Kestävyysvärjäyksen tekniikkaa.

Kutoma- ja paperiteollisuus 3, 1909

(Jatkoa N:o 2)

Mitkä ovat tärkeimmät luonnontuotteet? Ensi sijalla indigo, sitten sinipuu : (Blauholz), katechu, keltapuu (Gelbholz), flavini, orseille ja jotkut muut. Tärkeimmät nykyään näistä ovat indigo ja sinipuu. Mutta indigo erottuu muista luonnon väriaineista, senjälkeen kuin Adolf Baeyer ensiksi koeputkessa ja sittemmin väritehtaat Badische Anilin & Sodafabrik ja Hoechst tehdasmaisesti onnistuivat sitä valmistamaan ja on keinotekoinen tuote nykyisin aivan täydelleen luonnontuotteenrinnalle asetettava. Jäljelle jäisi sinipuu. Ettei tämä väriaine ole mitään niin erikoista kestävyyteensä nähden, sen todistaa paraiten se tosiasia, että sotilas- ja muut valtion laitokset, jotka kankaisiin nähden yleensä vaativat valo, hiki, hankaus ja katupölykestävyyttä ja jotka antavat oman tutkijalautakunnan kankaat tarkastaa - ovat jättäneet sinipuun käytön ja ohjesäännöissään esittävät kemiallisia tunnustimia, joilla pieninkin määrä sinipuu väriä voidaan tutkia. Että sinipuuhun nähden, mikäli asia koskee silkin värjäystä, emme vielä ole sijaista saaneet, on minulle varsin hyvin tunnettu asia. Toinen luonnontuote, jota tänäpäivänä paljon käytetään on katechu. Monelle teistä lienee tunnettua se ratkaisu, jonka kuninkaallinen aineenkoetuslaitos Berlinissä äskettäin antoi ja joka joku aika sitten oli ammattilehdissä luettavana, että samanaikainen koe katechun ja erään keinotekoisen väriaineen välillä kyseessä oleva väri oli n. s. rikkivärejä vei siihen tulokseen, että keinotekoisella väriaineella tehty kangasvärjäys oli aivan yhtä hyvä ellei parempikin kestävyyteensä nähden kuin katechulla tehty.

Kun vielä viittaan siihen, että keinotekoinen tuote kuten esim. antracengelb (Antraceni-kelta) ei ainoastaan ole keltapuun veroinen vaan sitä vielä kestävämpikin, että esittämäni valotuskokeet orseilesta puhuvat enemmän kuin monet sanat, niin myönnätte olevani oikeassa kuin väitän, ettei meidän, saadaksemme valoakestäviä värjäyksiä, tarvitse luonnontuotteisiin turvautua.

Seuraavaksi kysymykseksi jää, mitä keinotekoisia tuotteita on väfjärillä käytettävissä saadakseen kestäviä värisävyjä. Tähän vastatakseni haluaisin erottaa toisistaan ne värit, jotka värjäävät kasvikuituja kuten puuvillaa, pellavaa, hamppua, jutea, ramia j. n. e. ja ne, joita käytetään pääasiallisesti eläinkunnasta saatuja kudossyitä kuten villaa ja silkiä värjättäessä.

Esittämäni väriluettelo, sen sanon heti, ei pyri olemaan täydellinen. Sellaisena se montaa teistä väsyttäisi. Sitäpaitsi ei tarkoitukseni olekaan esittää mitään pitkää väritaulua, vaan todistaa, että saksalainen kemiallinen teollisuus nykyisin pystyy luomaan värejä, jotka kestävyydessä kykenevät kaikkia vaatimuksia täyttämään.

Yleisenä otaksuma kulkee, että substantiviset värit kuten benzidini-, diamini, oxamini y. m. nimillä kulkevina eivät ole kestäviä. Keltaisiin nähden ei tämä ainakaan pidä paikkaansa. Mutta ei ainoastaan keltäisten, vaan muidenkin värien ryhmissä tapaamme varsin valoakestäviä värejä. Punasten värien ryhmässä ei mikään substantivinen väri kestä valoa niinkuin alizarinpunanen. Onhan tämä vielä tänäpäivänä sekä valo-, peso- ja klori kestävyyteensä nähden parhain kaikista punasista. Mutta kuin vielä kaksi vuotta sitten oli alizarinipuna aivan erikoisasemassa, on viime aikoina ilmestynyt uusia keinotekoisia värejä, jotka kilpailevat kestävyydessä sen kanssa; mainitakseni thioindigorotin (thioindigo punasen), joka luultavasti oli entisajan haluttu purppuraväri, algolrotin ja thioindigoscharlachin. Näillä tuotteilla on erinomainen kestävyys ja eroavat alizarinipunasesta yksinkertaisen värjäystapansa tähden.

Keltaisista väreistä, jotka värjäytyvät käyttämällä glaubersuolaa ja soodaa - kuten benzopurpurinikin ja sentapaset tuotteet - on mainittava chloramingelb, diaminechtgelb ja chrysofeniin, sitten baumwollgelb O, jotka kaikki ovat hyvin valoa kestäviä. Chloraminigelbien joukossa löytyy sitäpaitsi värejä, jotka samalla ovat hyvin klori- ja pesokestäviä. Erittäin kestäviä valossa ovat keltapunasista toluylenechtorange, chloraminorange, diaminechtorange ja algolorange.

Indigolla on yleensä suuri maine olla hyvin valoa kestävä väri, mutta puuvillalle värjättynä on indigo huonompi kuin maineensa. Sen voittavat substantiviset värit kuten benzoechtblau, diaminechtblau, solaminblau merkit ja näitäkin parempia ovat uudet brillantechtblaumerkit, joita valmistaa Elberfeldin väritehdas. Sekottamalla tätä tasaisesti värjäytyvää brillantechtblauta esim. chloramingelbiin ja chrysofeniin saadaan kauniita ja erittäin valoakestäviä viheriöitä värejä. Itsestään vähemmän valokestävät benzokupferblau, brillantbenzoblau, benzoblau, benzoazurinit, diaminreinblau, brillantazurin 5 G j. n. e. tulevat kuparivihtrillillä jälkikäsitellessä erinomaisen valokestäviksi.

Jos valokestävyyden ohella vaaditaan pesokestävyyttä, on käytettävissä sinisiä rikkivärejä, olipa nämä sitten katigenindigo, immedialindon, kryogendirektblau merkkejä tai minkä nimisiä tahansa, kaikkia vaatimuksia ne vastaavat. Myöskin diazoterattavat siniset värit, kuten diazoindigoblau, naftogenblau ovat erinomaisia kestämään valoa ja pesoa. Tärkeimpiä ovat vielä indanthren- ja algolvärit; ne kestävät sekä valoa, pesoa että keittoakin ja on niistä indanthrenblau G C lisäksi kloriakestäväkin. Niiden käyttö ei pelottane ketään vähänkin värjäämään tottunutta värjäriä. Rikkivärit ovat lyhyessä ajassa siitä kuin ilmestyivät tekemässä ennen kuulumatonta voittokulkuaan ympäri maailman, niitä värjätään nykyään yhtäpaljon Japanissa kuin Etelä-Amerikassa. Arvelut, joita kovin varovaiset ihmiset toivat esiin, että nämä värit muka heikontaisivat kudossyitä, eivät ole näyttäneet paikkaansa pitäviksi. Ja jos sellainen epäkohta on ilmennyt, on se ollut värjärien tai viimestelijöiden y. m. syynä. Kun samaset värit sitäpaitsi ovat hinnaltaan halpoja, ei tämä ennakkoluulo ole saanut pysyvää kannatusta.

Tästä väriluokasta puhuessani en ole maininnut keltaisia rikkivärejä, koska ne muihin rikkiväreihin nähden eivät ole varsin valoakestäviä. Myös kin indanthrengelb-merkit ovat tähän nähden muita erittäin kestäviä indanthren-merkkejä suuresti jäljessä. Te huomaatte siis, että valikoimisin vanu löytyy ja yhtä vähän kuin kaikki substantiviset värit ovat huonoihin väreihin luettavat, yhtävähän voi kaikista rikkiväreistä sanoa, että ne ovat kaikki valoja pesokestäviä.

(Jatkoa).