15.7.07

Sininen nauha.

Aamulehti 31, 13.3.1884

Maassamme syntywillä ja jo syntyneillä raittusseuroilla näkyy jäsenille ehtona olewan nimen sitä warten asetettuun paperiin tai kirjaan kirjoittaminen. Se pidetään todistuksena että henkilö on luopunut juowuttawain aineitten nautinnosta. Mutta ulkomailla käytetään toisenkin laisia näytteitä raittiuden merkiksi. Ulkomaisen merkin kantamisesta keskusteltiin wiime kesänä Turussa pidetyssä Raittiuden kokouksessa. Siinä näkyy yleinen mielipide suosineen merkkiä ei wälttämättömän tarpeellisena, kansamme kun on kaino merkin kantamiseen ja tuo ehkä näyttäisi turhamaiselta. Mutta kuitenkin puolustettiin sitä "warsinkin kiusaawissa seuroissa" hywäksi. Seuraawassa kirjoituksessa, joka on suomennettu "Wäktaren" nimisestä Ruotsin lehdestä, esittää kirjoittaja "Sinisen nauhan" näkywillä pitämistä ja osoittaa syytkin minkätähden se on mukawa. Kirjoittajan tarkoitus on kuitenkin nimenomaan sinisen nauhan käyttäminen, tawallisten raittiusseurain werosta. Koska raittiusseurat owat meillä wasta alkupuuhissa, ei liene haitaksi jos uusiakin esityksiä ja ajatuksia tuodaan tällä alalla näkywiin. Samahan se on jo raittiuteen kuuluwan henkilön nimi löytyy jonkun seuran nimiluettelosta tahi jos hän sen sijaan pitää ulkonaisen merkin raittiutensa todistuksena. Pääasia on siinä että jalo aate saa suosijoita. - Mainittu kirjoitus kuuluu seuraawasti:

Wäkijuomain turmiollinen waikutus ihmisyydelle on kauan ollut tunnettu, mutta kuitenkin wähemmän tunnustettu kuin meidän päiwinämme. Yhdessä maassa toisen perästä aletaan herätä tässä asiassa, jopa Saksassakin, jossa on asetettu melkein kansallisopiksi heidän "Bier'insä" (oluensa). Sielläkin rupeaa raittiusliitto toisen jälkeen muodostumaan, joita yhteiskunnan ylhäisimmät henkilöt edistäwät. Nähdään että ihmiset woiwat oluestakin juopua, mikä muutoin ei siellä ole ainoa juowuttawa aine. Ei kuitenkaan missään ole kansan tahto lausunut niin suurella woimalla wäkiwiinoja wastaan, kuin Englannissa ja Yhdyswalloissa. Syynä on osittain se, että ne kansat owat wajonneet sywälle juopumukseen, ja osittain se, että lainsäätä//jät eiwät siellä ole tahtoneet tahi woineet ryhtyä asiaan ilman kansan woimallista pakoitusta.
Kansan waikutus on siellä ottanut eri muotoja. Amerikasta on laulajanaisten kulut kapakoihin hywin tunnetut. Mainitun maan ja Englannin Goodtemplarit tunnetaan jo Ruotsissakin aiwan selwästi.

Wähemmän tunnettu on se raittiusliikkeen muoto, joka on lähtenyt Pohjoisamerikasta ja Englannista sinisen nauhan nimellä. Se muoto on yksinkertainen ja käytännöllinen. Täällä woidaan puhua raittiusliitosta, mutta ei tähdistöstä, niinkuin Goodtemplari-tähdistö. Sillä "sinisessä nauhassa" ei ole kysymys jostain perinpohjaisten sääntöjen mukaisesta tahi salaperäisestä yhtiöstä. Koko seikka sinisen nauhan seurassa on se, että jotka tahtowat elää ja waikuttaa ehdottoman raittiuden hywäksi, sen merkiksi kantawat aina näkywillä sinisen nauhan.

"Sinistä nauhaa" (The Blue Ribbon) ruwettiin ensin käyttämään Maine'n waltiossa Yhdyswalloissa 1872. Muuan wuosi sen jälkeen siirtyi aate Englantiin. - Kerrotaan että siellä kantaa nyt miljoona kaiken säätyisiä ihmisiä, miehiä ja waimoja, sinistä nauhaa. Toisissakin maissa asia on jo esiintynyt. Norjassa alkoiwat raittiuden ystäwät jo pari wuotta sitten waikuttaa sinisen nauhan hywäksi. Maassamme - nim. Ruotsissa - on asia wasta wiime wuonna saanut wähän kannatusta, mutta on yleiseen wielä wähän tunnettu.

Woidaan arwella ettei tämä ole mikään muu kuin wanha raittiudenseura. Itse asiassa ei se muuta olekaan. Mutta muoto on niinkuin meistä näyttää - sanoo ruotsalainen kirjailija - parempi. Kun raittiudenystäwät kantawat kaikille näkywää tuntomerkkiä, ei tarwita muunlaisia tarkastuksia. Wanhassa seurassa, samoinkuin Goodtemplarein, tarwitsewat jäsenet tuntea toisensa, saadakseen toisiltaan keskinäistä waarinpitoa ja apua. Sinisen naugan kanssa ei niin tarwita. Tarkastus ja yhteys löytyy kylliksi aina näkywillä olewan tuntomerkin kautta. Silmälläpito on tässä parempi, sillä jokaisen wartijana on - woidaan sanoa - oma itse. Kun yleisesti tulee tiedoksi, että sininen nauha rinnassa merkitsee ehdotonta raittiutta, niin ei kukaan tämän merkin mukana ollessa woi toisen silmäin edessä rikkoa lupaustansa. Tässä on hyöty sinisestä nauhasta.

Toinen hyöty on se, ettei sinisellä nauhalla warustettu henkilö aiwan helposti joudu mihinkään kiusauksiin. Jokainen merkin ymmärtäwä ja joka kunnioittaa toisen wakuutusta ja lupausta ei ajattele houkutella sininauhaista minkäänlaiseen poikkeukseen raittiudestansa. Tästä on suuri hyöty kaikille niille, jotka owat olleet synnin orjia ja jotka - niinkuin kokemus osoittaa - warsin helposti, wähänkin poikettuaan ehdottomasta raittiudesta, woiwat jälleen langeta.

Sinisestä nauhasta on wielä sekin hyöty, että se antaa johdon kysymyksiin ja keskusteluihin raittiusasiasta. Sen ystäwä saa siis etsimättä johdon toisille esittää perusteensa ehdottomasta raittiudesta.

Sinistä nauhaa wasten on muistutettu, että sellainen ulkonainen merkki on sopimaton, yhtä sopimaton kuin esm. wapahdusarmeijan. Tässä on kuitenkin kysymys kokonaan erilaatuisista asioista. Wapahdusarmeijan kirjain y.m. on wastenluontoinen siitä syystä, että se on osoite henkilön sydämen tilasta Jumalata kohtaan. Tässä ei ole siis kysymys ulkonaisesta kansallisesta asiasta, waan sisällisestä ja hengellisestä, jota eiwät toiset woi hywäksyä ennenkuin ne oppiwat kokonaan tuntemaan minun. Sen ohessa woi sellainen inhoittawa wilpillisyys, suureksi wahingoksi Jumalan waltakunnalle, tulla helposti käytäntöön.

Mutta jos ollaan wihollisia senlaatuisille uniwormuille, jotka ilmoittawat aiemani Jumalan suhteen, emme sentähden tarwitse olla wihamielisiä maallisessa tarkoituksessa. Sotamiehillä owat uniwormut eli wirkapuwut tunteakseen toisensa; kenenkään ei sowi niitä pahaksua, sillä siten ne tuntewat helpommin toisensa ja woiwat paremmin taistella yhteistä wihollista wastaan. - Raittiudenkin ystäwät owat taistelijoita maallisessa sotajoukossa yhteistä ulkonaista wihollista wastaan. Eikö heilläkin siis saisi olla yhteinen tuntomerkki?

Uskowaiset kristityt, jotka wakuutuksesta owat kaikenlaatuisten yhteyksien jäseniä wastaan, eiwät tarwitse siitäkään syystä olla sinisen nauhan wastustajia, sillä tämä ei johta mihinkään sellaiseen yhteyteen. - Näyttää siis siltä, että maamme uskowaiset yhtä hywin woiwat suostua siniseen nauhaan, kuin he owat yhtä mieltä entisten n.s. raittiusyhdistysten kanssa.

Englannissa on sininen nauha saawuttanut suurta menestystä oikeastaan uskowaisten siihen yhtymisestä.

Tosi on että uskowaisten pitää totuudessa woida sanoa: me olemme raittiita paitsi kaikkia lupauksia, merkkejä ja yhtyyksiä. Moni lisää: miksi siis pitäisimme jotakin merkkiä näkywissä tahi lupauksia tekisimme? Wastaus on: toisten tähden; niiden takia, jotka jo owat tahi owat tulemaisillaan juomariksi, ja wihdoin maan, koko kansan tulewaisuuden tähden. Erinomaiset olot waatiwat erinomaisia toimia; erinomaiset waarat waatiwat erinomaisia lääkkeitä. Juopumus, tultuaan maanwaiwaksi, on erinomainen pahe. Usea sanoo: Jumalan sana ei kiellä meiltä wiinilasillista! Se on tosi. Mutta tässä on sama seikka, kun kysymys oli Paawalin suhteen epäjumalille uhratun lihan syömisestä. Jumala ei sitä kieltänyt; mutta rakkaus weljiin kielsi sen. Rakkaus on lain täyttymys. Rakkaus erehtyneeseen ja langenneeseen sukukuntaan saattaa ihmisystäwän kieltäytymään wäkiwiinain kohtuullisestakin nautinnosta. Hän woi tehdä hywää tämän kieltämyksen kautta, tekemättä siinä yhtään pahaa. "Joka woi tehdä hywää eikä tee, se luetaan hänelle synniksi." Moni uskowainen ei ole tätä kylläksi tarkastellut puhueesaan kristillisestä wapaudesta tässä katsannossa.

Meidän on kahdenlaatuisia ihmisiä houkutteleminen ehdottomaan raittiuteen sanalla ja esimerkillä, nimittäin juomaria ja nuorukaisia. Edellisiä pitää ojentaa; jälkimmäisiä warjella.

Minkätähden lankeawat nuoret miehet, mutta eiwät nuoret naiset, juopumukseen? Edelliset seuraawat isäinsä ja kaswattajainsa, jälkimmäiset äitiensä esimerkkiä. Miksi kaswawa poika on aika mies omissa silmissään, kun hän sikari suussa saa ottaa lasillisen päihdyttäwää ainetta? Siksi että hän silloin tekee, jota hänelle owat ennen täysikaswuiset luuloitelleet ja niin itse tehneet! Jos tahdot isä ja kaswattaja kieltää sen itseltäsi, silloin on helppo lapsesikin siitä kieltäytyä. Jos tahdot isä olla kaswawan poikasi warma turwa, hänen lähtiessään omissa walloissaan maailmaan - konttooriin, työpajaan, puotiin, yliopistoon - johdata häntä ehdottomaan raittiuteen. Anna hänen ottaa sininen nauha, ja sinä woit toiwoa että hän tuossa wähäisessä nauhassa saa turwan, "talismannin" (taikakalun), joka - waikka hän ei olekaan uskowainen - warjelee monenlaatuisista waaroista, suojeleepa hänen onnettomuuksistakin, jotka woisiwat häwittää koko hänen elämänsä menestyksen.

Muista ettei juopumus ole ainoa waara, muista että nuorukainen woi horjahtua paljon monen muun laatuiseen kurjuuteen, ja että hän kulkee näitä liukkaita polkuja - säännön mukaan - puolijuopuneessa tilassa. Kehoita nuorukaisia ehdottomuuteen 25-30 wuoden wanhoiksi, ja meillä ei tawata niin monta turmeltunutta nuorta miestä, jotka häwittäwät isäinsä ja holhoojainsa rahawarat, oman terweytensä ja rauhansa sekä kenties wankeudessa tai wierailla mailla täytywät tehdä wiimeisen katumuksensa.

Mutta nuorukaisista ei tule ehdottomia, ellei wanhemmat ihmiset käy niiden edellä esimerkillä. Miettikäämme welwollisuuttamme - jos ei juopuneita - kumminkin lapsiamme kohtaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti