Etelä-Savo 2, 4.1.1919
Haminan Lehti 7, 21.1.1919
Karjalainen 58, 17.4.1919
Punaisen ohella väriyhtymä musta punakeltainen on vallan kumouksellisessa Saksassa tullut yhdeksi uusien aikojen tunnusmerkiksi. Sillä on ollut tärkeä merkitys Saksan kansallisen nousun historiassa. Musta-puna-keltainen olivat ne värit, jotka saksalaiset, ylioppilasliitot "burschenscfaftit" ottivat niitä perustattaessa tunnusmerkikseen. Jo 18:11a vuosisadalla olivat yksityiset ylioppilasjärjestöt ottaneet määrätynvärisiä nauhoja merkikseen. Näitä nauhoja pidettiin miekanbankkituksessa, miekka näet silloin vielä kuului ylioppilaan pukuun. Myöskin niitä pidettiin päähineissä samoin kuin luonnollisia tai keinotekoisia kukkia napinlävissä. Saksalaiset ylioppilaiden osakunnat, "burshenschaftit", jotka syntyivät Napoleonia vastaan käytyjen vapaussotien kansallisesta noususta ja taistelivat v. 1913 jälkeen voimakkaaksi käynyttä taantunmsta vastaan, pitivät musta-puna-keltaista lippuvärinään. Kun ylioppilasosakunnat lakkautettiin, silloin valitettiin myöskin näiden värien menetystä. Siitä kielletyissä kansallisissa vapauslauluissakin mainittiin. Näiden kolmen värin innostava ja nostattava vaikutus ulottui etäällä ylioppilaspiirin ulkopuolellekin, ollen pysyväisenä kehoituksena vapauetaisteluun. Väreistä tuli sen kumousliikkeen tunnus, joka "hullunavuotena 1848" saavutti korkokohtansa. Eräässä berliailäisessä lentolehtisessä v. 1848 selitettiin värien merkitystä näin: musta, punainen, keltainen, siinä värit, joita saksalainen ksnsalainen kantaa ylpeydellä, musta, punainen, keltainen, siinä värit, joiden puolesta hän taistelee ja kaatuu. Musta selitettiin merkitsevän niiden kansalaisten kuolemaa, jotka sortivat vapautta; punainen kansanvallan puolesta taistelevain saksalaisten verta, kullankeltainen taas sitä vapauden siunausta, mistä vapaustaistelijat voiton jälkeen, runsain määrin saavat nauttia. Nämä "pyhät värit" ovst ikäänkuin kehyksenä kaikelle sille suurelle, mitä Saksassa 1848 saavutettiin. Kuvaavaa tälle on, että Frankfurtin esiparlamentin avauspäivänä kirjoitettiin seuraavaa: "Frankfurtin peittää musta-puna-keltainen aallokko". Kaikki kansalaiset kantoivat näitä värejä, musta-puna-keltaiset liput liehuivat kaikista taloista. Tuon ajan runoelmissa, samoinkuin kaikissa kansanvaltaa ihannoivissa runoissa, näillä väreillä oli tärkeä asemansa ja yhä uudelleen niitä ylistettiin. Ne olivat yleissaksalaisen vapauden värit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti