Asiakirjat, kolmas osa
Helsingissä, 1918
1917 11 Vp. V. M. Esitys N:o 36.
Täysi-istunnossa kuluvan toukokuun 15 päivänä on Eduskunta päättänyt, että Hallituksen esitys N:o 36, joka sisältää ehdotuksen laiksi Suomen lipusta ja joka oli lähetetty valmistelevam käsittelyä varten Ulkoasiainvaliokuntaan, on siirrettävä sieltä Perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi.
Valiokunta ei ole voinut yhtyä Hallituksen esityksessä olevaan ehdotukseen, jonka mukaan Suomen lipun perusväreiksi tulisivat Suomen vaakunan värit, punainen ja. keltainen. Valkoista, ja sinistä on laajoissa osissa maata jo pitkät ajat pidetty kansallisväreinä. Siniseltä väriltä ei meillä myöskään puutu historiallisia juuria. Niinpä se on useitten maakuntavaakunain perusväri, ja eräissä niistä se esiintyy yhdistyneenä valkoiseen. Valkoisen merkeissä on punainen hirmuvalta äsken kukistettu ja Suomen vapaus saavutettu. Valiokunta on sentähden päättänyt Suomen lipun perusväreiksi ehdottaa valkoista ja sinistä.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan Suomen merenkulkuja kauppalipun muodoksi ristilippua. Valiokunta sitä mieluummin kannattaa tätä muotoa, kun sitä käytetään kaikissa muissakin Pohjoismaissa. Mitä tulee perusvärien valintaan ristiksi ja pohjaksi, niin on huomattava, että sinipohjainen ja valkoristinen lippu voisi helposti kaukaa katsottuna sekoittua Ruotsin lippuun, jossa, niinkuin tunnettu, on keltainen risti sinisellä pohjalla. Sitä paitsi on epävirallinen Islannin lippu sinipohjainen, valkoristinen. Valiokunta on niin ollen, ja kun tummavärinen risti valkealla pohjalla lienee merellä selvemmin näkyvä, ollut sitä mieltä, että Suomen lippuna pitäisi olla merensininen risti valkoisella pohjalla.
Valiokunnassa on lausuttu suotavaksi, että Suomen vaakunan värien, joiden ottamista lipun perusväreiksi myöskin on vaadittu, joka tapauksessa pitäisi olla lipussa edustettuina. Ottaen huomioon tämän mielipiteen, on Valiokunta päättänyt ehdottaa, että valtiolipussa olisi ristin keskellä oleva Suomen vdakuna. Kun kauppalipuissa käytännöllisistä syistä yleensä ei käytetä vaakunoita tai muita senkaltaisia merkkejä, olisi kauppa- ja merenkulkulippuna käytettävä valtiolippua ilman vaakunamerkkiä.
Lipun mittasuhteita määrätessään on Valiokunta pyrkinyt saamaan ne mahdollisimman yksinkertaisiksi. Vaakunan mittasuhteet voi Hallitus määrätä valmistuttaessaan normaaliliput.
Hallituksen esityksessä olevaan ehdotukseen, että Suomen luotsi-, tulli- ja postilippuina käytetään merenkulkuja kauppalippua, niin merkittynä kuin Hallitus tarkemmin määrää, on Valiokunta katsonut voivansa yhtyä ja tätä asiaa koskevaan säännökseen tehnyt ainoastaan pienen muodollisen korjauksen.
Valiokunnan mielestä Suomen sotalaitos tarvitsee myös erityisen lipun. Sellaisena sopii käyttää edellä ehdotettua Suomen valtiolippua niin muutettuna, että se on suhteellisesti pitempi ja muodoltaan kolmikielekkeinen. Valiokunta on tästä ottanut lakiin tarpeellisia säännöksiä samoinkuin siitäkin, missä sotalippua on käytettävä. Silloin kun sotalippuun tarvitaan erityinen merkki päällikkyyden ilmaisemiseksi, on tällaisen merkin määrääminen jäävä sotavoiman ylimmän päällikön asiaksi.
Hallituksen tehtäväksi olisi annettava valmistuttaa kaikki tarpeelliset normaaliliput sekä huolehtia niiden tarkoituksenmukaisesta säilyttämisestä.
Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit taen ehdottaa,
että Eduskunta hyväksyisi seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
Suomen lipusta.
Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1 §
Suomen valtiolippu on suorakaiteen muotoinen vaate, jossa on valkealla pohjalla meren- (ultramariini-) sininen risti.
Risti jakaa lipun neljään suorakulmaiseen, yhtä korkeaan alaan. Ristin keskellä on Suomen vaakuna.
Hallituksen asiana on antaa tarkempia määräyksiä valtiolipun käyttämisestä.
2 §
Lipun mittasuhteet ovat: koko korkeus 11, koko pituus 18 yksikkömittaa; listin leveys 3 yksikkömittaa; sisempien alojen pituus 5, ulompien 10 yksikkömittaa.
3 (2) §
(Poist.) Merenkulku- ja kauppa1ippuna käytetään valtiolippua ilman vaakunaa.
Tätä lippua on suomalaisten kauppalaivojen käytettävä, kun ne voimassa olevien merenkulkusäännösten mukaisesti, joko purjehtiessaan tai satamassa ollen, ilmaisevat kansallisuutensa.
4 (3) §
(Poist.) Luotsi-, tulli- ja postilippuina käytetään merenkulku- ja kauppalippua varusteltuna sellaisilla merkeillä kuin Hallitus tarkemmin määrää.
5 §
Sotalippuna käytetään valtiolippua kolmikielekkeisenä. Tämän lipun koko pituus on 19 yksikkömittaa. Ulompien alojen pituus on, kielekkeitä lukuunottamatta, 6 yksikkömittaa. Kielekkeiden ulkoreunat eivät saa muodostaa kulmaa lipun ylä- tai alareunan kanssa.
Määräysten nojalla, jotka sotavoiman ylin päällikkö antaa, lisättäköön lippuun erityinen merkki päällikkyyden ilmaisemiseksi, mutta muuten älköön lippuun merkkejä tai kirjaimia pantako.
Sotalippua on käytettävä
a) sotalaivaston aluksilla ja rakennuksilla;
h) valtion linnoituksilla;
c) sotajoukon kasarmirakennuksilla, leireillä ja harjoituspaikoilla, niin myös sotajoukolle kuuluvilla aluksilla, kun niitä johtaa sotilaspäällikkö: sekä
d) rakennuksilla, jotka ovat esikunnan, sotaväenosaston tai sotilaallisen kasvatuslaitoksen käytettävinä.
6 (4) §
Normaaliliput valmistuttaa Hallitus, ja säilytetään ne Hallituksen määräämässä, pimeässä huoneessa.
---
Tämän asian käsittelyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ståhlberg sekä jäsenet Alkio, Antila, Estlander, Hultin. Ingman, Juutilainen, Rantasalo ja Wrede sekä varajäsenet Bergroth, Erkko, Hornborg, Kokko (osittain), Malmivaara, Hiukkanen, Pennanen, Rosenqvist. Runtti. Virkkunen. A. H. (osittain) ja Vuorimaa.
Helsingissä. 23 p. toukokuuta 1918.
Vastalause.
Puolestani olen sitä mielipidettä, että n. s. leijonalippu. jossa on Suomen vaakuna ja värit, punainen ja keltainen, on säilytettävä vaitioiippuna, koska se jo on vakiintunut vapaustaistelussamme aina vuodesta 1905 siihen saakka kun tämä lippu äsken nostettiin Viaporin harjalle. Puollan sitä myöskin sotalipuksi.
Mitä kauppalippuun tulee, ehdotan, että siihenkin otettaisiin vaakuna värit, perusväreiksi. Nämä värit on jo otettu käytäntöön merenkulku!ipussa ja soveltuvatkin siihen erittäin hyvin. Kuitenkin voisi niiden lisäksi myöskin valkoista ja sinistä ottaa jollain tavoin yhdistettyinä tähän lippuun, esim. sen ylempään, etupuoliseen kulmaan. Tällöin voisi ajatella sinistä alaa. jossa olisi vaakunassa esiintyvät yhdeksän valkoista ruusua. Mutta voisi myöskin jakaa alan aivan yksinkertaisesti siniseen ja valkoiseen, mikä menettely ehkä olisi parempikin, koska tähtimäisille merkeille lipun alassa yleensä annetaan erikoinen merkitys, niitä kun käytetään ilmaisemaan valtioliittoon kuuluvien liittovaltioiden lukua. Myöskin Senaatin määrämä ja osittain jo käytetty lippu pitäisi ottaa huomioon, koska sellaisen jo syntyneen tilanteen muuttaminen, joka juuri parhaillaan alkaa tulla ulkomailla tunnetuksi, ei voi olla suotava.
Samalla kun siis esitän, että n. s. leijonalippu vahvistettaisiin valtio- ja sotalipuksi, pyydän saada ehdottaa, että asia muuten palautettaisiin Perustuslakivaliokuntaan, jonka tehtäväksi jäisi laatia uusi ehdotus, minkä perustana olisi punapohjainen ja keltaristinen ristilippu sekä mahdollisesti siniset ja valkoiset värit sopivasti yhdistettyinä.
Helsingissä. 23 p. toukokuuta 1918.
Ernst Estlander.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti