Länsi-Savo 99, 28.8.1925
Elok. 28. pnä.
[---]
Kuningasvierailusta puhuessani tässä edellä, johtuu mieleen ihan kun itsestään kotoiset olomme ja samallaiset vastaavat olot muualla, varsinkin vieraittemme kotimaassa.
Meidän kaunis ma[a]seutumme kärsii värin puutetta. Se kärsii sitä kesälläkin, vaikka näemmekin siellä tosin kauniin, vihreän luonnon, ja kirkkaat, siniset järvien pinnat. Me olemme liian harmaita, ja tästä harmaudestamme ovat ulkomaalaisetkin meitä hieman moitiskelleet.
Harmaita kyliä on maa miltei täynnä. Hirsiset rakennukset on useimmissa tapauksissa jätetty vuoraamatta. Seinät ovat saaneet harmaan, tumman värin, pärekatto on niinikään harmaa, auhtunut, päreiden päät käprylläiän, harmaata nukkaa kasvavia, ehkäpä monin paikoin hienon sammaleen peitossa. Väriä on tuskin riittänyt akkunain ja ovien vuorilautoihin, joskus vain hiukan öljysivellys keltamullan keralla. Raskaana ja elottomana, ikäänkuin pää alas painuneena seisoo siinä koti, ilman selviä piirteitä ja ääriviivoja, epämääräisenä ja epätietoisena. Ulkohuonerakennukset ovat vieläkin harmammat ja ränstyneemimät. Tämä on yleinen kylätyyppi meidän maassamme. Ne, jotka ovat hieman maalla liikuskelleet tietävät näin olevan.
Ja harmaissa kylissä painuu mieli harmaaksi. Mutta minkä vuoksi ei sitten esim. savolainen maanviljelijä väritä taloaan? Onko se rahakysymys? Ehkäpä osaksi, mutta vain osaksi. Syvin syy on varmaankin se, että naapurikylässä ei ole tahdottu mennä toisen naapurin edelle. On tultu toimeen ilman väriäkin, ehkäpä tullaan toimeen vastakin. Tämä katsantotapa on kumminkin hyljättävä. Ja sen vuoksi on tämä värittämisasia tässä pantu vireille siinä toivossa, että meidän kyiille alettaisiin antaa runsaammin väriä kuin tähän asti. Sillä täällä pitää saada toiset tunnukset voimaan kuin on "harmajan maan harmaja kansa".
Pistäännytäänpä Ruotsissa tai Keski-Euroopan maissa. Siellä ovat talot toisen näköiset. Niissä on väriä; harmaa ei ole siellä päällimmäisenä ja ainoana katseltavana. Kylät näyttävät jo kauempaa katsottuna aivan toisen näköisiltä: iloisilta, elävämmiltä, vaikka niissä asuva kansa saattaa olla kuinkakin vakavaa mieleltään.
Mietipäs lukija vähän tätä seikkaa. Eiköhän kannattaisi tarttua punavärisutiin, ja pyyhkäistä mökin seinään vähän punaista. Se ei tee miestä talottomaksi.
[---]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti