29.10.18

Nahkurin teollisuutta. Sahviaaninahan valmistaminen. Punaisen sahviaanin värjääminen. Musta, sininen, viheriä y. m. värinen sahviani.

Suomen Teollisuuslehti 5, 1.3.1887

Kirj. Edv. Åström.

Sahviaaninahan valmistaminen.

Sahviaaninahkaa valmistetaan tavallisesti vuohennahoista, jotka, jos ne ovat kuivat, kuten useimmin on asian laita, ensin liotetaan mätänevässä vedessä 2 à 5 päivää, jolloin kuitenkin tulee varoa ett'eivät ne pilaannu, sillä nahat joutuvat hauteessa jonkunlaiseen käymiseen. Kun nahat ovat kylläksi lionneet, niin ne otetaan kaavinpuulle puhdistettaviksi rasvasta ja liasta sekä silitettäviksi. Tämän jälkeen niitä liotetaan 12 tuntia puhtaassa vedessä; liika vesi puserretaan ylösotettaessa samaan astiaan, jossa sitte liotetaan seuraava panos. Nahat kalkitaan tämän jälkeen vanhassa kalkkilipeässä, jolloinka myöskin on meneteltävä varovasti jottei kalkki vahingoita nahkoja, vaan ainoastaan jonkun verran höllittää karvoja. Kalkkiliemestä nostetaan nahat joka päivä ylös ja käännetään, ja saatetaan sitten uuteen kalkkikylpyyn kunnes karvat helposti lähtevät. Kun nahat ovat siihen valmistuneet, kaavitaan karvat varovasti pois kaavinpuulla. Nahat ripustetaan nyt päiväksi juoksevaan veteen, jonka jälkeen 3 kertaa pyyhitään ulos kaavinpuulla; ensimäistä kertaa pyyhkiessä puhdistetaan tarkasti kaikki jäljellä oleva liha pois, toisella kerralla puhdistetaan narvipuoli puhdistuskivellä ja kolmannella kerralla pyyhitään nahkoja ulos pyöreällä kaavinterällä. Jokaisen kaapimisen jälkeen poljetaan nahkoja puhdasta vettä sisältävässä astiassa ja lasketaan sen jälkeen sontakylpyyn, joka tehdään kyyhkysen (tai koiran) sonnasta ja vedestä. 8:aa tusinaa nahkoja varten käytetään 25 à 30 £ sontaa. Nahat pestään sitten hyvin ja lasketaan liisekylpyyn, jossa ne saavat olla vuorokauden; siitä ylösotettua pyhkäistään niitä kaavinpuulla. Parhaimmat nahat, jotka käytetään punaisen sahviaanin valmistamiseen falssataan sitte jotta niitä voitaisiin säilyttää.



Punaisen sahviaanin värjääminen.

Nahat ommellaan yhteen, lihapuolet vastakkain, ja pannaan tinasuolaliuokseen taikka myöskin lämpimään liemeen, joka on tehty 12 £:sta alunaa, joka liuotetaan 7:ään kannuun vettä. Tämä riittää 8 tusinaa nahkoja varten. Nahat kastetaan äkkiä liemeen, väännetään kuiviksi ja levitetään, jott'eivät ne rypistyisi kokoon. Yhtä tusinaa nahkoja varten tehdään aina suuruuden mukaan väriliemi 26 luodista à 1 £:sta jauhettua kosenillia, joka liotetaan riittävässä määrässä vettä, jonka sekaan on pantu vähäsen alunaa tai viinikiveä. Lientä keitetään jonkun aikaa kupariastiassa ja sihvitään sitte liinavaatteen läpi. Värineste jaetaan kahteen osaan; toinen osa kaadetaan tynnyriin ja siihen pannaan 8 à 10 tusinaa nahkoja; tynnyriä pyöritellään puoli tuntia. Tämän ajan kuluttua kaadetaan toinen puoli väriä lisäksi ja pyörittämistä jatketaan; sitte pyyhitään nahat sileiksi ja parkitaan.

Parkitseminen toimitetaan suurnäkillä, jota oietaan kutakin tavallisen kokoista nahkaa kohti 2 £, vaan isompia nahkoja kohti 2 ½ à 3 £. Parkituskuoppana käytetään isoa suippenevaa sammiota valkoisesta puusta, jonka tulee olla 15 à 18 jalkaa leveä sekä 3 jalkaa syvä, jotta siihen mahtuisi 8 à 10 tusinaa nahkoja. Tämä sammio täytetään ¾:ksi suumakkilipeällä; sitte otetaan yhteen ommellut nahat, jossa on lihapuoli sisäänpäin, ja säkin toiseen päähän tehdään aukko, jonka läpi suurnäkki ja vesi kaadetaan sisään. Aukko sidotaan jälleen ja kun kaikki nahat ovat täytetyt, liikutellaan niitä sammiossa 4 tuntia. Tämän ajan kuluttua otetaan säkit ulos ja asetetaan sammion päällä oleville telineille jotta neste voi juosta niistä pois. Vuorokauden kuluessa käytetään niitä 2 kertaa samalla tavalla sammiossa ja joka kerralla otetaan ne ylös ja niiden annetaan valua kuiviksi. Tämän kautta ovat nahat kypsyneet ja eroitetaan nyt toisistaan, väännetään kuiviksi ja vanutetaan 2 kertaa naulatynnyrissä; sitte puristetaan vesi pois ja nahat ripustetaan kuivamaan. - Niiden punainen väri käy kirkkaammaksi, jos niitä sivellään pesusienellä, jota on kastettu ammoniakista ja karmiinista tehtyyn liuokseen. Myöskin paranee väri melkoisesti jos niitä sivellään sahraniliemellä (saffranstinktur) joka tekee ne tulipunaisiksi.


Musta, sininen, viheriä y. m. värinen sahviani.

Muun värisiksi aiotut nahat parkitaan silcn että ne lasketaan suumakkiliemellä täytettyyn 7 à 8 jalkaa laajaan valkoiseen puusammioon, jossa 4 miestä kääntelee niitä koko päivän. Illalla otetaan nahat ylös, asetetaan sammion päällä oleville orsitelineille jotta ne valuisivat kuiviksi, ja lasketaan sitte puhtaasen veteen. Tämä työ uudistetaan 2 à 3 päivänä perättäin, jonka jälkeen nahat ovat valmiiksi parkitut. Näin kypsytettyä puhdistetaan ne hyvin siten, että ne ensin saavat valua kuiviksi ja sitte niitä vanutetaan kaukalossa tampilla, ja muokataan lopuksi kaavinpuulla. Tämän ensimmäisen työn jälkeen vanutetaan narvipuolelta silityskivellä; ell'eivät nahat vieläkään ole kylliksi notkeita, niin uudistetaan viimeksi mainittu työ vielä kerran. Ennen värjäämistä vanutetaan vielä haaleassa vedessä, jota tehtäessä nahat pannaan vastakkain, narvipuoli ulos päin. Tavallisesti värjätään 2 nahkaa yhtaikaa pitkissä kaukaloissa, joihin väriliemi kaadetaan. Nahat kastetaan väriliemeen sen ollessa niin lämpimänä kuin työntekijän käsi sietää ja ne jätetään niin kauaksi aikaa liemeen että ne kerkiävät saada tahdotun värin. Värjättyä huuhdotaan nahkoja ja kuivataan levitettyinä varjoisaan paikkaan.

Värjättäköön nahat tavalla millä hyvänsä, niin ne ovat kohta väriliemestä otettua pyyhittävät kuiviksi pöydällä, jonka jälkeen narvipuoleen hierretään hiukan liinöljyä, jotta ne pikemmin kuivaisivat ja jotta niitä paremmin voitaisiin silittää. Hienompia teoksia, niinkuin laukkuja, koteloita y. m. s. varten valmistettavia nahkoja venytetään niin paljo kuin mahdollista lihapuolelta, kostutetaan vähän ja levitetään pöydälle; sitte ne taasen kuivataan, kostutetaan uudestaan ja vedetään lopuksi eri suuntaan 3 tai 4 kertaa metallivalssien välitse, jotta niihin saataisiin martio.

Semmoisia nahkoja taasen, joita aiotaan käyttää kengiksi, satulantekijän tai kirjansitojan teoksiin y. m. s., valmistetaan siten että niitä venytetään, silitetään vielä kosteina ollessa ja martioidaan sitten lihapuolelta martioraudalla. Tämän jälkeen niitä vielä kerran silitetään jotta saisivat kiiltoa, ja martio kohotetaan taas muokkaamalla sitä n. s. tohvelipuulla.

Sahviaania värjätessä käytetään seuraavia aineita: Mustaa: narvipuoleen hierretään harjalla, etikkahappoista rautaa. - Siniseksi värjätään indigosta, viheriästä vihtrillistä ja kalkista tehdyllä liemellä. Värjääminen tapahtuu kylmältään ja työ uudistetaan sitä useampia kertoja kuta tummempaa sinistä tahdotaan. - Sinipunervaa ja purppurasinervää painetaan siten että ensin sivellään kerran tai kahdesti sinivärillä, jonka jälkeen nahat lasketaan keltaiseen väriliemeen, joka tehdään keittämällä hienoksi hakattuja berberisjuuria vedessä; sekaan pannaan hiukan alunaa. - Keltaiseksi värjätään äsken mainitulla berberisliemellä. - Oliivivärisiksi saadaan nahat, jos ne ensin kastetaan laimennettuun rautavihtrilli-liemeen ja sitte berberisliemeen jonka sekaan on pantu enemmän tai vähemmän indigoa aina sen mukaan mitä värivivahdusta tahdotaan. - Kirppuruskeaa tehdään sinipuu-keitoksen avulla, johon nahat kastetaan 2 kertaa; ensimäisen kylvyn sekaan pannaan hiukan alunaa. - N. s. "korinttiväriä" saadaan jos nahkoja ensin käytetään sinipuu-kylvyssä jonka seassa on alunaa, ja sitte värjätään valmiiksi fernambuk-kylvyllä. - Harmaata saadaan käyttämällä heikkoja kylpyjä mustasta, indigo- ja kosenilliväristä, joita sekoitetaan yhteen ja laimennetaan vedellä kunnes saadaan väri semmoiseksi kuin tahdotaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti