Rakennustaito 17, 1.9.1916
Minulle on lähetetty "Arvostelijan kpl." tämännimistä, tri-insinööri Oskari Routalan kirjoittamaa ja Werner Söderström Oy:n kustantamaa teosta. Luulisi ensimmältä, että tällainen kirja on "ikävä" ja tarpeellinen ainoastaan tullivirkamiehille yms. Mutta äläpäs. Teosta selailtuani havaitsin sieltä paljon hyödyllistä, tarpeellista ja huvittavaakin.
Ensimmäisenä sattui silmääni sana "konjakki", jolla nimellä nykyoloissa erinäisistä syistä on kummallinen kaiku. Luin:
"Konjakki l. ranskalainen paloviina on luontaisesta viinistä tislaamalla saatu tuote. Nimensä on se saanut siitä, että sitä alkuaan on valmistettu Cognac-nimisessä kaupungissa. K. on keltaista, omituisenhajuista ja makuista ainetta, jonka alkoholimäärä vaihtelee 38—70 til. %:in välillä. Keltaisen värinsä ja erikoisen makunsa saa k. niistä tammitynnyreistä, joissa sitä säilytetään. - - -"
Silmäiltyäni samasta ryhmästä rommia, liköörejä, arrakkia ym. ja niiden väärentämistä koskevia tietoja, ryhdyin tarkastelemaan, enkö löytäisi kirjasta vieläkin (!) intressantimpia tietoja. Ja löysin. Tulokset esitän tässä lyhennettyinä:
Asfalttia eli maapikeä tavataan luonnossa useissa paikoin. Tunnetuimmat asfalttilajit ovat Kuolleenmeren seutuvilta saatava syrialainen a ja Trinidadin asfalttijärvestä saatava amerikalainen a. Paljon yleisempää kuin a. on asfalttikivi, joka on a:n sekaista kalkki- tai hiekkakiveä ja sisältää vain 10—12% asfalttia. A:n arvellaan syntyneen vuoriöljystä siten, että sen alhaalla kiehuvat osat ovat haihtuneet ja jäännös hapettunut. Puhdasta, luonnoll. asfalttia käytetään bentsoliin tai tärpättiin liuotettuna mustien a.-lakkojen eli vernissojen valmistukseen. A-kiveä käytetään katujen päällystykseen (ulkomailla). Se levitetään survottuna n. 5 cm:n paksuiseksi kerrokseksi betonialustalle ja puristetaan tiiviksi raskailla, kuumennetuilla jyrillä. Keinotekoiseksi asfaltiksi nimitetään petroli-, kivihiili-, ruohohiili- ja stearinipikeä Ne eroitetaan luonnoll. a:sta ominaisen, etenkin lievästi lämmitettäessä tunnettavan hajunsa avulla. Eivät vedä vertoja luonnoll. a:lle.
Bentsinisementti on rikkihiileen tai bentsiniin liuotettua kautsua ja guttaperkkaa.
Dynamiti on nitroglyseriniä, jonka on annettu imeytyä piimultaan. Nitroglyserini, öljymäinen, kellertävä, myrkyllinen, raskas ja ankara räjähdysaine (räjähtää lyönnin tai äkkinäisen kuumennuksen vaikutuksesta) valmistetaan tavallisesta glyserinistä, jota taas muodostuu vähäsen sokeripitoisten aineiden käymisestä etylalkokolin ohella. Sitä on siis tislaamattomissa alkoholijuomissa, kuten esim. oluessa ja viinissä. Luonnoll. rasvoissa ja rasvaöljyissä on glyseriniä kemiallisesti yhtyneenä rasvahappoihin. Teollisuudessa valmistetaan glyseriniä sivutuotteena saippua- ja kynttiläteollisuudessa.
Harmaa kalkki on puuetikkahappoista, harmaata, miellyttävän hajuista ainetta, joka sisältää n. 80% kalsiumasetalia.
Karbolineumia valmistetaan antraseniöljystä, jota taas saadaan tervasta.
Linoleumimattoja valmistetaan niin, että alapuolelta vernissalla sivellyn jutekankaan päälle puristetaan seos paksuksi hapatettua pellavaöljyä ja korkkijauhetta, johon on lisätty kolofonia tai kopalia. Linoleumikerroksen päälle painetaan erivärisiä kuvioita. L.-mattoja jossain määrin muistuttavia ovat linkrusta seinäpaperit, jotka sisältävät täyteaineena öljyn seassa sahajauhoa. Eräs laji linkrustatapettia on valmistettu niin, että harvan jutekankaan päälle on vernissa- ja hartsiseoksella kiinnitetty paksunpuoleista paperia, johon sitten puristetaan kuvioita.
Vernissa. Kun pellavaöljyyn kuumennettaessa lisätään erinäisiä metallioksideja tai -suoloja, saadaan vernissan tai öljyvernissan nimisenä tunnettua ainetta.
Tässä muutamia näytteitä tämän uuden tavaraopin lähes 2500 hakusanasta.
- Pyky.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti