Niihin harvoihin teollisuusaloihimme, jotka käyttävät pääasiallisesti kotimaista raaka-ainetta, voidaan hyvällä syyllä lukea tapettiteollisuus. Kotimaiset tapettitehtaamme käyttävät nykyään melkein yksinomaan valmisteissaan omassa maassamme valmistettua paperia, ainoastaan vähäinen määrä tuodaan ulkomaalta kalliimpia tapettilajeja varten. Näin ollen pitäisi tällä teollisuushaaralla olla luontaiset menestyksen edellytykset maassamme. Asian laita onkin sellainen, että meidän kotimainen tapettiteollisuutemme on jo nykyään verrattain korkealla kannalla. Se ei kykene ainoastaan täyttämään oman maamme tarvetta, vaan sen tuotteita viedään suuret määrät myöskin ulkomaille ja Venäjälle, jossa suomalaiset tapetit ovat hyvässä maineessa.
Tästä huolimatta, ovat muutamat tapettikauppiaamme olleet varsin halukkaita myymään ulkolaisten tehtaitten tänne kauppaamia ylituotannon tuotteita, etupäässä siitä syystä, että tehtaat ovat lupautuneet olemaan myymättä samoja malleja useammille kauppiaille. Tämä koskee etenkin n. s. parempia tapetteja. Kun näiden menekki muutenkin on maassamme vielä verrattain pieni, niin käy kotimaisille tehtaillemme vaikeaksi kilpailla näillä lajeilla ulkomaalaisten kanssa, koska menekki ei nouse niin suureksi, että se vastaisi korkeampia tuotantokustannuksia. Toivottavasti saadaan kumminkin tämäkin puoli asiassa järjestetyksi jollain sopivalla tavalla, jotta parempienkin tapettien tuonti ulkomailta kävisi tarpeettomaksi. Kalliita n. s. luxus-tapetteja ei meillä sitävastoin vielä pitkään aikaan kannattane valmistaa.
Tapettien käyttö on oikeastaan kotoisin Kiinasta, jossa niitä on seinien peitteenä vanhoista ajoista käytetty. 1600-luvulla siirtyi niiden käyttö Englantiin, josta se pian levisi muuallekin Europaan. Tämän ajan tapetit olivat kankaasta valmistettuja ja useasti; koruompeluksilla ja maalauksilla kirjaeltuja. Kerrotaanpa itse Rubensinkin valmistaneen malleja tällaisiin seinäpeittoihin. Myöhemmin kehittyi tällaisten tapettien valmistus erityiseksi teollisuudeksi. Tunnetuin tehdaslaitos on Gobelinveljesten kutomo, jonka mukaan kankaisia kirjaeltuja seinäverhoja yhä vieläkin gobeliineiksi kutsutaan. Vasta viime vuosisadalla, jolloin tapetteja alettiin valmistaa paperista, tuli niiden käyttö yleisemmäksi.
Kotimaisista tapettitehtaistamme ottaa Tampereen tapettitehdas ensi sijan. Tämä tehdas työskentelee nykyään uudessa, komeassa rakennuksessa aivan Epilän pysäkin vieressä 5 km. matkan päässä Tampereelta. Tehdas on suurimpia alallaan pohjoismaissa ja kykenee se nykyisin valmistamaan kaksi kertaa koko maan tarpeen. Uusi tehdasrakennus on valtavan laaja, kaksikerroksinen, paitsi kellaria. Itse painosali on 2,500 neliömetrin suuruinen. Tässä salissa on joukko paino- ja kuivauskoneita. Painokoneessa kiertyy paperi painovalssin välitse, joka painaa paperiin tapettimallin, aivankuin pikapainin kirjapainossa. Tehtaassa löytyy koneita, joilla voidaan painaa 8 eri väriä samalla kertaa. Sitä myöten kuin toinen kone värittää paperia, käärii toinen kone sitä rullalle kuivamaan ja samalla rullalla voi olla lopuksi kymmenisen kilometriä tapettia. Erityiset koneet käärivät sitten tapetin pienemmille rullille, sellaisille, joina ne kaupassa esiintyvät. Rullat tarkastetaan ja sidotaan kimppuihin. Yläkerrassa sidotaan kimput konelaitteiden avulla suuriksi paaleiksi ja siten ovat tapetit valmiit lähetettäviksi kauppaan. Hienompia reunuksia valmistetaan myöskin käsipainolla, jolloin kukin väri painetaan erikseen. Värit, joita tapetteihin pannaan, valmistetaan kaikki tehtaassa. Kellarikerroksessa on laboratoorio, jossa värien yhtymisiä ja kestävyyttä koetellaan. Myrkyllisiä arsenikkivärejä ei tehtaassa käytetä. Kuten tunnettu, ovat sellaiset värit meillä kiellettyjä, sitäpaitsi tulevat ne kalliimmiksikin kuin nyttemmin käytäntöön tulleet kemialliset värit. Tässä on huomattava, että ulkomailta tänne tuodut tapetit eivät ole minkäänlaisen tarkastuksen alaisia, jotavastoin kotimaiset tehtaamme ovat vastuunalaisia kauppaan laskemiensa tapettien vaarattomuudesta.
Tehdas valmistaa kaikkia lajeja halpoja, naturelltapetteja sekä myöskin kalliimpia, fono-, ingrain-, öljypaino- ja lakeerattuja tapetteja, sekä reunuksia. Mallit piirustetaan osaksi kotona, osaksi ostetaan valmiina Saksasta. Tehdas on myöskin aikanaan koettanut saada kotimaisilta taiteilijoiltamme omaperäisiä malliaiheita, vaan ovat nämä, ikävä kyllä, tähän saakka olleet välinpitämättömiä asiasta, eivätkä ole tahtoneet seurata kuuluisan edeltäjänsä Rubensin esimerkkiä. Tehtaan valmistuksen lasketaan tänä vuonna nousevan noin 3 milj. rullaan. Viime aikoina on tehtaaan tuotteita kyselty aina Amerikasta ja Intiasta saakka, mutta tulliolomme tekevät kilpailun ulkomailla vaikeaksi. Esimerkkinä vientilähetysten suuruudesta mainitsemme, että kerrankin toimitti tehdas Vladivostokiin 154,000 rullan tilauksen. Viime viikkoina, kun tehdas on saatu täyteen kuntoon, on sen valmistus ollut noin 85,000 rullaa viikossa, vaan voidaan tehtaassa valmistaa aina 150,000 rullaan viikossa. Tehtaan kaikki paino- y. m. koneet ovat ulkomaalta hankittuja. Koneistoja käyttää pystyhöyrykone. Piirustukset uuteen tehdasrakennukseen on laatinut arkkit. L. Pettersson.
Tehtaan tuotteita levittävät sen omat matkustajat, joita on kymmenkunta sesonkiaikana liikkeessä. Tampereen tapetteja on nykyään saatavissa kauppiailla kaikissa suuremmissa kaupungeissa ja maaseutupaikoissakin. Tehtaan omistaa osakeyhtiö, jonka suurimpina osakkaina ovat muutamat tunnetut tamperelaiset liikemiehet. Yhtiön toimitusjohtajana on kauppias R. Winter ja tehtaan isännöitsijänä hra Uno Khury.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti