Kevätlukukausi 1983
Outi Sipilä
Opistoasteinen tekstiiliosasto
3.1. Värjätty materiaali
Koska luonnonvärit tarttuvat parhaiten villaan, on se ollut pääasiallisena materiaalina kokeiluja tehtäessä. Pirkka lanka tex 125x2 on valittu kokeilumateriaaliksi hyvän värinimemiskykynsä ja kauniin kiiltonsa vuoksi. Joissakin värjäyserissä on ollut mukana myös Bourette-silkkiä, puuvillaista sukkalankaa ja puolivalkaistua aivinaa nro 12.
Lahja Hakalan värjäämät näytteet on Tekstiiliteollisuuden huopalankaa. Karstavillanäytteet on värjätty Carla ja Erik Sundströmin värjäyskurssilla Grythyttanissa.
3.2. Purettaminen
Kokeiluissa on kaikki langat etukäteen puretettu ja kuivattu, koska
- kerralla on puretettu suurempia eriä, joten käsiteltyjä lankoja riitti useisiin värjäyskokeiluihin
- etukäteen puretetuilla langoilla voidaan värjätä useita värisävyjä samanaikaisesti
- puretusaineiden yliannostus, joka saattaa tehdä langan karkeaksi, huuhtoutuu automaattisesti pois jo siinä vaiheessa, kun lanka uudelleen kastellaan
- väri riittää paremmin, koska väriaine pysyy veteenliukenevana aina siihen asti kun se pääsee kuituun ja kohtaa puretusaineen
- puretusaine tarttuu vielä kuivueessaan, joten väristä tulee voimakkaampi, kuin jos etukäteen puretettu lanka olisi laitettu suoraan puretusliemestä väriliemeen.
Myös silkin, pellavan ja puuvillan puretukseen on käytetty samoja kemikaalimääriä ja menetelmiä kuin villalankaankin, vaikka lopputulos värjäyksen kannalta olisikin ollut parempi, jos kaikki materiaalit olisi käsitelty niille parhaiten sopivalla tavalla.
//
Värjäyskokeiluissa on käytetty viitta eri puretusainetta:
Aluna KAL(SO4)2H2O
- 15% langan painosta
Kromihappoinen kali K2Cr2O7
- 5% langan painosta
Tinasuola SnCl22H2O
- 2% langan painosta
Kuparivihtrilli CuSO45H2O
- 10% langan painosta
Rautavihtrilli FeSO47H2O
- 15% langan painosta
- lisksi 20% langan painosta glaubersuolaa estämässä raudan sakkautumista niin, että langoista tulisi kirjavia
Puretuksessa on käytetty vettä 3-4- l 100g:lle lankaa. Hyvin kastellut langat on laitettu n. 40°C liemeen, johon on liuotettu kemikaalit. Puretusliemen lämpötilaa on nostettu ja lankojen on annettu olla n. 40 min +80°C:n lämpötilassa.
Kuivausvaiheessa lankoja on käännelty, jotteivat puretusaineet valuisi ja siten aiheuttaisi kirjavaa lopputulosta. Eri puretusaineilla käsitellyt langat on kuivausvaiheessa pidettävä erillään, sillä puretusaine saattaa tarttua märästä vyyhdistä toiseen.
3.3. Koelankojen merkitseminen
Värjäyskokeiluja varten on puretetuista vyyhdeistä leikattu n. 60cm pituisia pätkiä. Jokaisen langanpätkän toiseen päähän on tehty tietty määrä hevosenhäntäsolmuja kansainvälisen solmusysteemin mukaan:
purettamaton lanka - ei solmua
alunalla puretettu lanka - yksi solmu
kromilla puretettu lanka - kaksi solmua
tinalla puretettu lanka - kolme solmua
kuparilla puretettu lanka - neljä solmua
raudalla puretettu lanka - viisi solmua
//
Pätkistä on tehty koelankanippuja, joissa jokaisessa on yksi lanka kustakin puretuksesta ja yksi käsittelemätön lanka.
3.4. Värjäys
Suurin osa värjäyksistä on tehty samalla tavalla; poikkeukset on erikseen selitetty lankakorteissa.
Sieniä on keitetty tunti, minkä jälkeen väriliemeen sienten joukkoon on lisätty puretetut, solmuin merkityt koelangat. 15-20 minuutin kuluttua pätkät on nostettu hetkeksi pois liemestä. Jos koelangoissa on ollut voimakas väri ja värjäysliemi on näyttänyt tummalta, on joukkoon lisätty pieni vyyhti (yleensä n. 17g) puretettua lankaa. Jos vyyhtiin on 15-20 minuutin kuluttua tarttunut hyvin väriä, on lankaa vielä lisätty. Jokainen värjättävä erä on kuitenkin ollut +80°C:n liemessä tunnin, minkä jälkeen se on nostettu pois, jäähdytetty hetken aikaa ilmassa ja huuhdeltu.
Ennen kuin langat on lisätty liemeen, ne on huolellisesti kasteltu ja huolehdittu siitä, ettei kasteluveden ja väriliemen lämpötilaero ole olut yli 30°C. Jos lankoja ei kunnolla kastella läpimäriksi ennen puretus- tai väriliemeen laittamista, se kostautuu lopputuloksen kirjavuutena.
Vaikka sienet ovat olleet väriliemessä koko värjäyksen ajan, ne on ollut melko helppo huuhdella irti langoista. Tatit ja kuivatut, pieniksi paloiksi hajonneet sienet ovat olleet hankalimmin huuhdeltavia. Väljät huuhteluvedet helpottavat työskentelyä.
Värjäyksissä ja puretuksissa on käytetty normaalia Kuopion vesijohtovettä, jolla voi olla erilainen vaikutus kuin puhtaalla luonnonvedellä.
//
3.5. Lankanäytteiden kortistointi
Lankanäytteet on laitettu kortistoon niin, että jokaisen kortin päältä näkyy, millaisia sävyjä kullakin sienellä on saatu värjättyä eri puretusaineiden avulla. Suuri osa langasta on paperin välissä valolta suojattuna, jotta voidaan myöhemmin tarkkailla, onko valo vaikuttanut lankojen värisävyyn.
Kortti sisältää lankanäytteistä seuraavat tiedot:
- värjäyssienen nimi, myös tieteellinen nimi
- sienien keruuaika ja -paikka, jos on ollut tiedossa
- sienien säilytys
- tuore, kuiva, pakastettu
- määrä (ei kaikissa)
- värjäysaika ja -paikka
- Tiedot puretuksesta
- lankanäytteen alla on kemiallinen merkki, joka osoittaa minkä aineen johdannaisesta on kysymys sekä käytetyn puretusaineen prosenttimäärä
- purettamattoman langan kohdalla ei ole merkintää
- Värjäysprosessi
- kauanko sieniä on keitetty
- kuinka kauan langat ovat olleet väriliemessä ja missä lämpötilassa
- mahdolliset lankojen lisäykset värjäyksen kuluessa
- Lahja Hakalan värjäämien näytteiden kohdalla merkintä /LH
- huomioita
- erityisiä tietoja värjäyssienistä
- värjäyksen kuluessa havaitut erityiset ilmiöt
Kortit on järjestetty sienilajeittain ja niissä on juokseva numerointi.
//
SIENILAJI - KORTIT
Veriseitikki, Dermocybe sanguinea 1-11
Verihelttaseitikki, Dermocybe semisanguinea 12, 13
Kaneliseitikki, Dermocybe cinnamonea 14, 15
Keltahelttaseitikki, Dermocybe cinnamomeolutea 16
Viitaseitikki, Dermocybe uligonosa 17,18
Tulihelttaseitikki, Dermocybe malicoria 19
Sekalaisia seitikkejä, Dermocybe sp. 20-23
Punavyöseitikki, Cortinarius armillatus 24-26
Kangasmyrkkyseitikki, Cortinarius gentilis 27
Seitikki ?, , Cortinarius sp. 28
Kangastatti, Suillus variegatus 20-31
Nummitatti, Suillus bovinus 32-41
Voitatti, Suillus luteus 35
Sekalaisia tatteja 36
Löyhkäsilokka, Thelephora palmata 37-40
Liuskasilokas, Thelephora terrestris 41-43
Suomuorakas, Sarcodon impricatum 44, 45
Samettijalka, Paxillus atrotomensus 46
Pulkkosieni, Paxillus involutus 47-49
Okrakääpä, Hapalopilus nidulans 50
Sinipunahiippo, Mycena pura 51
Suppilovahvero, Cantharellus tubaeformis 52
Isohapero, Russula paludosa 53
Punainen kärpässieni, Amanita muscaria 54
Limanuljaska, Gomphidius glutinosus 55
Harmaamustesieni, Coprinus atramentarius 56
Valevahvero, Hygrophoropsis aurantiaca 57
Mukulakuukunen, Schleroderma citrinum 38
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti