3. Myrkkyjä huoneessa.

Kansan Ystävä, 9, 4.3.1882
Kaikkialla, missä hiiliä, olkootpa sitte puuhiiliä eli sysiä tahi kiwihiiliä, witkalleen hehkuu, ilman että ilma suuremmassa määrässä wapaasti pääsee niiden pariin, syntyy warsin myrkyllistä ainetta, jokapäiwäisessä puheessa tunnettu nimellä häyry, joka lewiää näkymättömänä kaasuna ilmaan. Jos ilma saa wapaasti waikuttaa hehkuwiin hiiliin, niin tämä kaasu palaa, ja tänen syntywä aine on wähemmän wahingollinen.

Höyry on niin waarallista, että werrannollisesti pieni määrä sitä tekee ilman huoneessa terweydelle wahigolliseksi. //

Höyryisen ilman sisäänhengittäminen saattaa ensinnä sangen kowan päänkiwistyksen; kun se waikuttaa kowemmin, tulee myös häiritsewiä sekaannuksia päässä, jotta lopullisesti on tiedottomuus seurauksena, ja ennemmin tahi myöhemmin kuolema kohtaa.
Mitään harwinaista ei olekaan, että ihmisiä kuolee häyryyn. Tulisi hywin pitkä luettelo, jos mainitsisimme kaikki yhtenä ainoanakin wuonna höyryn kautta sattuneet kuolontapaukset.

Joskus owat merimiehet yöksi sulkeneet kajuuttansa luukut ja panneet kamiinin pellin kiini, ennenkuin liedestä hehkuwat hiilet owat palaneet; seuraawana aamuna he owat tawatut kuolleina. toisinaan on tapahtunut niinkin, että jotkut owat ottaneet hengen itseltään, sulkien itsensä ynnä astiallisen hehkuwia hiiliä pieneen kammariin. Samoin kaakeliuunissakin syntyy usein häyryä, kun illalla wuoteelle mennessä pelti pannaan liian aikaisin kiinni, jotta saataisiin lämmintä. Sillä siten ei ainoastaan esty palaessa syntywäin kaasujen ulospääsy piipun kautta, waan wetokin kaakeliuunissa seisahtuu; ilmaa ei tule enää ollenkaan tulee, eikä täten muodostuwa häyry saata kauemmin palaa, waan lewiää huoneesen ja saastuttaa sen ilman.

Parhaan keinon häyryn waikuttamaa pahoinwointia wastaan hawaitsee siitä, mitä jo on sanottu. Häyry on myrkytettyä ilmaa; sen wailuttawin wastamyrkky on siis puhdas ilma. Häyrystä pahoinwointiseksi tullut tekee siis paraiten, jos hän hengittää sisäänsä raitista ilmaa niin runsain mitoin kuin mahdollista.

Toinen myrkky, jota emme harwoin jokapäiwäisessä elämässä kohtaa, on kokonaan toista lajia. Miten tiedämme, niin seinäpapereita eli tapeetteja on useanwärisiä, ja kun niiden walmistustawassa on suuresti edistytty, niin saatamme nyt wähäpätöisellä kulungilla saada huoneidemme seinät kauniiksi ja somannäköisiksi. Kumminkin tulee aina waroa sellaisia seinäpapereita, joissa suuremmassa tahi wähemmässä määrässä on wiheriöitä wärejä. Useat wiheriät wärit owat, näette, aiwan wähän kestäwiä; ne waalenewat ja owat jo senkin tähden wähemmän sopiwat seinäpapereihin. Waan näiden wiheriäin wärien joukossa on yksi - nimeltään schweinfurter-wiheriä - joka kauniin wärinsä wuoksi olisi hywin sowelias, jos ei se samalla olisi warsin waarallinen. Sillä siinä on tuota myrkyllistä arsenikkia, joka myös rotanmyrkyn ja elohopeamyrkyn nimellä on tunnettu. Jos seinäpapereissa on tätä wiheriätä wäriä, niin niistä, etenkin jos seinä on kosteanlainen, haihtuu wähitellen ja witkallisesti sangen waarallista ainetta. Aiwan pienetkin määrät sitä, pitemmän ajan sisäänhengitettyinä, owat riittäwäiset waikuttamaan kowia tauteja, wieläpä tuottamaan kuolemankin. Monta esimerkkiä on salaa hiipiwiin tauteihin, joita kauan ja turhaan on monituisella eri tawalla hoidettu, kunnes wihdoin on aljettu wierastaa wiheriätä seinäpaperia ja arwella, että eiköhän waan se liene syynä tällaisiin tauteihin. Se tutkittiin, ja hawaittiin sen sisältäwän arsenikkia. Se paperi otettiin pois seinistä, sijaan pantiin toisellaista paperia - ja tauti taukosi.

Tästä ei sentään saa päättää kaikissa wiheriöissä seinäpapereissa olewan tuota myrkyllista wiheriätä wäriä. Parasta toki on antaa kaikki wiheriä paperi ennen käyttämistä warmuuden wuoksi tutkia onko siinä mitään myrkkyä, joka tutkiminen kemian-oppineelle on helppo ja lyhyestä ajasta tehty. - Se, mitä tässä on mainittu seinäpapereista, koskaa myös akkunanwarjostimia, kankaita j. n. e.

Niissä tienoissa, joissa pidetään paljo lampaita, eiwät arseniikkimyrkytykset ole ollenkaan harwinaisia; sillä arseniikkia käytetään lammasten puhdistamiseen. Kun niissä seuduin sitä tarkoitusta warten melkein jokaisessa talonpoikaistalossa on suurempi tahi pienempi arseniikkiwarasto, niin saattaa usein waarallisia myrkyttämisiä sattua, jos arseniikkia, joka on walkoisen pulwerin näköistä, erehdytään ottamaan jonkun toisen aineen asemesta.

Wielä kolmaskin myrkky ansaitsee tulla yleisesti tunnetuksi, kun sitä usein tawataan ruoasta, jota nautimme. Monin tawoin saatamme, näette, tulla myrkytetyiksi lyyjystä. Lyyhytorwia käytetään usein wesijohdoissa; sillä lyyhy on warsin kestäwä metalli, joka ei edes kosteassakaan ilmassa hapetu eli syöwy niin pian kuin rauta. Lyyjyhapettuma ei muuten ole aiwan wedessä liukenematon; pitemmän ajan sen parissa ollut puhdas wesi saattaa liuwentaa sitä tuntuwasti. Ja jos sellaista wettä pitkiä aikoja taukoamatta juodaan, niin syntyy hywin yksipintaisia, hiipiwiä tauteja.

Yhdentekewää ei kuitenkaan ole, millaista wettä lyyjytorwista juoksee. Yleisesti liuwentaa sadewesi runsaammin lyyjyä; senwuoksi ei sitä saa pitempää aikaa antaa olla lyyhyn yhteydessä. Kaiwowesi on siinä suhteessa wähemmän waarallista. Sen waikutukseta peittyy, näette, lyyhy kowalla kuorella, joka estää lyyjyn liukenemasta weden kautta. Mutta usein on kaiwowesikin sellaista, ettei mainittu kuori oikein muodostukaan, joten wesi silloinkin pääsee waikuttamaan lyyhyyn ja liuwentamaan sitä. Luotettawinta sentähden on olla kokonaan käyttämättä lyyjytorwia johdattamaan sellaista wettä, jota ruoan laittamiseen ja juomaksi käytetään.

Paitsi weden yhteydestä saattaa lyyjyä muutenkin tulla ruumiisemme. Monet wäriaineet: lyywitti, mönjä, kromikeltainen, mengelikeltainen j. n. e. sisältäwät lyyjyä, ja ihmiset, joiden täytyy pidellä näitä aineita, esim. wärjärit ja lyywittitehdasten työntekijät, saattawat näistä helposti tulla myrkytetyiksi. Pullojen huuhtominen lyyjyhauleilla on myöskin hyljättäwä, kun toisinaan saattaa hauli jäädä pulloon, ja se neste, jota sittemmin pullossa säilytetään, woi siten saastua lyyjystä.

Wiimeisinä wuosikymmeninä on aiwan myrkyllinen aine ollut yleisesti käytännössä. Minä tarkoitan fosforia, jota tulitikuissa on käytetty. Tulitikkujen kautta on tapahtunut monta onnettomuuta, ei ainoastaan sentähden, että ne owat helposti syttywäiset, waan myöskin siitä syystä, kun fosfori on aiwan myrkyllistä, jotta warsin pienikin määrä sitä tuottaa kuoleman. Onneksi onkin fosforitikkujen walmistaminen ja maahan tuonti meillä jo kielletty, ja niiden sijassa wiljellään nykyään waarattomia tikkuja, joissa ei ole fosforia ollenkaan.