Raportteja ulkomailta. Englanti.

Suomen keskuskauppakamarin tiedonantoja 18, 1924

Englannin nykyinen taloudellinen politiikka.

Kuten tunnettua, on Englannin taloudellista politiikkaa ajeltu vapaakaupan merkeissä aina viime vuoden loppupuolesta alkaen, jolloin maa parlamenttivaaleissa hylkäsi Baldwin'in protektionistiset periaatteet ja jolloin nykyinen työläishallitus astui valtaan. Erittäin ilmeinen oli tämä politiikka hallituksen hylätessä etuisuustullikäsittelyehdotukfen Brittiläisen valtakunnan toisista osista tuleville tavaroille. Myöskin semmoisten asetusten poistamisessa, jotka ovat suojelleet eräitä teollisuuden haaroja, on tämä vapaaikauppa-politiikka saanut voimatkaan ilmaisun. Näistä voidaan ensiksi mainita n.k. McKennatullien poistaminen.

Ollessaan sodan aikana finanssiministerinä Asquith'in liberalisessa hallituksessa aikaansai McKenna 1915 33½% ad valorem-tullien asettamisen eräille tavaroille, jotta laivoissa olisi enemmän tilaa ja että ne siten voisivat tuoda maahan suuremmissa määrissä sotatarpeita, elintarpeita y.m. Näihin tavaroihin, joilla on enemmän tai vähemmän ylellisyystavaran luonne, kuuluvat automobiilit ja moottoripyörät ja niiden osat, soittokoneet ja niiden osat, kellot ja niiden osat sekä eläväinkuvain filmit. Tällä toimenpiteellä oli väliaikainen luonne ja piti sen v. 1915 finanssilain mukaan olla voimassa I p. elokuuta 1916, mutta on sen jälkeen uudistettu siten, että niistä kertyneet tullitulot, nousten noin 2½ miljoonaan puntaan vuodessa, ovat vakinaisesti mainitut menoarvioissa aina tähän vuoteen saakka, jolloin Snowden poisti ne 1924—25 menoarviosta ja siten lakkasivat I p. elokuuta 1924.

Vaikka McKenna-tullit olivat aiotut sodan aikana vallitsevia tarkoituksia värien, ovat erittäinkin automobiili- ja soittokoneteollisuudet niiden suojeluksen alaisena huomattavasti kehittyneet. Toistaiseksi on vaikeata lausua, mihin tulokseen niiden poistaminen tulee johtamaan. On kuitenkin varma, että työttömäin lukumäärä tulee tämän kautta lisääntymään, sillä sitä vapaakaupan oppia, että erotetut työläiset voivat helposti hankkia itselleen työtä semmoisissa teollisuuksissa, jotka maassa vallitsevien olosuhteiden mukaan olisivat sopivammat harjoitettaviksi, ei teollisuudessa voida sovelluttaa täällä nykyään olevan erikoisen suuren työttömyyden takia.

Hallituksen toinen toimenpide vapaakaupan suhteen oli teollisuussuojelulain toisen osan uudistamatta jättäminen, joka pääasiallisesti kohdistuu heikkovaluuttaisista maista tuotettujen tavarain tulleihin, ja jonka lain määräyksissä Suomen vienti Englantiin oli uhattu.

Tämä teollisuuden suojelulaki (The Safeguarding of Industries Act) perustuu myöskin Asquith'in liberalisen hallituksen kauppapolitiikkaan, joka nykyään tässä suhteessa tukee työläishallitusta. Se oli Balfour of Burleigh'n komitean suunnitelma, jonka komitean Asquith oli asettanut Parisin 1916 taloudellisen konferenssin periaatteiden sovelluttamiseksi.

Ensimäinen toimenpide, johon ryhdyttiin näiden periaatteiden sovelluttamiseksi, oli n.k. Non-ferrous Metals Act 1918, joka vielä oli voimassa, ja jonka mukaan näiden metallien (sinkki, kupari, tina, nikkeli, aluminiumi) tukkukauppa on sallittu ainoastaan Board of Trade'n antamalla lisenssillä, joka lisenssi myönnetään ainoastaan siinä tapauksessa, että entisten vihollismaiden alamaisilla ei ole ylivaltaista osaa yrityksessä.

Toinen toimenpide, joka myöskin on edelleen voimassa, on laki värjäysalneiden tuonnista (Dyestuffs Regulation Act 1920). Kun saksalaisten aniliinivärien kilpailu alkoi tulla vaaralliseksi Englannin väriteollisuudelle, kielsi tämä laki synteetisten orgaanisten väriaineiden ja värien sekä niiden valmistukseen tarvittavien orgaanisten tuotteiden maahan tuonnin ilman Board of Trade'n myöntämää lisenssiä.

Kolmas toimenpide oli Safeguarding of Industries Act, joka hyväksyttiin 19 p. elokuuta 1921. Tämä laki jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa määrää, että 33 1/3% niiden tavarain arvosta kannettaisiin tullimaksuna, jotka niin kutsutut avainteollisuudet valmistavat, s.t.s. teollisuudet, joilla on suuri kansallinen merkitys. Tämä osa hyväksyttiin S vuoden ajaksi ja on siis voimassa 19 p. elokuuta 1926. Näihin tavaroihin kuuluvat: optilliset lasit, tieteelliset lasitavarat, tieteelliset välineet, magneetit ja magneetosel: hiilet (carbon) kaarilamppuihin, sukkateollisuuden neulat, metallinen tungsten ja synteeliset orgaaniset kemikaaliot.

Safeguarding of Industries Act'in toinen osa, joka hyväksyttiin ainoastaan 3 vuodeksi ja joka, kun hallitus ei ehdottanut sen uudistamista, menetti voimansa 19 p. elokuuta 1924, sisältää määräyksen 33 1/3 % ad valorem-tullien kantamisesta kotimaisen teollisuuden suojelemiseksi dumpingista, tapahtukoon dumping sitten joko tavarain myynnillä alle tuotantohinnan tai vientimaan deprecieratun valuutan takia alle Englannin tuotantohinnan. Tämä laki tuli käytäntöön jos vientimaan valuutta oli alentunut enempi kuin 33 1/3 % pari-arvostaan ja jos tämänkaltainen myynti aiheutti työttömyyttä Englannissa.

Ensimmäistä laatua olevat määräykset olivat aiotut pysyväisiksi, kun taas toista laatua olevat väliaikaisiksi vastatakseen epänormaalisia olosuhteita (jotka edelleenkin vallitsevat). Syynä siihen ettei mihinkään toimenpiteisiin ryhdytty ensimmäistä laatua olev en määräysten säilyttämiseksi lienee mahdottomuus hankkia tyydyttävää todistusta Englannin ja muitten maitten tuotantokustannuksista. Mitä toista laatua oleviin dumpingvastaisiin määräyksiin tulee ovat ne olleet sovelletut ainoastaan seuraaviin saksalaisiin tavaroihin: kangaskäsineisiin ja kankaaseen niiden valmistamiseksi, talous- ja valaistuslasitavaroihn, aluminiumi- ja muunlaatuisiin talousesineisiin, kaasumantteleihin, y.m.

Avainteollismiksiin kuuluvia tavaroita lukuunottamatta ovat vielä seuraavat tavarat Englannin nykyään voimassa olevan tullitariffin mukaan tuontitullin alaisia:
Väkiviina (konjakki, rommi, genever ja muut lajit).
Olut.
Viinit.
Kivennäisvedet.
Tee.
Kaakkao ja tuotteet siitä.
Kahvi, sekä paahdettu että jauheita.
Sikuri, sekä paahdettu että jauhettu.
Kuivatut korintit, viikunat, luumut, väskynät, rusinat.
Sokeri, puhdistettu ja puhdistamaton.
Rypälesokeri ja melassi.
Sakariini.
Glukoosi. Sokeria sisältävät tuotteet ja säilykkeet.
Tupakka, valmistettu ja valmistamaton.
Tulitikut.