Suomen Teollisuuslehti 8, 15.4.1896
Takoraudan mustaksi polttamiseen soveltuu parhaiten vanha liinaöljy. Rautaiset esineet lämmitetään hehkuvilla puuhiilillä ja kastetaan öljyyn, sitten pannaan ne uudelleen tuleen öljyisinä ja lämmitetään siksi että öljy on täydellisesti palanut kuiviin. Jos tällöin koko pinta ei ole tullut kiiltäväksi ja tasaisesti mustaksi, sivellään virheelliset kohdat lämmityksen vielä kestäessä uudelleen öljyllä, mihin tarkoitukseen voi käyttää pitkään rautalankaan kiinnitettyä korkkia, pesusientä tahi harjaa. Parhaiten saadaan esineet tasaisesti mustiksi, jos öljy palaa tasaisesti koko pinnalla ja myös sammuu yhdellä haavaa. Kun esine on jäähtynyt, hangataan mustaa pintaa kepeästi pehmeillä, puhtailla ja kuivilla sahajauhoilla. Tätä menettelyä käytetään myös, jos tahdotaan mustata jännekoviksi karaistuja teräsesineitä. Tällöin karaistaan esine öljyssä jäähdyttämällä ja sitten annetaan tasaisesti kuumentamalla siihen tarttuneen öljyn palaa pois, jolloin karastua terästä kuumennetaan niin paljon kuin on tarpeen jotta se tulisi jänne kovaksi. Jos öljy ei pala aivan tasaisesti kuiviin, ei esine tule kunnollisesti karaistuksi, vaan turmeltuu helposti. Jotta työ antaisi ehdottomasti hyviä tuloksia, karaistaan terästä, jos niin on tarvis, vedessä; se tulee täten kovemmaksi kuin öljyssä, sitten kuumennetaan sitä kaksi kertaa peräkkäin öljyssä. Joka kerralla on öljy poltettava pois ehdottoman tasaisesti ja ensi polttamisen päätyttyä kastetaan esine, heti kun öljy sen pinnalla on sammunut, öljyyn, jonka jälkeen se poltetaan uudelleen.
Tinattuja esineitä, kuten lehti- ja kukkakoristeita mustatessa, sivellään öljy polttaessa harjalla (tahi siveltimellä); ja syvempiä kohtia, joihin helposti kokoontuu öljykuonaa ja joita on vaikea puhdistaa, sivellään öljyn palaessa tuon tuostakin harjalla, jotta ei öljykuona pääse kokoontumaan syvennyksiin.
Pieniä n. k. "tukku-esineitä" voi mustaa ankaraa lämpömäärää käyttämättä. Ne kastetaan rautakloriidi-liuvokseen, johon on lisätty hieman suolahappoa. Heti kun esineet ovat peittyneet mustalla kalvolla, otetaan ne pois kylvystä ja huuhdotaan huolellisesti, jonka jälkeen niitä vielä joku aika pidetään kiehuvassa vedessä ja kuivataan vihdoin. Kuivattua voidellaan esineet liinaöljyllä.
Toinen menettelytapa pienempien rautaesineiden mustaamiseksi, jolloin niihin vielä saa syntymään eri värivivahdukset, on seuraava: lievästi lämmitettyjä pieniä metalliesineitä sivellään 70 os. kuparinitraattia ja 30 os. väkiviinaa tehdyllä liuvoksella, sitten ladotaan ne rautalevylle ja lämmitetään. Tällöin muodostuu niihin kuparinitraatin hajautuessa musta kuparioksiidi-kaloo, joka jäähdyttyään raapitaan pois ja on jättänyt rautaan kiinteän harmahtavan värikalvon. Tätä menettelyä useampia kertoja uudistamalla saadaan helposti (syntymään) rautaan kaunis musta väri. Erittäin kauniita vivahduksia saadaan täten kiinteään rautaan, mutta myöskin rautalevy tulee sangen kauniisti värjätyksi, Jos kuparinitraattiliuvoksen asemesta käytetään väkiviinassa liuvotettua mangaaninitraattia, saadaan hyvin kauniita pronssinvärisiä vivahduksia kehittymään. Molempia liuvoksia eri tavalla sekoittamalla saadaan syntymään hyvin vaihtelevia värivivahduksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti