Ruiskutus hyönteisten ja sienitautien ehkäisemiseksi.

Puutarha 6 / 1899

Useissa maamme sanomalelislissä on tämä valtionentomologi Reuterin kirjoitus ollut painettuna. Koska mahdollisesti kaikki "Puutarhan" lukijat kuitenkaan eivät ole huomanneet sitä, julkaisemme sen myöskin lehdessämme. Pyydämme lukijoitamme käyttämään keinoa sekä tarkasti noudattamaan annettuja ohjeita, jotta  varomattomuudesta ei koituisi vahinkoa, ja että annetaan ainoastaan ymmärtäväisten henkilöiden pidellä näitä ruiskutusaineita.Nyt on taas aika ruiskutuksilla suojella hedelmäpuitaan hyönteisten hyökkäyksiltä. Ensi sijassa tulee kysymykseen pariisinvihreän (keisarinvihreän) käyttäminen. Kun viime kesänä puiden lehdet joissakuissa tapauksissa vahingoittuivat näistä ruiskutuksista, annetaan nyt, yhtäläisten epäkohtien välttämiseksi vastaisuudessa seuraavat nimenomaiset määräykset tämän ruiskutusaineen käyttämisestä:

1 ) Älä käytä väkevämpää annosta kuin ½ gr pariisinvihreätä 1 litraan vettä: myrkkyaine sekotetaan ensin yksinään vallassa vedessä sakeaksi taikinaksi ja pannaan sitte, yllämainittuun vesimäärään liuotettuna, vähissä erin ja vettä alituiseen hämmentämällä assuranssiruiskuun.

2) Pane ehdottomasti ainakin kolme sen vertaa varsin hyvää, uunissa poltettua ja hienoksi jauhettua kalkkia kuin pariisinvihreätä. Kaikki hämmennetään ensin veteen eri astioissa ja siivilöidään sitte säkkikankaan tai muun sen tapaisen läpi assuranssiruiskuun, joten ainoastaan hienoimmat kalkkiosat tulevat liuokseen ja järeämmät jäävät siivilään, viimeksi mainitut kun muuten saattaisivat tukkia suihkuputken suun. - 20 litraa vetävään assuranssiruiskuun siis pannaan 10 gr. pariisinvihreätä ja vähintään 30 gr. kalkkia, vieläpä runsaamminkin, jopa pari kolme kourallista.

3) Toimita ruiskutus tyynellä ja pilvisellä säällä tai iltasella (ei kovassa päivänpaahteessa) sekä heti puiden kukittua (ei missään tapauksessa puiden kukinta-aikana). Ruiskuta uudestaan, jos rankka sade sattuu pian edellisen ruiskutuksen jälkeen sekä uusi se joka tapauksessa 8-14 päivän kuluttua, kulloinkin säiden mukaan.

*) Saatavana agronoomi Arno Reuterin kautta (Turku, Ispoinen) sekä Carl Jacobsen ja K:moöta Helsingissä. Vast'edes tulee kaksi erityistä ja sangen oivallista mallia valmistettavaksi kotimaassa ja pidettäväksi kaupan P. Sidorowilla Helsingissä.4) Käytä mieluimmin nimenomaan tätä ja tämäntapaisia tarkoituksia varten valmistettuja suihkunlevittäjiä (esim. n. k. "Vermorel-levittäjiä"*) ja pidä silmällä että ruiskussa olevaa nestettä kaiken aikaa ahkerasti hämmennetään, niin että liukenematon myrkkyaine pidetään tasan sekoittuneena vedessä eikä saa painua pohjaan.

5) Suuntaa suihku ylöspäin niin, että neste ynnä siihen sekoitettu kalkki hienon utusateen tavoin putoo suoraan alas puihin.

6) Herkeä ruiskuttamasta heti kun nestettä alkaa tippua lehdistä.

7) Pyydä ostaessasi (mieluimmin rohdoskaupoista) aina oikeata ja puhdasta (pestyä) pariisinvihreätä (keisarinvihreätä, schweifurtinvihreätä).

Tarkasti noudattamalla yllämainittuja ohjeita välttää kaikki ikävät yllätykset.

Ylläkerrottu ruiskutus on oikeastaan aiottu tavallisen omenamadon vastustamiseksi, joka melkein joka vuosi tekee tullojaan hedelmätarhoissamme, ja tähän tarkoitukseen on tämä keinu osoittaunut sangen tehokkaaksi.

Viime kesänä hävitti omenat kaikkialla maassamme - samoin kuin Ruotsissa ja Norjassakin - eräs aivan toinen toukka, joka säännöllisissä oloissa elää pihlajan marjoissa. Missä määrin pariisinvihreällä ruiskuttaminen tepsii tätäkin hyönteistä vastaan, ei vielä ole varmasti voitu saada selville, tämän hyönteislajin aikaisempia elinoloja kun ei vielä tunneta. Syytä kuitenkin on olettaa että mainittu keino, jos sitä 10-14 päivän väliajoilla uusitaan heinäkuun keskivaiheille, ainakin jossain määrin on hillitsevä tämänkin toukan hävitystyötä.

Pariisinvihreällä ruiskuttaminen muuten on tehokas keino kaikkia lehtiä syöviä (purevia, ei imeviä) hyönteislajeja  vastaan, milloin niitä ilmenee hedelmäpuissa ja marjapensaissa (esim. karviaismarjamato) tai muissa kasveissa. Imevien hyönteisten (esim. lehtitäitten) vastustamissksi käytetään ruiskutusta petrooliseoksella tai tupakkalipeällä.

Useanlaisten sienitautien, niinkuin ruven omena- ja päärynäpuissa, perunatautien y. m. vastustamiseksi voidaan mitä parhaiden suositella ruiskutusta n. k. Bordeauxnesteellä, joka on valmistettu kuparivihtrillinesteestä ja kalkkimaidosta. 100 litraan vettä pannaan 900 gr. (perunatautia vastaan 1350 gr.) kuparivihtrilliä ja ainakin yhtä paljo tuoresta, vastasammutettua ja hienoksi jauhettua kalkkia. Merkkinä siitä, että on pantu riittävästi kalkkia, on m. m. se ettei muutama tippa keltaista verilipeäsuolaa saa synnyttää ruskeata väriä mainitussa seoksessa tai ettei kiiltävä rautapalauen, oltuaan nesteessä noin 5 min. peitv kuparikerroksella. Jos niin on laita, on kalkkia lisättävä.

Bordeauxnestettä valmistetaan seuraavasti: kuparivihtrilli hienonnetaan ja pannaan pussiin, joka ripustetaan puuastiaan, jossa on 50 litraa vettä, ja vihtrillin annetaan siinä täydellisesti liueta.  Sillä välin kostutetaan kalkkia toisessa ammeessa lisäämällä vettä vähin erin noin joka viides minuutti, kunnes kalkki hajoaa ja käy taikinamaiseksi. Tähän lisätään vielä vettä, niin että siihenkin on tullut kaikkiaan 50 litraa ja -seosta hämmennetään hyvvin. Näin saatu kalkkimaito siivilöidään kankaanläpi ja siivilöittyä nestettä kaadetaan vähin erin ja alituiseen hämmennellen vihtrilliliuokseen. - Niin tehty Bordeauxneste on käytettävänä 24 tunnin kuluessa vaimistumisesta, pitemmän aikaa säilytettynä se menettää voimansa.

Rordeauxnestettä kuitenkin voi valmistaa toisin tavoin paljoa yksinkertaisemmin ja mukavammin, nim. liuottamalla n. k. kuparisokurikalkkipulveria veteen. Tämä pulveri on nimenomaan puheenalaista tarkoitusta varten valmistettua preperaattia.

100 litraan vettä pannaan 3 kiloa kuparisokurikalkkipulveria. Valmistaminen käy seuraavasti: 40 litraan kylmää vettä sirotetaan  pulveria vähitellen ja alituiseen ja voimakkaasti hämmennettäessä, kunnes pohjasaosta ei enää ole (Huom! Vettä ei saa kaataa pulveriin, vain päinvastoin). Sitte kaadetaan vähitellen vettä lisää 60 litraa ja koko seosta hämmennetään huolellisesti vielä kerran ennenkuin se kaadetaan ruiskuun. Koko sekotustyö kestää ainoastaan noin 10 min. Näin saadulla Bordeauxnesteellä on, paitsi sitä että sen valmistaminen käy paljoa mukavammin, sekin etu, että se säilyttää voimansa kuukausmääriä, kunhan sitä vaan pidetään umpinaisessa astiassa.  Huomattava on, että sitä joka kerta on hyvin hämmennettävä ennen ruiskuun kaatamista.

Olipa Bordeauxnestettä valmistettu tällä tai tuolla tavalla, sitä voi käyttää pariisinvihreän yhteydessä, jota yllämainitulla tavalla ja samassa suhteessa sekotetaan Bordeauxnesteeseen sen sijaan, että sitä sekotettaisiin veteen; täten saadaan samalla oivallinen keino sienitautia ja lehtiä syöviä tai yleensä purevia hyönteisiä vastaan.

Omena- ja päärynäpuissa ilmenevää rupea vastaan käytettiin Bordeauxnestettä eri ajan kohdissa: 1) kukannuppujen alkaessa paisua, mutta ennen niiden punkeamista, 2) viikon kuluessa kukkien varisemisesta, sekä 3) vaikeammissa tapauksissa vielä 3 á 4 viikkoa  myöhemmin. Varsin pahoin raiskatuissa puutarhoissa on mvös varsin hyvä ruiskuttaa kerta syksyllä tai varhain keväällä.

Perunataudin kohtauksissa ruiskutetaan perunanvarsia ensi kerta taimien ollessa 15-20 sm. pitkiä, toinen kerta vähää ennen kukkimista ja kolmas kerta pari viikkoa kukkimisen jälkeen.

Kuparisokurikalkkipulveria saa uudesta  Rohdoskaupasta (O8k. Durchman) Helsingistä 1: 50 m:kasta kilon. Tällä toiminimellä on myös kaupan kuparikalkkipulveria, a 1: 20 mk. kilo, jota myös käytetään sienitautien, lehtitäitten y. m. hyönteisten vastustamiseksi. Viimeksi mainittua pulveria käytetään kuiviltaan siten niin., että kasvien ollessa kasteesta tai sateesta kosteita niihin sirotetaan pulveria. Äskenmainitulla toiminimellä myös on kaupan sirotus- ja pienehkoja ruiskutuslaitoksia.

Lopuksi viittaamme aikakauslehdissä (Landtbrukaren, N:o 12, toukok. 25 p:nä) julkaistuun kirjoitukseen, jossa taulun muodossa annetaan tietoja milloin ja millä aineilla ruiskutusta on toimitettava (etupäässä puutarhoissa ilmenevien) hyönteisten ja sienitautien ehkäisemiseksi. Ylipainoksia tästä kirjoituksesta on saatavissa kirjallisesti pyydettäissä (osote: Turku, Henrikinkatu 11).

Enzio Reuter,
v. t. valtionentomoloogi.