Suomi 8 / 1894
Kirjoittanut O. Relander.
[---]
s. 33
Värinsä puolesta ovat ainoastaan hanhi ja joutsen käytetyt vertauksina:
Saajan naisen kagla valkia,
Kuin on joutsenuot joella.E, - 72, 185.
Saajanaisen saappuvaiset,
Kuin on hanhuvot havulla
Eli jouhtenet jovella. D, 23; E, - 72, 185 (usein).
Joukoset joella - valkeat sukat. E, - 72, 42.
Hanhivot havolla - mustat saappaat. E, 72, 42.
Hanskat hanhuen väriset. IV, 3.
Haljakka hanhen hoalilaista. D, 49.
[---]
s. 58
Verevyyttä:
Poset puolalla punattu.
Käsivarret vaapukoilla. IX, 638; IX, 229.
Poset on puolalla punattu,
Mantsikoilla maalaeltu.K, 637.
Ei oo neito veren punainen,
Posket puoloilla punattu,
Karpaloilla kaunistettu,
Mansikoilla maalaeltu. Y. SI. 1.
Ei oo puolalla punattu,
Karpaloilla kaunistettu,
Tuo on putrolla punattu,
Sekä vellillä verevä,
Kaunis kaalin tähtehillä. 111, E, 35; 36.
Tuo neito on veren punainen,
Posket ei puolalla punattu,
Musikoill ei maalaeltu,
Karpaloill ei kaunisteltu. Y. SI. 1.
Uutuutta:
Uusi kuin sitrina punanen. III, E, I, 325. (Luultavasti myöhäistä syntyä. Runo Inkeristä.)
[---]
s. 60
Olkinen ja olki käytetään halveksimista ja pilkkaa ilmaisemaan.
Olkinen hevonen näyttää merkitsevän joskus väriä, jos kus pilkkaa, esim. J, 475.
[---]
s. 70.
Kauneutta:
Likat ovat punaset,
Kun kesän päivän rusko. IX, 183.
[---]
s. 71.
Onni osattomilla - sininen pilven veuko. K, 346.
[---]
s. 77-78.
Kauneutta:
Valkia meressä vaahti
Valkeampi siun omasi. IX, 1114.
Valkiampi vallassasi. IX, 820; R. 175.
Valkiampi meiän neiti. K, 422.
Valkiampi miun emoni. Y, SI, 3, 24.
Valkiampi vaaliani. IX, 185.
livana vielä valkiampi.B, 76.
Kuohia on meren kuohu,
Kuohiampi siun omaises. IX, 1114.
Korkia meressä kuohu,
Meien neiet korkiammat. Pork, III, 451.
Tukka - meren vaahen valkeus. III, E, 146.
[---]
s. 78.
Jää ja lumi kuvaavat luonnollisesti kylmää, tylyä kohtelua, orvon lemmetöntä tilaa. Lumen väri on myös valkean värin esikuva. Lunta on paljon. Pyryilma pitää kiirettä.
... s. 79
Väriä:
Niin on väki haljakassa,
Kun metsä huutehessa. A, 11, 6, 45.
Niin on jauhoa kivellä,
Niinkuin lunta kalvehessa. Y, SI, 14.
[---]
s. 81
Tulinen on usein vastakohtana sanalle metinen, esim, Pork, 11, 340.
...
Väriä:
Tukilta tulipaloilta. J, 218.
Hiuksilta hiiltäviltä. A, 569.
Tulinen miekka, säkähinen säilärauta. H, 1.
Tulinen turkki (Ukolla). H, 195,
[---]
s. 97
Virttä ja myös kyyneliä keritään kerälle ja kerältä, siitä myöhemmin.
Niin mie puran puhetta,
Kuin puran punakeräistä. IX, 169.
Niin pyörii lesen mieli,
Kuin pyörii pyöräliekku. Pork, III, 424.
Jauhot pallona pakeni. Pork, II, 376.
Elä viuhka liinavyyhti
Pellavavyyhtien sekahan. T, Pol, 107; G, 263.
Kun sie liikut liinasissa,
Liikut liioissa sanoissa,
Kun sie paukut palttinoissa,
Paukut mielessä pahassa. R, 758.
[---]
s. 98
Kattilan mustuus mustenemisen, kalpenemisen, kuvana
Kattila on kokassa musta,
Pata on musta parven alla,
Sisoi muuttui mustemmaksi. Pork, I, 293 (usein)
Kattila tulella musta,
Pata musta penkerellä,
Poika muuttu mustemmaksi. P, V, 5 c; 5 b.
...
Sodassa:
Kylmä vasta hauotaan
Kylmä löyly kylvetään
Puna paita annetaan. P, V, 5.
[---]
s. 111 (kuvia)
Väriä ja niistä yhdistettyjä:
Puna. Pork,11, 447
Punakerä. XI, 2; G, 45; 111, E, 23; A, 11, 6, 45.
Sinikivi. V, 136.
Sinikerä. X, 44; IX, 171; A, 504.
Sini. Pork, 11, 447.
[---]
s. 152
Huoli, mieli j. n. e. kuvataan konkreettiseksi myöskin määräsanojen kautta: musta murhe, hiilenkarvallinen huoli, kirjava huoli, karkia mieli, murakka mieli IX, 211.
[---]
s. 160
Surullisen väri on musta, samoinkuin huoletkin ovat mustia.
En olisi luonnon hoikka,
Vaan on huoli hoikentanna,
En olisi luonnon musta,
Vaan olen murehen musta. G, 283; 32; m, K, 368.
Tälle kuvannolliselle mustuudelle annetaan myöskin ulkonainen kuvannollinen selitys:
Enkä mie ennen ollut,
Mustin muita neitosia,
Kalpenin kylän kanoja,
Nyt oon mussut mussikoilla,
Painnut marjoilla pahoilla,
Nokeuin on nuotiolla.IV, 101.
Vieläpä - Mujek mustaksi tulisi,
Minun hoikan huolistani.Q, 386.
[---]
s. 181-182
Olen tehnyt muutamia poimintoja, jotka kuvaavat kansan kauneuden ihannetta ja panenne tähän, vaikka eivät aivan suorastaan aineeseeni kuulu. Sen mukaan pään pitää olla pienen, valkeatukkaisen, käherätukkaisen, kulmat mustat, posket punaset, silmät suuret, suu somanen, käsivarret valkiaiset, varsi valkea, pisty pää, selkä suora ja perä leveä.
Poika punaverinen,
Valkia pää kähärätukka.K, 394.
Pieni tyttö ja punanen,
Valkopää, käherätukka. IX, 793, b
Mustakulma ja korea,
Valkia hyvännäkönen. W, 202.
Punaposki - sinikulma. Pork, 111, 422.
Hyvä mutso, kaunis mutso,
Valkian verevä mutso. J, 64.
Siull on suuri ja sorea (tyttö),
Mustakulma ja korea,
Silmät suuret, suu sorea,
Pää pieni, perä leveä. Y, Str, 82.
Nuo on suuret ja soriat,
Mustakulmat ja koriat,
Pää pieni, perä leveä,
Silmät suuret, suu somanen. G, 489.
Pää pieni, perä leveä.
Selkä suora ja sorea. R, 773
Saaren neitoset - Päät valkiat, poset punaset,
Käsivarret vaahteriset,
Sormet siestaron lylyiset. Pork, 11, 533.
Noill on Luoja luonut varren,
Ja taiten tasaisen varren.IX, 1053.
Vaali varren valkiaksi,
Silmät suuret, suu soria,
Posket pulskit ja punaiset. Y, SI, 3, 24.
Pää valo, posket punaset
Nepä näppivät syäntä. Q, 388,
Päät valot, poset punaset,
Silmät suuret, suun sorean,
Pään tarkan, tanian mielen,
Miehess on mitä pitää. J, 511.
Pää pieni, perä leveä,
Silmät pesty, pää sileä,
Hame liekiä leviä,
Helmus helkkiä punanen,
Käsivarret valkiaiset.IX, 492.
Moni katsoi muotohoni,
Varteheni valvatteli,
Vihmui silmät viieltäki,
Syän kukkui kuueltaki. B, 213.
Öisin sorkilta soria,
Valittuja vartalolta,
Lyöpi tulta turkin helmat,
Säkeniä säärivarret. B, 149.
Kyll oli sääriltä sorea (sulho)
Ja valittu vartalolta,
Ylen oli tuuheva tukilta,
Ja oli pisty pään piolta,
Varrelta ylen valittu. G, 167.
Minja uuen uutukainen,
Kuin munanen kaunukkainen. X, 389.
Kaikk on kansa kaanihina,
Korvat lammin lumpehina,
Silmät taivahan tähenä,
Parrat kullan palmikoilla,
Kaulat kullan kahlehissa,
Sormet kullan sormuksilla,
Käet kullan vipalehilla. B, 210.
[---]
s. 204
Pitkää aikaa:
Konsa korppi valkenoo,
Joutsen mustaksi tulloo.Y, Str, Slav, 14.
[---]
s. 251
Metsämies pyytää Tapiota ohjaamaan saalis hänen luokseen:
Kun sie kuulet miun tulevan,
Laita kulta kuontalohon,
Kehreä sininen lanka
Sinisestä kuontalosta,
Vaskisesta vakkalosta,
T siv sin lan
Läpi salon sinisen,
Jossa kulta kuuntelevi
Hopia tilan tekövi. IV, 160.
Sillat silkillä siota,
Pahat paikat palttinalla,
Veralla vetelät paikat,
Sametilla suorämehet. S, 8; N, 6; F, 180.
Silkki sillaksi siota,
Punalanka portahaksi.Fellman, 11, 5—6.
[---]
s. 253
5. Lopuksi mainittakoon muutamia kohtia, joissa metallinnimeä on käytetty selvään vertauksellisesti joko puhtaan vertauksen tai metafoorin muodossa. Näissä on usein metallin väri ollut vertauksen synnyttäjänä.
Mataramaa - kultakangas (matara=Galium). Gr, 112. - Suuba (turkki) kultakarva. Pork, h, III, 21. - Kultoi kudrat. P, 4; K, 41. Laki kullin kuumoittaa, neioin kudrista tukista. Pork, h, II, 25. - Tytön - paistoi palmikko, kuin kaunis kasarivaski. A, 18. - Hevonen kultaharja. IX, 439. - Kasavasken kaunokainen, kuparisen kuulahinen (kosiomies). T, Pol, 130. - Tytöllä niin on kaunis kaulavaate, kuin kullattu hopea. A, 18. - Tytöllä on varsi kuin vaskesta valettu. K, 573. - Pullo puhasta vettä, kuppi kullankarvallista. A, II, 3, 21. - Silmät on kuin kultakoltsahiset, hopeaisetrenkahiset. Castren, 18. - kultarenkainen. W, 36. - Löylyä viskataan hiilille hopeisille. I, 111.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti