Naisten ääni 5, 15.3.1924
* Gustaf Strengell: Koti Taideluomana O. Y. Otava. Hinta 75 Smk.Kirj. Sigrid Selin.
Joulukirjallisuuden joukossa ilmestyi suomen- ja ruotsinkielisenä arkkitehti Gustaf Strengell'in sisustustaiteesta kirjoittama "Koti Taideluomana." Ensimmäisenä suurempana teoksena meidän tällä alalla niukkaan kirjallisuuteemme, on kirja erikoisen tervetullut.
Mitään kansallista suomalaista leimaa enempää kuin historiallisten tyylien lähempää selostustakaan kirjailija ei esitä, vaan käsitellään siinä aihetta, puhtaasti esteettisiä näkökohtia, kuten myös nykyajan taideaistia, silmälläpitäen. Jo esipuhetta lukiessamme emme voi olla tuntematta vilkasta vastakaikua niiden sisäisienkin tarkoitusperien suhteen, mitkä kirjailijassa liikkuvat, kun hän sanoo: "Liian harvat ovat oppineet huomaamaan missä määrin taiteellinen ympäristö vaikuttaa vahvistavasti ja kehittävästi itse elämäntuntuun. Kaunis ympäristö, taiteellisesti järjestetty koti auttaa helpommin elämän raskaiden hetkien läpi."
Kun on kysymys kodista ja sen sisustamisesta, täytynee tunnustaa, että olemme tavallisimmin taipuvaisia luulemaan sillä tarkoitettavan vain sen kalustamista. Elämme siinä uskossa, että vain menneiden tyylikausien aikana saavutettiin täydellisyys sisustustaiteen alalla, ja että nykyajan vaatimuksiin kuuluu ainoastaan mukavuuden, ylellisyyden ja taideesineiden omaaminen. Mutta luettuamme yllämainitun "Koti Taideluomana," me opimme, että joskaan me nykyajan ihmiset emme tyylittelyssä jaksa mukautua niin kaavamaisen ankaraan linjojen ja muotojen käsittelyyn, emmekä lähimainkaan siedä niin paljon vahvaa väritystä kuin entisajan vahvahermoiset ihmiset, niin on sisustustaide taiteellisena kokonaisuutena sittenkin olemassa, kuvastaen aikamme uutena ja monivivahteisena. Sen leviäminen riippuu yksilön vastaanottavaisuus- ja omaksumismahdollisuuksista, yksilön kyvystä eroittaa puhtaan kauneuden sekä primitiivisyydestä että ylellisyydestä.
Värin ja sommittelun ollessa sisustustaiteen alkuperusteita on syytä pääkohdissaan niihin tutustua. Väriaistin omaaminen on toisaalta synnynnäistä, joskin sen käyttö toisaalta edellyttää väriestetiikan tuntemusta. Värin ominaisuuksia ovat: sävy, väriarvo eli valööri, kyllästys ja valovahvuus. Selittääksemme ja sovelluttaaksemme ne samalla huoneen sisustusta suunniteltaessa, on sävy ja sen pienemmät asteet: vivahdus ja nyanssi se, mikä antaa värille yksilöllisyyden.
Jos ensinnä ajattelemme minkä värisävyn antaisimme suuremmille pinta-aloille esim. lattialle, seinille ja katolle, niin olisi se seuraava: lattia tummasävyisin, seinä vaaleasävyisempi ja katto vaaleasävyisin. Väriarvo eli valööri osoittaa värin paikkaa valosta pimeyteen, tasaisesti kulkevassa asteikossa. Siis värin suhteellinen vaaleus eli tummuusaste. Ottaaksemme esimerkin voisimme ajatella taustaa, jota vasten esineet ovat asetettavat. Jotta esineet joihin me epäilemättä tahdomme kiinnittää enemmän huomiota kuin taustaan, selvästi siitä eroittuisivat, on taustan väriarvoonsa nähden osoittava vaaleampaa astetta kuin esineet, toisin sanoen taustan on oltava neutraalinen. Kolmantena on meillä värin kyllästys, sen yksilöllinen vahvuus ja elinvoima. Aiheetonta olisi käyttää rikkaita kyllästytettyjä värejä vähempiarvoisen alleviivaamiseen, vaan selviää jo itsestään, että käytämme niitä sisustuksessa virkistävinä nousuina tai määrätietoisina korosteina. Jälellä on valovahvuus mikä on tarkasti eroitettava väriarvosta. Värivahvuudeksi sanoisimme sitä ominaisuutta, minkä valo aikaansaa eri väreissä. On olemassa valovahvoja samoinkuin valoheikkojakin värejä. Hämärässä on väri toinen vaikutelmaltaan kuin keskipäivällä ja pimeän tullen häipyy se kokonaan. Ymmärrettävissä on sentähden, että vaaleat, lämpimät värit soveltuvat paremmin pimeänpuoleisiin huoneisiin, jotavastoin kylmempää ja tummempaa väriasteikkoa on suositeltava huoneisiin, jotka ovat auringon puolella.
Edellisen huomioonottaen voimme muuttaa ja pehmentää ikkunoista tulvaavan raa'an normaalivalonkin asettamalla niiden eteen ohuet värilliset verhot, joiden läpi valo siivilöityy aikaansaaden tavoittelemamme tunnelman. Samaan tulokseen tulemme myös iltavalaistukseen nähden sovelluttaen edellistä menetelmää lamppuverhoissa.
Jatk.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti