu selluloosalakkamenetelmä ratkaisevasti edullisemmaksi huolimatta siinä käytettävien pintakäsittelyaineiden jonkin verran kalliimmasta hinnasta. — Öljyhuonekalulakkaan verrattuna tuntuu hyvä selluloosalakka hieman kalliilta, mutta määriteltäessä selluloosalakan käyttömahdollisuuksia ei huomiota voida kiinnittää yksinomaan hintakysymykseen. Huomioon
[9]
on myöskin otettava se ajansäästö, joka selluloosalakkamenetelmää sovelluttaen saavutetaan sekä ennen kaikkea se suuri ero niin hyvin laadussa kuin esteettisessä suhteessa, joka selluloosa- ja öljylakoilla käsitellyillä pinnoilla on.
Ero selluloosa- ja öljylakkojen välillä on jo olennainen. Kun öljylakan pinnan muodostavat pääainekset ovat kuivuvia öljyjä ja kopaaleja, on selluloosalakan pääaines »nitroselluloosa». Selluloosalakan pinnan muodostavat ainekset ovat paitsi nitroselluloosaa, vähäinen määrä kopaalia ja »pehmennysaineita». Nitroselluloosa, kopaali ja pehmennysaineet ovat selluloosalakassa liuenneina orgaanisiin liuotusaineisiin (joita ovat esterit, ketonit ja alkoholit). — Öljylakan kuivuminen on pääasiassa kuivuvien öljyjen hapettumista (oksideerautumista), kun taas selluloosalakan kuivuminen tapahtuu yksinomaan huotusaineiden haihtumisen kautta. Kuivuvien öljyjen hapettuminen on suhteellisen hidasta ja tähän verrattuna tapahtuu selluloosalakkojen liuotusaineiden haihtuminen muutamassa hetkessä, jolloin saadaan selluloidia muistuttava pintakalvo.
Pintakäsittely selluloosalakalla ja niihin kuuluvilla valmisteilla eroaa huomattavasti vanhempiin menetelmiin kuuluvilla aineilla toimitettavasta käsittelystä. Sitäpaitsi on vielä eroavaisuuksia eri tehtaiden valmistamien selluloosalakkojen ja muiden selluloosalakkamenetelmässä tarvittavien valmisteiden käyttötavoissa. Lähinnä näitä seikkoja silmälläpitäen ovat Tikkurilan Tehtaat laatineet tämän pintakäsittelyoppaan ja kun opasta laadittaessa on silmälläpidetty Tikkurilan Tehtaiden valmistaman
DICCO Huonekalulakkaa N:o 1043,
kutsutaan nyt käsilläolevaa ohjekirjasta nimellä
DICCO Pintakäsittelymenetelmät.
[10]
DICCO Pintakäsittelymenetelmät.
Selluloosalakalla
tapahtuvan huonekalujen, puusisusteitten y.m.s.
pintakäsittelyn aineet ja työselitykset.
------------
I. AINEET.
DICCO Huonekalulakka 1043. 1)
DICCO Huonekalulakka 1043 on paraslaatuinen, väritön selluloosahuonekalulakka. Se omaa harvinaisen suuren kimmoisuuden sekä vahvuuden ja kovuuden, jotka vaikuttavat sen, että tällä lakalla käsitelty pinta käytännöllisesti katsoen kestää kaikkia sekä mekaanisia että kemiallisia rasituksia. Se kestää erinomaisen hyvin sekä kylmää että kiehuvaa vettä, saippualiuoksia, spriipitoisia nesteitä, happoja yms.
DICCO Huonekalulakka 1043 tekee pintakäsittelyn mahdolliseksi huomatta vasti lyhyemmässä ajassa kuin muut, vanhemmat pintakäsittelyaineet ja tällä lakalla voidaan aikaansaada ensiluokkaisia sekä loistokiiltoisia että silkkivivahteisia ja samettihimmeitä pintoja.
1) Katso 3:nnen pani. alkulaus.
[11]
DICCO Huonekalulakka 1043 kuivuu n. 1/2 tunnissa tavallisessa huonelämmössä. Tästä nopeasta kuivumisesta seuraa, että tällä lakalla käsitelty pinta pysyy tomuttomana ja puhtaana. Lakka tulee läpeensä kovaksi n. 4 tunnin kuluessa, jolloin uusi sively voidaan tehdä.
DICCO Huonekalulakkaa 1043 voidaan käyttää sekä ruiskulla että siveltimellä. Sivelyyn on käytettävä pehmeätä lakkasivellintä ja sively tehtävä runsaasti ja tasaisesti, sivellinveto sivellinvedon viereen puun pitkittäissuuntaan. Poikittainkäyviä sivellinvetoja on vältettävä. Sitä osaa lakatusta pinnasta, millä lakka jo on ruvennut sitkistymään, ei myöskään saa uudelleen kosketella siveltimellä. Suurempien pintojen lakkaukseen on käytettävä mahdollisimman leveätä sivellintä; listoja, pöydänjalkoja y.m.s. varten taas mieluummin käsiteltävänä olevan pinnan levyistä sivellintä.
Lakattaessa sivellintä ei pidä viedä liian kevein ottein, koska tällöin mahdollinen siveltimen »hyppely» aiheuttaa epätasaisuuksia lakkakalvoon. Ei kuitenkaan pidä myöskään käsitellä sivellintä liian raskaasti. Varsinkin toista tai kolmatta sivelyä vedettäessä on varottava, ettei liian kauan sivellä yhtä kohtaa, koska tällöin edellinen ja kuivunut lakkakalvo saattaa pehmetä.
Kuta enemmän lakkaa otetaan siveltimeen, sitä keveämmin se luistaa. Koska selluloosalakan siveleminen on helpompaa, mitä runsaammin lakkaa käytetään, on luonnollista, että lakkaus mikäli mahdollista on tehtävä pintojen ollessa vaakasuorassa asennossa. Niinpä esim. kaappi lakataan selluloosalakalla siten, että ensin lakataan yksi sivu vaakasuorassa asennossa ja kun tämä lakkaus on alkanut sitkistyä ja kuivua, käännetään vuorostaan toinen sivu lakattavaksi j.n.e.
Pystysuorien pintojen sively ei kuitenkaan ole mahdotonta vaikkakin vaikeampaa. Pystysuoralle pinnalle ei
[12]
nimittäin voida jättää lakkaa yhtä runsaasti siveltynä kuin vaakasuoralle. Toisaalta on siveltimeen otettava runsaanlaisesti lakkaa, jotta se luistaisi kevyesti, mutta toisaalta ei saa jättää liian runsaasti lakkaa pystysuoralle pinnalle, koska lakka silloin voi ruveta valumaan.
DICCO Huonekalulakka 1043 ohennetaan tarvittaessa, esim. ruiskutusta varten, erikoisohennusnesteellä DICCO Thinner 1020. Tärpättiä, bensiiniä t.m.s. ei saa käyttää.
Selluloosalakan sively tai ruiskutus on toimitettava huonelämmössä eikä se saa tapahtua kosteassa ilmassa tahi kylmille pinnoille. Kosteus voi vaikuttaa sen, että lakkapinta harmaantuu eli pyrkii piimimään.
DICCO Huonekalulakkaa
valmistetaan myös värillisenä:
DICCO 1046 mahonginvärinen,
DICCO 1047 musta, ja
DICCO 1048 pähkinäpuunvärinen.
Näitä värillisiä lakkoja voidaan hyvin sekoittaa värittömään DICCO Huonekalulakkaan. Lakattaessa esim. mustaksi petsattua pintaa voidaan mustaa DICCO‑lakkaa 1047 sekoittaa värittämään DICCO-lakkaan
1043, jolloin saadaan syvempi musta pinta kuin jos käytettäisiin vain väritöntä lakkaa. Samoin voidaan sivellä esim. mahonginväristä DICCO-lakkaa 1046 puhtaalla jolloin koivupuulle, olloin puupinta värittyy samalla kuin se lakataan. On kuitenkin syytä ensin tehdä koesively sopivalla puunpalaselle ennenkuin lakattavaa esinettä käsitellään näillä värillisillä lakoilla jo senkin vuoksi, että nämät lakat ovat hieman vaikeammin siveltäviä kuin väritön lakka, mutta myös halutun väritystehon selville saamiseksi. Muuten on värillisiä DICCO-lakkoja käsiteltäessä
[13]
noudatettava samoja ohjeita, jotka koskevat väritöntä DICCO Huonekalulakkaa 1043.
Huom.! Tulenarkaa! DICCO-aineita ei pidä milloinkaan käsitellä lähellä avotulta.
Kustannus- ja menoarvion laatimisen helpottamiseksi mainittakoon, että hienokiillotuksessa on lakan kulutus neliömetriä kohti keskimäärin koivupinnalle 160-180 grammaa
ja täytetylle tammipinnalle 110-130 grammaa yhtä sivelyä kohden.
DICCO Huonekalulakkaa 1043 toimitetaan 1/16, 1/8, 1/4, 1/2 ja 1/1 gallonissa, 9, 25 ja 200 kilon astioissa sekä 1/4, 1/2 ja 1/1 naul. pulloissa.
DICCO Himmeälakka 1054.
DICCO Himmeälakka 1054 on selluloosa-huonekalulakka, joka kuivuessaan muodostaa kauniisti sametille vivahtavan ja vahausta muistuttavan pinnan. DICCO Himmeälakka N:o 1054 on sakean näköistä, mikä johtuu takkaan seostuneesta himmentämisaineesta. Lakkaa on ennen käyttöä sekoitettava tahi hain- mennettävä, muttasitä ei ole siveltävä ennenkuin hämmentäessä syntyneet ilmarakkulat ovat takasta hävinneet. DICCO Himmeälakkaa N:o 1054 voidaan sekä sivellä että ruiskuttaa. Ruiskutusta varten on lakka ohennettava DICCO Thinner'illä 1020. Muuten ovat DICCO Himmeälakan 1054 sivelyyn nähden samat ohjeet voimassa kuin DICCO Huonekalulakkaankin 1043 nähden. DICCO Himmeälakkaa 1054 levitetään yhteen tai kahteen kertaan. Jos puupinta ensin pohjustetaan DICCO pohjustuslakalla 44 tahi DICCO Huonekalulakalla 1043, jotka
[14]
hyvin soveltuvat pohjalakkoina DICCO Himmeälakalle 1054, on Himmeälakkaa levitettävä vain yhteen kertaan.
DICCO Pohjustuslakka 44.
DICCO Pohjustuslakka 44 on erikoislakka, tarkoitettu sellaisten pintojen pohjustus-sivelyyn, jotka on lakattava DICCO Huonekalulakalla 1043 tahi DICCO Himmeälakalla 1054. Tämän lakan tarkoituksena on huokoisten pintojen kyllästäminen ja siitä johtuva Huonekalulakan tai Himmeä-lakan menekin vähentäminen. DICCO Pohjustuslakkaa 44 käytetään niinmuodoin vain puupinnan ensimäisenä pohjustuksena.
DICCO Pohjustuslakka N:o 44 — tavall. väritön,
DICCO Pohjustuslakka »Extra» N:o 44 — erittäin vaalea.
Toimitetaan 1/16-1/1 gallonissa sekä 10, 25 ja 200 kgn astioissa ja 1/4,1/2, 1/1-pulloissa.
DICCO Thinner 1020.
DICCO Thinner 1020 on erikois-ohennusaine selluloosalakkoja varten. Käytetään tarvittaessa DICCO Huonekalulakan ja DICCO Himmeälakan ohentamiseen esim. ruiskutukseen sopivaksi.
Selluloosalakkaa ei saa ohentaa tärpätillä, bensiinillä tms., vaan ainoastaan sitä varten tarkoitetulla Thinner-nimisellä ohennusaineella. Samoin on ruiskut ja siveltimet, joita on käytetty selluloosalakka-käsittelyssä, puhdistettava Thinner'illä. Selluloosalakka- tai -väritahrat vaatteista ja käsistä poistetaan myös helpoimminThinnerillä.
[15]
Huom. ! Tulenarkaa!
Thinneriä ei saa käsitellä lähellä tulta! Palava savukekin voi sytyttää tämän nesteen liekkiin!
DICCO Thinner'iä 1020 toimitetaan 1/16, 1/8 1/4, 1/2 ja 1/1 gallonissa, 9, 25 ja 200 kilon astioissa sekä 1/4, 1/2 ja 1/1 naul. pulloissa.
DICCO Pulituuri 10.
DICCO Pulituuri 10 on väritön erikoispulituuri, jota käytetään selluloosalakalla lakattujen pintojen täyteenhierontaan ja hienokiillotukseen (kirkastamiseen). Täyteenhieronnalla tarkoitetaan viimeistä huokosten täyttämistä eli lakkapinnan tasoittamista, toisin sanoen lakan pehmittämistä ja ajamista (sulattamista) lakkauksen jälkeen vielä lakkapinnassa näkyviin huokossyvennyksiin. Ennen tätä hierontaa on lakkapinta kuitenkin ensin käsiteltävä tasosiklaus- tai tasohiontamenetelmää noudattaen, kuten työmenetelmäselityksessä selviää (Katso siv. 25).
Täyteenhieronta ja hienokiillotus suoritetaan n.k. kiillotustullon avulla (siv. 41). Kun tullo kostutetaan pulituurilla pidetään sen alitaso ylöspäin ja pulituuria kaadetaan tulloon hitaasti pitkin sen koko alitasoa. Pulituuri imeytyy tällöin tullon sisään, sieltä hierrettäessä jälleen valuakseen hitaasti kiillotettavaan pintaan. Kun näin on kaadettu pulituuria tulloon, kiedotaan se tiukasti pellavakangasriepuun (katso kuvaa N:o 5, sekä selostusta sivulla 41) ja hierretään kämmenpohjaa vastaan niin, että pulituuri tullosta kostuttaa kankaan lävitse. Aina kun pulituuria lisätään tulloon, on kangas otettava pois ja pulituuria kaadettava tullon alitasoon sekä kangas jälleen kiedottava tullon ympärille. Pellavakankaan
[16]
päälle ei pidä kaataa pulituuria. Kuva N:o 6 esittää tullon oikeassa asennossa kiillotettavalla pinnalla.
Täyteenhieronta toimitetaan siten, että DICCO Pulituurilla 10 kostutetulla tullolla hangataan pintaa rauhallisin, tasaisin ja voimakkain kiertoliikkein. DICCO Pulituurilla 10 on se ominaisuus, että se jonkin verran pehmittää eli sulattaa itse lakka-pintaa, joten lakka kiertäessä vähitellen ajautuu huokosiin.
Ensimmäistä hiertämistä varten on tullo kostutettava runsaammin ja alussa tulee kiertämisen käydä laajoin hiertoliikkein kunnes täyttämishiertoon tarvittava pehmeys on saavutettu, jolloin hiertämisrenkaita voi tiivistää kohdistaen ne aluksi pinnan niihin osiin, joissa on eniten huokosia auki.
Tulloa ei saa pysäyttää pinnalle, koska se silloin voi »polttaa» kiinni; täyteenhieronta-käsittelyssä ei myöskään pidä käyttää mitään öljyä. Täten hyvin täyteenhierottu pinta voidaan sen kuivuttua ja kovetuttua helposti hienokiillottaa DICCO Pulituurilla 10. Koska on vaikeata määritellä milloin täyteenhierottu pinta on riittävästi kovettunut on syytä jättää pinta lepäämään yli yön ennenkuin hienokiillotukseen ryhdytään.
Hienokiillotus toimitetaan siten, että hyvin säästävästi
pulituurilla kostutetulla kiillotustullolla hangataan pinta samalla tavalla kuin täyteenhierottaessa, mutta nyt koko-lailla keveämmin sekä käyttämällä muutama pisara puhdasta parafiiniöljyä, joka tipautetaan kiillotettavalle pinnalle. Muuta öljyä kuin paraffiiniöljyä ei pitäisi käyttää. Korkean kiillon saavuttamiseksi on kiillotusta jatkettava kunnes tullo on miltei kuiva. Tämä aikaansaadaan vaihtamalla käytetty pellavakangas uuteen kuivaan tahi kääntämällä kuiva puoli käytetystä kankaasta tullon alle. Kangas on tällöin aina painettava kämmenpohjalla tiiviisti kiinni tulloon. Nyt ei lisätä enää pulituuria eikä öljyä. Pinta kuivuu silloin öljyvapaaksi ja saavuttaa korkean kiiltonsa,
[17]
Pulituurin menekkiä on vaikea arvioida, koska se jossain määrin riippuu lakkapinnan kunnosta. Keskimäärin voitaneen kuitenkin laskea menekki täyteenhieronnassa 50-70 grammaksi ja hienokiillotuksessa 20-25 grammaksi neliömetriä kohti.
DICCO Pulituuria 10 toimitetaan 1, 5, 10 ja 50 litran sekä 1/4, 1/2 ja 1/1 naul. pulloissa.
DICCO Hiomaneste 66.
DICCO Hiomaneste 66 on liuos, jota käytetään vesihionnassa vedellä ja vesihiontapaperilla.
Jos hiomisessa käytetään yksinomaan vettä, tapahtuu usein, että hiekkapaperiin tarttuvat lakkahiukkaset muodostavat nystyröitä, jotka turmelevat paperin ja tekevät luomisen tehottomaksi. Sitä paitsi nämä nystyrät saattavat aikaansaada naarmuja hiottavaan pintaan.
DICCO Hiomaneste 66 estää hiekka-paperin pihkaantumisen. Hiomaneste ohennetaan ennen käyttämistä siten, että ylitä osaa kohden lisätään noin kymmenen osaa vettä seosta ravistetaan hyvin, jonka jälkeen tätä ohennettua koosta käytetään hiomisessa.
DICCO Hiomaneste 66 sisältää vedessä liukenevia öljyjä, jotka helpoittavat hiomista. Jos lakkapinta hionnan kestäessä veden haihtumisen takia tulisi liian öljyiseksi eli lihavaksi, lisätään vähäisen vettä, jolloin hiontaa jälleen voidaan jatkaa. Hionnan jälkeen on pinta tarkasti pestävä puhtaalla vedellä ja pyyhittävä hyvin kuivaksi, mieluimmin säämiskällä.
DICCO Hiomanestettä 66 toimitetaan 1/16, 1/8, 1/4, 1/2 ja 1/1 gallonissa sekä 1/4, 1/2 ja 1/1 naul. pulloissa.
[18]
DICCO Hiomaöljy 1019.
DICCO Hiomaöljy 1019 oli tärpättiä muistuttava neste, jota myös käytetään hiomanesteenä vesihionnassa, erittäinkin sellaisia kohtia hiottaessa, joiden lähellä oli peittämätöntä päätypuuta. Jos tällaisia kohtia hiottaessa käytetään vettä tai vesipitoista hiomanestettä, voi vesi helposti tunkeutua puuhun, aikaansaaden vahinkoa. Hiomaöljy seis ei ole vahingollinen tällaisissa tapauksissa.
DICCO Hiomaöljyä 1019 ei kuitenkaan voida käyttää silloin kun liioista toimitetaan kumisella hiomatuella (lossilla), koska se vaikuttaa liuottavasti kumiin.
Hionnan jälkeen on Hiomaöljy mitä tarkimmin pyyhittävä pois pinnalta.
DICCO Hiomaöljyä 1019 toimitetaan 1/16, 1/8, 1/4, 1/2 ja 1/1 gallonissa, 9 ja 25 kg. ast. sekä 1/4, 1/2 ja 1/1 naul. pulloissa.
Puuntäytteet N:o 324-329.
Tikkurilan Puuntäytteet ovat tarkoitetut käytettäviksi isohuokoisten puulajien pintojen täyttämiseen ennen lakkausta.
Tikkurilan puuntäytteet ovat valmistetut öljyaineista, eivätkä sisällä selluloosaa. Puuntäyte ohiennetaan tarpeen vaatiessa tärpätillä tai bensiinillä — ei Thinnerillä; samoin pestään puuntäytteen levittämiseen käytetyt siveltimet tärpätillä.
Tikkurilan puuntäytteitä voidaan edullisesti käyttää myös ruiskussa. Puuntäytteitä on kuutta pääväriä:
[19]
N:o 324. mahonkipuuta ja mahongin väriseksi petsattuja pintoja varten.
N:o 325. tummaksi petsattua tammipintaa varten.
N:o 326. vaaleaksi petsattua tai Petsaamatonta tammipintaa varten.
N:o 327. Pähkinäpuun väriseksi petsattuja pintoja varten.
N:o 328. mustaksi petsattuja pintoja varten.
N:o 329. väritöntä.
Nämä eri värit ovat kuitenkin, mustaa lukuunottamatta, niin heikosti väritettyjä, etteivät ne turmele tai peitä puun omaa väriä tahi sitä väriä, jolla puun pinta ennen täyttämistä on väritetty. Ainoastaan puun huokoset tulevat hieman väritetyiksi, saaden täyttämiseen käytetyn puuntäytteen värin. Jotta käsitelty pinta tekisi kauniin vaikutuksen, tulee puuntäytteen olla ainakin hieman tummempaa kuin petsin.
Erivärisiä puuutäytteitä voidaan hyvin sekoittaa toisiinsa. Yllämainittu väritön puuntäyte N:o 329 ei ole kuitenkaan aivan väritöntä, vaan heikosti väritettyä; aivan värittömän puuntäytteen käyttäminen ei ole suositeltavaa, sillä sellaista käytettäessä on se vaara tarjolla, että puupinnan huokoset aikaa myöten saavat valkoisen vivanduksen.
Tikkurilan Puuntäytettä sivellään siveltimellä tahi trasselitukolla runsaanlaisesti täytettävälle pinnalle. Kun näin levitetty puuntäyte on saanut imeytyä pintaan ja käynyt himmeäksi, mikä kestää noin 1/2 tuntia, hierotaan sen pintaan vielä säkkikangasrievulla, jonka jälkeen pinta pyyhitään puhtaaksi. Sekä sisäänhieronta että pyylikiminen on tehtävä puun poikittaissuuntaan, sillä jos se tehdään puun pitkittäissuuntaan, voi puuntäyte jossain määrin nousta huokosista pois.
Jos puuntäytettä on sivelty pinnalle liian paksulta, voi kuivuneen, liiallisen puuntäytteen poistaminen säkkikan‑
[20]
kaalia hieroen olla raskasta. Tällöin usein käytetään terästasoittajaa, jolla suurin osa puuntäytettä poistetaan, kuitenkin niin, ettei pinta kokonaan puhdistu puuntäytteestä. Tämän jälkeen toimitetaan sisäänhieronta säkkikankaalla. (Katso kuv. N:o 7 ja 8.)
Puuntäytteen tulee saada kuivua n. vuorokauden, ennenkuin lakkaus toimitetaan.
Tikkurilan puuntäytettä toimitetaan 1/2 ja 1/1 sekä 2, 5 ja 20 kilon purkeissa.
Tikkurilan Kide-petsivärit N:o 900-906.Kromipetsaus.
Mahonkipintojen petsauksessa käytetään usein n.k. kromipetsausta, joka valmistetaan liuottamalla kaliumbikromaattia veteen. Tähän seokseen lisätään usein vähäisen ammoniakkia, jonka vaikutuksesta petsiliuos tunkeutuu syvemmälle puuhun.
DICCO-pintojen puhdistusnesteitä.
Edellämainittuja aineita on käytettävä huonekalujen pintakäsittelyä DICCO-menetelmien mukaan suoritettaessa.
Allamainittuja aineita sensijaan käytetään kaikenlaisten lakattujen ja maalattujen pintojen puhdistamiseen ja kiillon kohottamiseen.
DICCO Kiiltoliuos 335.
DICCO Kiiltoliuos 335 on juoksevia kiillotusaine, jota voidaan käyttää kaikenlaisten lakattujen ja maalattujen pintojen kiillon puhdistamiseksi tahi kohottamiseksi. Kiillotettavien pintojen tulee olla hyvin kuivia ja kovia. Kiilto saadaan seuraavalla tavalla: Pulloa ravistetaan hyvin, jonka
[23]
jälkeen puhdas trasselitukko tahi pehmeä kangaspalanen kastellaan kiiltoliuoksella ja pintaa hangataan sillä kunnes se saadaan kiiltäväksi. Pinnalle jäänyt liuos pyyhitään sitten pois kuivalla trasselitukolla tai kuivalla kankaalla, jolloin kiilto vielä huomattavasti kohoaa.
Jos lakkapinta ei ole täysin kovettunut, voi sille, kun sitä voimakkaammin käsitellään DICCO kiiltoliuoksella, ilmestyä heikko harmahko himmeys, joka ilmenee varsinkin tummalla pinnalla.
DICCO Kiiltoliuosta 335 toimitetaan 1, 5, 10 ja 50 litr. 1/4, 1/2 ja 1/1 naul. pulloissa sekä 1/8 (120 gr.) ja 1/2 (500 gr.) väripainetuissa levytölkeissä.
DICCO Polisher 63
on kiillotusneste kaikenlaisten himmeiksi tai tahraisiksi käyneiden lakattujen tai maalattujen pintojen kiilloittamista varten. Huonekalut, tarjottimet, talouskalut, ovet — kaikki voidaan helposti puhdistaa DICCO Polisher'illa. Myöskin autoja voidaan kiilloittaa tällä nesteellä.
Pulloa ravistetaan hyvin. Pehmeä pumpuli tai pellavakangaspalanen (villakangasta ei pidä käyttää) kastellaan nesteellä ja pintaa hangataan
sillä hetkinen, jonka jälkeen se pyyhitään kuivaksi puhtaalla pumpulirievulla. Suuremmilla pinnoilla on parasta käsitellä pienempi osa pintaa kerrallaan.
Toimitetaan 100 ja 200 gramman pulloissa.
[24]
Kuva N:o 1. Siveltimen oikea kaltevuusasento ja kiinnipito-ote niin varma, ettei siveltimen hyppely ole mahdollinen.
II. PINTAKÄSITTELYMENETELMÄT.
Ratkaisevasti merkityksestä hyvän tuloksen saavuttamiseksi puupinnan käsittelyssä selluloosalakalla on:
1. Puupinnan kunto ennen lakkauskäsittelyä.
Puupinnan käsittelymenetelmiin tässä lähemmin puuttumatta huomautettakoon vain, että niitä tasaisempi, sileämpi sekä mitä huolellisemmin valmistettu itse puupinta oli, sitä helpommin lakattaessa saavutetaan ensiluokkainen lopputulos. Puupinnan viimeinen hienohionta toimitetaan siten, että pinta kastellaan vedellä, jolloin veden vaikutuksesta puun pehmeämmät syyt saadaan nousemaan. Pinnan annetaan tämän jälkeen kuivua hyvin ja luotaan se sitten kuiviltaan hienolla hiekkapaperilla tahi DICCO Hiomapaperilla N:o 5.
2. Lakkapinnan tasottaminen.
Täysin tasaisen lakkapinnan saavuttaminen edellyttää, että se huolellisesti hintaan tai käsitellään siklillä. Yksin‑
[25]
Kuva 2. Sivellin otettu oikein käteen, mutta väärä sivelyasento. Huom.! Liian pystyssä.
kertaisemmassa pintakäsittelyssä, avokovetuksessa tahi yksinkertaisessa kiillotuksessa toimitetaan vain kevyt lakkapinnan käsittely hiomapaperilla tahi siklillä (pinnassa esiintyvien, tomun ja rikkojen aiheuttamien nystyröiden y.m.s. poistamiseksi). Tätä kevyttä käsittelyä sanotaan kevythionnaksi tai kevytsiklaukseksi. Ensiluokkaisessa hienokiillotuksessa vaaditaan sitävastoin ehdottomasti tasainen pinta ja on lakka-pinta senvuoksi ennen kiillotusta huolellisesti tasoitettava joko hiomalla tahi siklillä käsittelemällä. Tällaista perusteellista ja huolellista käsittelyä hiomapaperilla tahi siklillä sanotaan tasohionnaksi tai tasosiklaukseksi.
Kevythionta suoritetaan hienolla hiekkapaperilla esiin. N:o 0. Kevytsiklaus suoritetaan siten, että sikli eli kaavinlevy aivan kevyesti vedetään pinnan yli (kuva N:o 12, siv. 35).
Tasohionta suoritetaan vesihiontana vedenkestävällä hiomapaperilla ja DICCO Hiomaöljyä 1019 tai miedonnettua DICCO Hiomanestettä 66 käyttäen (katso lähemmin DICCO 1019 ja 66 siv. 17). Vesihionnassa käytetään tavallisesti vesihiontapaperia N:o 280 ynnä hienojyväistä hohkakivijauhetta (kuuden nollan). Tasohionnassa on käytettävä hiomatukea (lossia), mieluummin korkkista.
[26]
Kuva N:o 3. Kuvassa näkyy, että sivellintä painetaan liian vahvasti ja sormet ovat paisuneet liian lähelle siveltimen harjastoa, joka vaikuttaa sen, ettei siveltimen käyttö ole niin joustava kuin selluloosalakan käyttö edellyttää.
Ennen lakkapinnan tasohiontaa voidaan suorittaa tasosiklaus, joka huomattavasti helpottaa hiontatyötä. Tasohionta voidaan myöskin jättää kokonaan pois ja lakkapinta tasoittaa yksinomaan tasosiklauksella. Tällaisessa tapauksessa on pintaa, sen jälkeen keli se oli siklillä käsitelty, hieman hiottava (esine. 3 nollan teräsvillalla).
Tasosiklaus toimitetaan siten, että sikliä eli kaavinlevyä lujalla otteella pidetään molemmin käsin kiinni ja työnnetään itsestään poispäin tasaisin ottein yli pinnan. Kuva N:o 10 (siv. 33) esittää kaavinlevyn oikeaa otetta. Tässä asennossa sormet muodostavat niin varman tuen, ettei levy hyppele eikä tärise. Suurempien pintojen tasosiklaus suoritetaan viistoon puun syiden yli. Siklataan ensin viistoon yhteen suuntaan ja sitten viistoon vastakkaiseen suuntaan kohtisuoraan aikaisemman siklausjäljen yli ja lopuksi tehdään kevyt ylisiklaus syitten pituussuuntaan. (Katso siv. 34 kuvaa 11). Reunoja, listoja ja pienempiä pintoja kuten tuoleja siklattaessa on noudatettava suurinta varovaisuutta. Sikli painetaan tällöin tasaisesti, mutta ei liian voimakkaasti lakkapintaa vastaan niin että tämä ei säry.
[27]
Kuva N:o 4. Tu 110 n valmistaminen. Kuva esittää miten villakudos-kaistale kierretään tiukkaan rullaksi.
A. Kovetusmenetelmät.
(Kovapuunaus.)
Pintakäsittely allaselostettuja nk kovetusmenetelmiä käyttäen suoritetaan etupäässä koivu- ja tammipinnoilla. Kovetus voidaan tehdä sekä avonaisia että täytetyin huokosia. Käsiteltäessä tammipuuta oninta ennen käsittelyä hyvin puhdistettava karkealla juuriharjalla harjaamalla, jonka jälkeen pystyyn nousseet puunsyyt luotaan pois. Kovetusmenetelmiä voidaan luonnollisestikin sovelluttaa myöskin muita puulajeja käsiteltäessä. — Kovetusmenetelmät ovat yksinkertaisia ja niillä saavutetaan hyvin kestäviä, aistikkaita, vahausta muistuttavia pintoja.
I. Avokovetus. (Avonaisia huokosia.)
a) DICCO Huonekalulakalla 1043.
Työvaiheet:
1) väritys (petsaus)
2) lakkaus
3) kevythionta tai kevytsiklaus
3) himmennys.
[28]
Kuva N:o 5. TuIloon on kaadettu pulituuria ja pellavariepu on tiukasti kiedottu sen ympäri.
Kun puupinta pehmeähköllä harjalla on puhdistettu hiontapölystä toimitetaan:
1) puun väritys vesipetsillä haluton väriseksi (siv. 21).
Koska vesipetsillä on taipumus kohottaa puun pehmeämpiä syitä, on tärkeätä, että pinta ennen väritystä kastellaan ja kuivuttua hiotaan sileäksi edellä selostetulla tavalla. Petsivärin tulee saada kuivua hyvin. Puupinnan tulee nimittäin olla ehdottomasti kuiva lakkaa sille siveltäessä. Kuivaa, väritettyä pintaa voidaan ennen lakkausta hangata jouhitupolla tahi manillaharjalla, jolloin saadaan sileä pohjapinta lakkausta varten.
2) lakkaus DICCO Huonekalulakalla 1043 sivulla 11 aineiden käsittelyä koskevassa kohdassa selostetulla tavalla. Ensimäisen lakkauksen kuivuttua 3-4 tuntia, voidaan toinen lakkaus suorittaa. Kovalle puupinnalle riittää usein yksi lakkaus. Pehmeät tai sellaiset pinnat, joilla on taipumus imeä itseensä enemmän lakkaa, vaativat kaksi lakkasivelyä. Kun lakkapinta on kuivunut ja kovettunut, suoritetaan:
3) kevythionta tahi kevytsiklaus pinnassa esiintyvien, tomun ja siveltimestä mahd. lähteneiden rikkojen aiheuttamien nystyröiden y.m.s. poistamiseksi, jonka jälkeen tapahtuu:
[29]
Kuva N:o 6. Tullo oikeassa asennossa kiillotettavalla pinnalla.
4) pinnan himmennys teräsvillalla (N:o 000 tai 0000). Himmennys toimitetaan siten, että pintaa hangataan huolellisesti puun syitten pituussuuntaan mainitun numeroisella teräsvillalla. Tämän käsittelyn jälkeen harjataan pinta puhtaaksi sopivalla harjalla. Himmennys voidaan haluttaessa myös tehdä kentittäin siten, että osa pinnasta peitetään kaaviolla (shabloonalla) ja pinnan peittämätön osa himmennetään puun pitkittäissuuntaan. Tämän jälkeen siirretään kaavio ja seuraava kenttä himmennetään, mutta nyt puun poikittaissuuntaan.
b) DICCO Himmeälakalla 1054.
Työvaiheet:
1) väritys
2) lakkaus.
1) Puun väritys vesipetsillä (katso siv. 21).
2) Lakkaus DICCO Himmeälakalla 1054 yhteen tai kahteen kertaan. Jos lakkaus tehdään kahteen kertaan, voidaan kevyt Monta toimittaa lakkausten välillä. — Koska DICCO Himmeälakka muodostaa sametille vivahtavaa himmeän pinnan, ei lakkapintaa tätä menetelmää noudatettaessa tarvitse käsitellä himmennysaineilla. DICCO himmeälakalla saadaan siten hyvin yksinkertaisella tavalla n.k. kovetettuja pintoja.
[30]
Kuva N:o 7. Liiallinen puuntäyte poistetaan vetäen itseensä päin terästasottajalla kuvan osoittamaan tapaan. Tällöin täyte samalla painuu huokosiin.
II. Täyskovetus. (Täytetyin huokosin.)
a) DICCO Huonekalulakalla 1043.
Työvaiheet:
1) väritys
2) huokosten täyttäminen puuntäytteellä
3) lakkaus
4) kevythionta tai kevytsiklaus
5) himmennys.
1) väritys (katso siv. 21). 2) Puupinta täytetään Tikkurilan Puuntäytteellä sivulla 19 mainitulla tavalla. 3) lakkaus DICCO Huonekalulakalla 1043. Lakkaus tehdään yhteen tai kahteen kertaan ja suoritetaan siv. 11 aineiden käsittelyä koskevassa kohdassa selitetyllä tavalla. 4) kevythionta tai kevytsiklaus (katso sivu 25) ja 5) himmennys teräsvillalla avokovetusta DICCO Huonekalulakalla 1043 koskevassa kohdassa selitetyllä tavalla (29).
Tätä menetelmää noudatettaessa voidaan väritys toisinaan jättää pois. Jos esim. täyskovetettu tammi halutaan n.s. vaaleaan sävyyn, ei pctsausta tarvitse suorittaa, vaan täytetään paljas, hyvin puhdistettu puupinta suoraan Tikkurilan Puuntäytteellä 326.
[31]
Kuva N:o 8. Liikatäyte on poistettu pinnasta terästasottajalla ja loppu hangataan säkinkappaleella huokosiin puun poikittaissuuntaan tai hiertämällä.
b) DICCO Himmeälakalla 1054.
Työvaiheet:
1) väritys
2) huokosten täyttäminen puuntäytteellä
3) lakkaus
1) väritys (katso siv. 21). 2) huokosten täyttäminen Tikkurilan Puuntäytteellä (katso siv. 19). 3) lakkaus DICCO Himmeälakalla 1054. DICCO Himmeälakka sivellään samalla tavalla kuin DICCO Huonekalulakka 1043. jos lakkaus DICCO Himmeälakalla 1054 tehdään kahteen kertaan, voidaan ensimäinen lakkaus nystyröiden y.m.s. poistamiseksi kevyesti hioa, ennenkuin toinen lakkaus tehdään.
B. Kiillotusmenetelmät.
(Sutipuleeraus.)
Pintakäsittely allaselostettuja n.k. kiillotusmenetelmiä käyttäen suoritetaan koivu-, visa-, tammi- ja mahonki- sekä muiden jalompien puulajien pinnoilla. Kiillotusmenetelmissä käytetään (vastakohtana kovetusmenetelmille) kiillotustulloa ja pulituuria. Kiillotusmenetelmiä selluloosa‑
[32]
Kuva N:o 9. Hiomatuki papereineen hiontavalmiina.
lakalla sovellettaessa levitetään siten ensin pinnalle lakkakerros, jonka jälkeen tämä lakkakalvo kiillotetaan sutipuleerausmenetelmää noudattaen. Käsittelyä pulituurilla selostetaan lähemmin siv. 15 DICCO Pulituuria 10 koskevassa kohdassa. Kiihotus tehdään sekä avonaisia (yksinkertainen kiihotus) että täytetyin huokosia (hienokiillotus ja himmennetty hienokiillotus). Hienokiillotetun pinnan tulee olla ehdottomasti tasaisen, sileän ja vapaan huokossyvennyksistä. Hienokiillotusmenetelmissä toimitetaan senvuoksi aina huokosten täyttäminen. Huokosten täyttäminen tapahtuu puuntäytettä käyttämällä, lakkakerroksen tasosiklauksella (tahi tasohionnalla) sekä täyteenhieronnalla pulituuria käyttäen. Koivupuun pinta saadaan helposti täytetyksi tasosiklauksella ja täyteenhieronnalla. Tammea käsitellään siten, että pinta ensin täytetään puuntäytteelläja lisäksi vielä tasosiklataan ja täyteenhierotaan. Hyvin valmistetut mahonkipinnat täytetään usein ainoastaan lakkapinnan tasosiklauksella ja täyteenhieronnalla. Huolellisesti toimitettu lakka-pinnan siklaus ja hionta helpottaa suuressa määrin kiillotustyötä hienokiillotuksessa.
[33]
Kuva N:o 10. Kaavin-levyä m pidettävä näin molemmin käsin, jolloin levyä itsestään poispäin työnnettäessä, sormet muodostavat niin varman tuen, ettei levy hyppele eikä tärise.
III. Yksinkertainen kiillotus.
Työvaiheet:
1) väritys
2) lakkaus
3) kevythionta tai kevytsiklaus
4) kiillotus
1) väritys (katso siv. 21). 2) lakkaus DICCO Huonekalulakalla 1043 (katso siv. 11). Lakkaus tehdään kahteen kertaan, jonka jälkeen lakkapinta 3) kevyesti luotaan hienolla hiekkapaperilla N:o 0. Sen jälkeen seuraa: 4) pinnan kiillotus tulloa ja DICCO pulituuria 10 käyttäen. Kiillotuksesta katso siv. 15 (DICCO pulituuria 10 koskevassa kohdassa). Tässä yksinkertaisessa kiillotusmenetelmässä täyteenhierontaa pulituurilla ei kuitenkaan toimiteta, vaan tehdään kiillotus kuten hienokiillotuksesta sivulla 16 selostetaan.
Tätä yksinkertaista kiillotusmenetelmää käytetään koivuja tammipintoja käsiteltäessä. Tammen käsiteltäessä on pinta ennen väritystä hyvin puhdistettava karkealla harjalla harjaamalla, niin että pinnan huokoset valmiiksi käsitellyssä pinnassa esiintyvät puhtaina, selvinä ja kauniina.
[34]
Kuva N:o 11. Tämä kuva osoittaa miten suurempien pintojen tasosiklaus suoritetaan (a) ensin viistoon puun syiden yli yhteen suuntaan ja sitten (b) kohtisuoraan vastakkaiseen suuntaan edellisen siklausjälien yli sekä lopuksi vielä (c) kevyesti syitten pituussuuntaan.
IV. Hienokiillotus.
a) hienohuokoisten puulajien käsittely.
Työvaiheet:
1) väritys
2) lakkaus
3) tasosiklaus tai tasohionta
4) täyteenhieronta
5) hienokiillotus.
1) väritys (katso siv. 21), 2) lakkaus toimitetaan sivulla 11 mainitulla tavalla. Lakkaus tehdään vähintäin kolmeen kertaan että tarpeeksi paksu lakkakerros saadaan; 3) tasosiklausta tahi tasohiontaa varten. Katso näistä lähemmin siv. 25. 4) Täyteenhieronta DICCO Pulituuria ja kiillotustulloa käyttäen (katso siv. 15). Täyteenhierotun pinnan tulee saada kovettua ja kuivua täyteenhieronnan jälkeen, jonka jälkeen pinnan 5) hienokiillotus suoritetaan kiillotustullon avulla DICCO Pulituurilla 10.
Täyteenhieronta- ja hienokiillotusmenetelmiä selostetaan siv. 15 DICCO Pulituuria 10 koskevassa kohdassa.
[35]
Kuva N:o 12. Kuva esittää kevyempää otetta. Tällä tavoin käsitellään kaavinlevyä silloin kun lakkausten välillä halutaan vain poistaa pinnassa mahdollisesti olevat nystyrät.
b) isohuokoisten puulajien käsittely.
Työvaiheet:
1) väritys
2) huokosten täyttäminen puuntäytteellä.
3) lakkaus
4) tasosiklaus tai tasohionta.
5) täyteenhieronta
6) hienokiillotus
Väritys on aikaisemmin mainittu. Huokosten täyttämisestä puuntäytteellä katso siv. 19 olevaa kohtaa Tikkurilan Puuntäytteestä. Lakkauksesta, tasosiklauksesta tai tasohionnasta, täyteenhieronnasta ja, hienokiillotuksesta DICCO pulituurilla, katso yllä.
Hienokiillotusmenetelmällä (menetelmä IV) saadaan todella korkeakiiltoinen, ehdottomasti tasainen. ja sileä pinta, kun sitävastoin yksinkertainen kiillotusmenetelmä (menetelmä III) jättää puupinnan huokoset avonaisiksi ja näkyviksi.
[36]
Kuva N:o 13. Kaavin-levyn kierteen teko.
V. Himmennetty hienokiillotus.
(Mattapuleeraus.)
a) hienohuokoisten puulajien käsittely.
Työvaiheet:
1) väritys
2) lakkaus
3) tasosiklaus tai tasohionta
4) täyteenhieronta
5) hienokiillotus
6) himmennys.
b) isohuokoisten puulajien käsittely.
Työvaiheet:
1) väritys
2) huokosten täyttäminen puuntäytteellä
3) lakkaus
4) tasosiklaus tai tasohionta
5) täyteenhieronta
6) hienokiillotus
7) himmennys.
Erittäin hieno, puolihimmeä pinta saadaan himmentämällä menetelmää IV noudattaen hienokiillotettuja pintoja.
[37]
Kuva N:o 14. Kaavin-levyn kierteen nosto.
Himmennys suoritetaan tässä tapauksessa siten, että hohkakivijauhetta (N:o 0000) sekoitetaan raakaan vaseliiniin, johon on lisätty hieman petroolia. Kiillotettu lakkapinta hangataan tällä himmennysseoksella pehmeän hiomahuovan avulla. Hankaus tapahtuu puun pituus-suuntaan. Himmennyksen jälkeen pyyhitään pinta puhtaaksi tärpättiin kastetulla pehmeällä rievulla ja tämän jälkeen vielä kuivalla rievulla.
Edellä selostetut työmeneteImät, jotka ovat pintakäsittelyalan ammattimiesten perinpohjaisesti kokeilemia, sallivat kuitenkin luonnollisestikin pienempiä poikkeuksia, erittäinkin mitä tulee siihen, miten monta kertaa lakkaus on tehtävä. Onhan itsestään selvää, että lakkausten lukumäärä kokonaan riippuu puupinnan ja itse puuaineen laadusta ja kunnosta. Mitä pehmeämpää puuaines on, sitä enemmän lakkaa se imee itseensä ja samassa puulajissakin saattaa huokoisuus huomattavasti vaihdella. DICCO Huonekalulakan menekin vähentämiseksi voidaan huokoiset pinnat, jos lakkaus tehdään suoraan värittämättömälle (petsaamattomalle tahi väritetylle (petsatulle) pinnalle, ensin
[38]
Kuva N:o 15. Pinnan himmennys teräsvillalla.
pohjustaa DICCO Pohjustuslakalla 44, jonka päälle sitten sivellään DICCO Huonekalulakkaa 1043.
DICCO Pohjustuslakkaa 44 käytetään niinmuodoin imevien pintojen pohjasivelyyn kyllästämään puuta.
DICCO Pohjustuslakkaa 44 ei kuitenkaan saa sivellä niin paksulta että se jättää pinnalle huomattavamman kalvon.
Selluloosalakalla lakattu pinta tasoitetaan nyttemmin yleisesti käyttämällä n.k. kaavinlevyä eli sikliä. Kaavinlevyä käytettäessä on kuitenkin noudatettava tarpeellista varovaisuutta, niin ettei kaavinlevy puhkaise lakkapintaa. jos kuitenkin niin sattuisi, että kaavinlevyn kulma tai kierteen murtuma aiheuttaisi naarmuja tai uurroksia lakkapintaan, voidaan pinta jälleen saada eheäksi täyteenhieronnalla. jos uurros tai pinnan murtuma on niin leveä, ettei sitä voi täyteenhieronnalla täyttää, voidaan murtuma sivellä lakalla, joka kuivuttuaan tavalliseen tapaan tasoitetaan siklillä tai hionnalla.
Jos kaavinlevy on leikannut lakan niin syvältä, että paljas puupinta on esillä, joten siis petsivärikin on kokonaan poissa, korjataan tämä siten että pienellä trasselitupolla varovasti sivellään paljastuneeseen kohtaan samaa petsiväriä, jolla pinta
[39]
alunperin on väritetty. Petsivärin kuivuttua sivellään väritetty kohta varovasti Selluloosalakalla 1043. Paikattu kohta on siveltävä yhtä monta kertaa kuin muukin osa pinnasta, jonka jälkeen pinnan viimeistelykäsittelyä voidaan jatkaa.
TIKKURILAN TEHTAAT
antavat pyydettäessä kernaasti lähempiä neuvoja huonekalujen pintakäsittelyssä samoinkuin yleensä kaikissa maalausta koskevissa kysymyksissä.
Julkaisemamme
"TIKKURILAN VIESTI"
jota ilmestyy 4-5 numeroa vuodessa, lähetetään ilmaiseksi sitä haluaville ammattimiehille.
[40]
III. TYÖVÄLINEET.
Siveltimet.
Selluloosa-huonekalulakan sivelyyn on käytettävä erikoista lakeeraussivellintä eli n.k. amerikkalaista karvasivellintä tai sen puutteessa tavallista pehmeätä tasottaja-sivellintä (mutlaria).
Pyöreätä sivellintä ei pidä käyttää selluloosalakan sivelyyn.
Tavallisesti käytetään 3"-31/2" levyistä sivellintä. Suurempien pintojen lakkaukseen on käytettävä mahdollisimman leveätä; listoja, pöydän jalkoja y.m.s. varten taas mieluummin käsiteltävän pinnan levyistä sivellintä.
Selluloosalakassa käytetty sivellin on joka käyttämisen jälkeen heti huuhdottava puhtaaksi DICCO Thinnerillä. Jos lakkaustyö keskeytetään vain lyhyemmäksi ajaksi, enintään seuraavaan päivään, voidaan sivellin jättää seisomaan lakkaastiaan, joka kuitenkin on peitettävä tiiviillä kannella, koska lakka muuten kovettua tai haihtuu.
Kuvat N:o 1, 2 ja 3 esittävät oikeita ja vääriä sivellinotteita.
Puuntäytteen sivelemiseen käytetään tavallisesti 2' tai 21/2" leveätä tasottajaa, joka voi olla karkeampaa laatua. Tämä on sivelyn jälkeen huuhdottava puhtaaksi tärpätissä tai bensiinissä. Thinner ei sovi tässä käytettäväksi.
Petsivärin sivelemiseen käytetään tavallista tasottajaa, joka käytön jälkeen on huuhdottava puhtaaksi vedellä.
[41]
Kiillotustullo.
Kiillotustullo eli suti valmistetaan siten, että villakudoksesta (esim. vanhasta villasukasta) leikataan n. 5 cm. »leveä kaistale, joka kierretään tiukasti pyöreäksi rullaksi — ei palloksi — läpimitaltaan n. 5 cm (katso kuvaa N:o 4). Kudoksesta voidaan leikata myös n. 10 cm leveä kaistale, joka pituussuuntaan tuussuuntaan taitetaan kandenkertaiseksi ja kierretään hyvin tiukkaan rullaksi siten, että kaistaleen taittoreuna muodostaa tullon alitason, jonka jälkeen tämä leikataan aivan tasaiseksi esim. partaveitsellä. Mitä tasaisempi tullon alitaso on, sitä paremmin se tyhjentää itsestään pulituurin kiilloitettavalle pinnalle, siten säästäen pulituuria.
Kun kiillotetaan suurempia pintoja, voi tullo olla suurempikin ja pienemmissä pinnoissa voi taas käyttää yllä-mainitusta mitasta pienempää.
Kiillotustulloa käytetään aina tiukasti kiedottuna puhtaaseen pellavakangasriepuun. Tämän tulee olla pehmeätä, vanhaa, pestyä pellavakangasta, mieluummin sellaista, josta nöyhtä on kulunut pois. Uusi pellavakangas on liian kovaa. Muuta kangasta kuin pellavaa ei saa käyttää tulloon.
Vanhat, kovettuneet tullorievut pestään puhtaiksi denaturoidussa spriissä, jonka jälkeen ne voidaan uudelleen käyttää.
Tullot on paras säilyttää tiiviisti suljettavassa, kannellisessa purkissa, ettei ilma koveta tulloa kelvottomaksi.
DICCO-tullossa ei saa käyttää muita pulituureja kuin DICCO Pulituuria 10. On myöskin varottava, ettei tulloa kyllästetä öljyllä, sillä se on suureksi haitaksi täyteenhieronnassa.
Suositeltavinta on käyttää kahta eri tulloa, joista toinen on täyteenhierontaa ja toinen hienokiillotusta varten.
[42]
Kaavinlevy (sikli).
Kaavinlevy eli sikli on suorakaiteinen teräslevy. Niitä saadaan valmiina kaupasta, mutta voidaan se myös tehdä itse esim. vanhasta sahanterästä.
Kaavinlevyn terotus tapahtuu siten, että pyöreäksi kulunut reuna viilataan tai hintaan kovasimeen tai hiomakiveen aivan suoraksi niin, että reuna muodostaa kummaltakin puolen suoran kulman ilman tuntuvaa kierrettä. Tämä teroitus tavallisesti riittää selluloosalakkapintojen siklaukseen eli kaavinlevyllä käsittelemiseen.
Puupinnan kaapimista varten, tai kun lakkapinta jostakin syystä tarvitsee karkeampaa käsittelyä, teroitetaan kaavinlevy vielä siten, että se hionnan jälkeen asetetaan työpöydälle, kuten kuvasta N:o 13 näkyy ja taltalla painetaan reuna hyvin voimakkain edestakaisin vedoin kierteelle, joka kierre sitten levyn edelleen samassa asennossa ollen nostetaan (kuva N:o 14). Nosto on tehtävä voimakkain, keskeytymättömin vedoin, kunnes kierre nousee ja onnistuu se paremmin jos vedot tehdään itseensäpäin, ylöspäin vetäen. Terotin painetaan tällöin reunaa vastaan, kuten kuvasta N:o 14 ilmenee.
Kierrettä nostettaessa on katsottava, ettei kierre tule liian suuri, sillä suuri kierre murtuu helpommin sekä saattaa myös leikata lakkaa liian syvälle.
Hiomapaperi.
Vesihiomapaperina edelläselostettuja työmenetelmiä varten suosittelemme
DICCO Vesihiontapaperia,
jota Tikkurilan Tehtaat pitävät kaupan.
[43]
[SIVU PUUTTUU]
[44]
TIKKURILAN TEHTAAT
ovat valmisteistaan saaneet
KULTAMITALIN
ja
VALTION KUNNIAPALKINNON
Suomen Messuilla
v. 1925
KULTAMITALIN
Suomen Messuilla
v. 1930
KULTAMITALIN
ja
SUURMESSUJEN KUNNIAPALKINNON
Suomen Messuilla
v. 1935
DIPLOMA. de HONOR
Barcelonan Maailmannäyttelyssä
v. 1929
DIPLOME d'HONNEUR
Antwerpenin Maailmannäyttelyssä
v. 1930
KULTAMITALIN
Brüsselin Maailmannäyttelyssä
v. 1935
KULTAMITALIN
Pariisin Maailmannäyttelyssä
1938