Italiassa oli naisten murhepuku ennen muinoin valkoinen, miesten ruskea. Kiinassa on murheen väri vieläkin valkoinen. Syriassa, Armeniassa ja Turkinmaalla murehditaan sinisellä, Egyptissä keltasella ja Etiopiassa harmahilla väreillä. Jokaisella värillä on merkityksensä. Valkoinen on puhtauden esikuva; sininen muistuttaa taivaan selkeästä sinistä; keltanen värui saattaa mielen ajattelemaan lakastuneita lehtiä, jotka syksyin puista putoilevat; harmajassa värissä ikäänkuin sulaa musta ja valkea yhteen: valkeus ja pimeys, yö ja päivä; se on hämärän väri, joka muistuttaa samalla elämän syksystä ja ijänkaikkisuuden aamusta. Yli koko Europan on musta murheen väri ja muistuttaa siitä mustasta ijänkaikkisuuden yöstä, johon vainaja on muutettu, ynnä sitä pimeyttä, joka on lakeunut jälelle jääneiden ilon ja onnen ylitse. Siten on meillä Europalaisilla, kuten nähdään, surullisin käsitys kuolemasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti